Oma Media -portali: kolme vuotta verkošša
Karjalaisen kylyn eččimini toi tulokšie
Venehjärvi: Piätinččä on pešupäivä
Jessoilan koulu pannah uuteh kuntoh
Venehjärveššä avattih šeppäpaja
Tašavallan enšimmäistä ruokafestivalie pietäh Petroskoissa
Šuomelais-ugrilaiset kanšat ečitäh yhteisruavon mahollisukšie
Haikol’an kyläštä kertou uuši audio-ohjelma
Kruuga yhisti kanšoja šuureh piirih
EtnoPRO-nuorisosessio starttasi Petroskoissa
Sait radab beta-testamižen režimas
Lauk
UZIŠTOD
Oma Mua
Oma Media -portali: kolme vuotta verkošša
Oma Mua
Pedagogi Karjalašta ottau ošua koko Venäjän kilpailuh
Oma Mua
Petroskoi ottau vaštah “R’abininien luventoja”
Oma Mua
Vuokkiniemi: Uuvvet tietotaulut kerrotah kylän laitokšista
Oma Mua
Moskovan näyttelyššä Karjalua esittäy digitalini Aino
Oma Mua
Karjalan šuurin nuorisoforumi lopetti oman ruavon
Oma Mua
Kalitka-festivuali keräi rahvastu Tverin Karjalah
Oma Mua
Vuonnisen časoun’a täytti 10 vuotta
Oma Mua
Šuomelais-ugrilaiset kanšat ečitäh yhteisruavon mahollisukšie
Oma Mua
Haikol’an kyläštä kertou uuši audio-ohjelma
KIRJUTESED
Potakašta tuli hyvä šato Šuojun lähellä
Muanviljelijä Andrei Sosunkevič šuau noin 800 šiemenpotakkua ta 600 tonnie ruokapotakkua 60 hehtarilta.
Nero kaikkiel pädöy
Anuksen pirin Ylägien kyläzes eläy tovelline karjalaine nerokaššali Šidarev Vladimir Andrejevič. Sulakuul häi täytti 60 vuottu.
Suarimägie elavuttamas yhtes hierulazienke
Märgien kylän pruazniekas tuttavuin Suarimäin tousan johtajan L’ubov’ Mihailovna Zaharovanke. Häi taratti tousan ruavos da kučui gostih Suarimägeh kač...
Haikol’an kyläštä kertou uuši audio-ohjelma
Kalevalan piirissä Haikol’an kyläššä voipi kuunnella šielä elännyijen karjalaisien pakinoja ta folklorie šekä kaččuo piirroš- ta dokumenttifilmijä....
“EtnoPro” toi uušie tapuamisie, vaikutelmie ta projektija
Elokuun 7.–10. päivinä Petroskoin eri tiloissa piettih EtnoPro-nuorisoissuntuo.
Vuokkiniemi juhli 403-šyntymäpäivyä
Vuokkiniemen runokylän eläjät ta vierahat juhlittih kylän piäpruasniekkua – Il’l’an päivyä.
Pohjoset kukat
Viime vuotena Plotnikovien pariskunta alotti oman Kukkafermi-nimisen bisnessiprojektin. Nuoret ihmiset kašvatetah kaušifermikukkie oraškuušta šyyškuuh...
“VienaCamp” tako uušie idejoja
Heinäkuun 1. päivä Pirttilakši otti vaštah vierahie. Pruasniekan ohjelma oli valmissettu VienaCamp-opaššuškentän aikana.
Mie olen Iutalašta
Kevyällä päivänvalon näki Mie olen Iutalašta -musiikkial’pomi. Šen luatijina ollah jazz-muusikot, kitaristit Jurii Žuk ta Alina Repetskaja. Al’pomih o...
Kalevalatalo: 15 vuotta kielen ta kulttuurin hyväkši
Kešäkuun 18. päivänä Kalevalatalo-etnokeškuš juhli 15-merkkipäivyäh.
Karjalaiset runot šivotah männeisyttä ta nykyaikua
Karjalan tašavallan kanšojen yštävyštalošša vietettih Karjalaiset runot: perintehet ta nykyaika -seminari.
Ruškie tori -festivali yhisti Venäjän kanšoja
Moskovašša piettih Kanšallisen kirjallisuon festivali, mi oli IX Ruškie tori -kirjafestivalin ošana.
“Kotimuan voima” valmistautuu piätapahtumih
Kotimuan voima -projektin anšijošta noušou kiinnoššuš kanšankulttuurih, karjalan kieleh ta perintehih, vielä enemmän ihmistä lisäytyy šeuran etnokultt...
Musto puolistajis
Jo 78 vuottu meni, ku loppiettihes jälgimäzen voinan verehizet bojut. Voiton suadih sаldatat, ga heidy avvutettih partizuanatgi.
Igä elä, igä opastu: Svetlana Kondratjeva
Täl kerdua meijän Opastajan vuvven hantuzis ilmoitetun Igä elä, igä opastu! -rubriekan paginkanzannu on karjalan kielen opastai, opastuskniigoin luadi...
Sergei Kisel’ov: “Ei-kaupallisella sektorilla on hyvie perspektiivijä”
Vuotena 2023 Karjalan tašavallan piämiehen granttišiätijö viettäy kakši kilpailuvalintua.
Karjala ottau ošua europpalaiseh lintujen šeurantah
Uuvvet tiijot autetah tutkijie pityä šilmällä lintumiärien muutokšie tašavallašša.
Natalja Čikina: karjalaisen kirjallisuon yštävä
Kirjallisuon tutkija Natalja Čikina on tutkin, luatin tunnetukši ta eistän Karjalan kanšallista kirjallisutta melkein vuosinellännekšen ajan. Hiän vie...
Tverin Karjalah ajelendu
Tverinkarjalazien Kalitka-festivuali piettih jo seiččemetty kerdua. Tänävuon vuottamata lykysti, puutuin hyvän Anuksen karjalazien joukonke elämäh kak...
Šuomelais-ugrilaiset kanšat ečitäh yhteisruavon mahollisukšie
Mordovijan piäkaupunkissa Saranskissa piettih Venäjän forumi “Venäjän etnokulttuurini moninaisuš: nykyaikaset kuot’t’elut ta kehitykšen perspektiivit”...
Kanšan istorija šäilyy esinehissä
Korzan eläjät kerätäh vanhoja esinehie, mit kerrotah kylän istorijašta ta karjalaisešta kanšašta.
Ol’ga Žarinova: Igä elä, igä opastu!
Opastajan vuvven hantuzis ilmoitetun Igä elä, igä opastu! -rubriekan paginkanzannu on filolougientiijon kandiduattu, karjalan kielen opastai da opastu...
Paavo Leontjevin Kotimua
Tänä vuotena tunnettu karjalaini kirjailija, kiäntäjä, istorikko Paavo Leontjev ois täyttän 85 vuotta.
TeräšVuara-juokšu on pantu käyntih!
Enšimmäini TeräšVuara-polkuparijuokšu mäni entisen Ponkalahen kylän alovehella 15. heinäkuuta. Yli 50 eri-ikäistä henkie rohkeni vallottua Teräšvuarua...
Tuulen selläs ymbäri Muan
Joga vuottu oras- da ligakuus kogo muailmas pietäh Linduloin päivii. Niilöin piämiäränny on levittiä kogo Muan rahvahien keskes tieduo muