Oma Mua
Osta kaksi šalguu da sua lehtele uuzi tiluaju!
“Itä-Karjalan pakolaiset. Tie kotiin” on vuuvven 2020 paraš kirja
Kalaštajašta ta kalasešta -spektakli šai “Kultasen nuamijon”
Karjalaiset yheššä kirjutettih šaneluo
“Vieljärven ikkunoih” sytytetäh tuli
Kalevalašša rekonstruoitih vanhan ajan hiihtämistapua
Tanšši on šilta kantatuattojen viisahuošta nykymuajilmah
Tytit opastetah kižuamah gr’uuhah
Sampo-leipätehaš tarviččou uuvvissušta
Kertomukšie Vuokkiniemeštä julkaistih karjalakši
UZIŠTOD
KIRJUTESED
El’vira Derevl’ova: oma kieli da pajot ollah ainos sydämes
Karjalaine El’vira Derevl’ova on rodužin Veškelyksespäi, ga äijän vuottu eläy Petroskois. Vastavuimmo El’vira Derevl’ovan kel Petroskois Belije kl’uči...
Hyvä ristitty kylän čomendau
L’udmila Makuševa on Kotkatjärven aktivistoi: pajattau, kehittäy karjalan kieldy da luadiu oman perehen sugupuudu. Äijän vuottu L’udmila Ivanovna opas...
Samovuara šäilyttäy muan istorijua
Rahvahan kisoissa samovuara oli pakollisena atribuuttina. Juuri täštä aštiešta tuli vierahanvarasen ta kojikkahan talon simvoli. A karjalaisilla samov...
Toista elämyä lahjottaja muasteri
Joka esineh, kumpani piäšöy hänen käsih voit muuttuo vaškiksi. Hiän ikuistau lehtijä, liipukkaisie, šammalie, kukkija ta toisie luonnonmateriallija ka...
Sanotah, ku Karjalas nimidä ei kazva. Se ei ole tottu
Nižnii Besovets -kyläs kazvatetah Karjalan ilmastoh pättävii taimenii da vezoi. Ostua viišn’u-, juablokkupuun, viinumuarjan da toizien kazviloin vezoi...
Tanšši on šilta kantatuattojen viisahuošta nykymuajilmah
Pitän paussin jälkeh Venäjällä vähitellen alettih antua lupua konserttien ta festivalien pitämiseh. Viime vuotena kulttuuri ta taito šiirryttih intern...
Anni Kettunen: Vienan kanšanrunouven tietäjä
Vielä pienenä lapšena ollešša Anni oikein tykkäsi kuunnella omua ukkuo. Juštih näinä vuosina pikkaraini Anni ni mielty kanšanrunouteh.
Sergei Jakovlev: “Nero nisat ei paina”
Lehen tarkka lukija varmašti huomasi, jotta viime vuuvven lopušša lehen Šanašuari-šivulla alko ilmeštyö karjalaisen Sergei Jakovlevin kaunehie ta liik...
Omua pajuo sulavembua nimidä ei ole
Mulloi Karjalan rahvahallizele Oma Pajo -horale täydyi 30 vuottu. Tuhukuun lopus horan johtai L’ubov’ Nikitina saneli horan mennyös da nygözes ruavos ...
Ammatti, kummaista pitäy “läsie”
Kenen käsissä on ihmisen tervehyš, konša šuuret tervehyškeškukšet ta eri alojen liäkärit ollah šatoissa kilometrissä koista, kotikyläštä? Pienissä kyl...
Valdivollizil muamankielil on enämbi kannatustu
Suomelas-ugrilazen školan karjalan kielen opastai Tatjana Ignat’kova kävyi kogo Ven’an muamankielen opastujien kilbah.
Ruado ristikanzua čomendau
Mil eläy ristitty? Vastavustu täh kyzymykseh on äijy. Karjalaine Galina Ivanova andoi oman vastavuksen da kerdoi omas ičes: midä ruadau da mil eläy. G...
Tatu: apuo ta voimua lahjottaja piiruššuš
Kalevalan piiristä kotosin olija Jekaterina Švidova nykyjäh eläy ta ruatau Petroskoissa. Nerokaš muasteri luatiu tatuja šekä mualuau tauluja ta kirjoj...
Brendojevan lagevo da “Oman Muan” kujo Petroskoil
Petroskoin paikannimistö liženi nellälkymmenel uvvel nimel. Uvvet paikannimet ollah kiini Karjalan istouries da perindölöis, igäzeh mustoh on pandu ku...
Kirja, kummaista tarvitah rajan molommin puolin
Vuuvven 2020 talvikuušša päivänvalon näki Jelena Usačovan kirja “Itä-Karjalan pakolaiset. Tie kotiin”.
Päivännouzu-Suomen yliopisto on suannuh valdivonabuu karjalan kielen elvyttämizeh
Suomen opastus- da kul’tuuruministerstvan annettu jenguabu pietäh karjalan kielen elvyttämisprogrammah vuozikse 2021–2022. Programman pohjannu ollah k...
Inkerinšuomelaisien muistuo šäilyttyän
Čalnan pos’olka peruššettih vuotena 1948. Ruatamah šiih tuli ihmisie Neuvoštoliiton eri puolista. Niijen joukošša oli äijän inkerinšuomelaisie. Heijän...
Yhteyš juuriloih ei katon
Piiterin yheššä šuurimmista kulttuurilaitokšista – Erarta-nykytaitomusejošša toimiun Kivi. Paperi -nimini näyttely. Šiinä on esillä Karjalan kuvataite...
Vuozi 2021: tiijusta enämbän karjalazis runolois
Karjalan mua on bohattu runoloil. On ylen vähä mostu rahvastu Karjalas, kuduat ei tietä Kalevala-eepossua da sen keräilijiä Elias Lönnrotua. Ga vähän ...
Henna Massinen: Kai karjalan kielen murdehet ollah minule armahat
Henna Massinen ruadau Päivännouzu-Suomen yliopistos suomen kielen da kiändämizen opastajannu da eläy Helsinkis. Yhteltiedy häi on loppemas omassah väi...
Pandemien aigu da lumikas talvi tyhjendettih kylän tagukset
Kylähaldivoloin vuoziraportat vuvven 2020 ruandois täytty vägie matkatah Karjalas. “Oman Muan” toimittai kävähtihes kuundelemah erästy nämmis, Vieljär...
Elena Junttila: “Čomii kodvazii pidäy eččie libo vuottua”
Elena on Suomes eläi Ven’an karjalaine, kudaman lapsusaigu meni Anuksen čupul Alavozes. Häi ei kaimannuh ni omua kul’tuurua, ni omua kieldy da rakkaha...
Kanšallisen kulttuurin korvuamattomie ihmisie
Lähtiessä Karhumäkeh mie meinasin kirjuttua lyhyön muistihpanon paikallisešta visitti-keškukšešta. Ka paistuo šen johtajan Jelena Ol’šakovan kera muut...
Ruato mieštä ei riko
Tuiskukuun lopušša koko meijän mualla onnitellah miehie: tuattoja, ukkoja, poikie. Miehien harteilla ollah vaikeimmat ruavot – hyö ohjatah, rakennetah...
Eliä vahnembien käskylöi myöte
Barminan Ninua hyvin tutah karjalan kielen opastajannu da aktivistannu. Vieljärves olijan Karjalan Kielen Koin dielolois inehmine on kiini ihan allus,...
Heimorahvahien Muailman Kongressu rodieu vuottu myöhembi
Suomelas-ugrilazien sugurahvahien VIII Muailman Kongresan uuzi aigu on 16.–18. kezäkuudu 2021 vuvvel, ynnällisty vuottu myöhembi planuittuu. Karjalazi...
“Niitä enne isoni lauloi, niitä äitini opetti”
Rikas karjalaine runolauluperindö eli monien vuozisavoin aigua nerokkahien runonpajattajien vuoh. Meijän ezi-ižät täytty vägie säilytettih sidä. Rahva...
Karjalan ammuine brändi
Mennyt vuon erähäs Jevroupan suures linnas, ylen suures laukas näin karjalan koivus luajitun sekreterin. Ostua niken ei ruohtinuh – hindu oli hyvän ko...
Suomelaine eččiy Ruskien armien saldatan bunukkoi
Jukka Kaartinen eččiy Ruskien armien saldatan Georgii Komarovan bunukkoi.
Kalevalan kanšanteatterin istorija ta nykypäivä
Talvikuun 18. päivänä Kalevalan kanšanteatteri täytti 61 vuotta. Juuri šinä päivänä vuotena 1959 Uhtuon kulttuuritalon dramakerho šai kanšanteatterin ...
  meiden polhe
”Oma Mua” om vodel 1990 tehtud karjalan rahvahan lehtez. Lehtez lähteb joga nedalin kaks’toštkümnel lehtpolel karjalan kelen koumel paginal. Sen pätemad oma karjalan rahvaz, sen kul’tur da istorii. ”Oma Mual” om kundaliž-openduseline rol’.
Lehtesele 30 vot
Lehtesele 30 vot
Kaikil karjalan kelen paginoil
Kaikil karjalan kelen paginoil
Enamba 1 500 lugijad
Enamba 1 500 lugijad
tulda südäimehe
vahvištoita peitsana Unohtit-ik peitsanan?
registracii
vahvištoita peitsana
vahvištoita peitsana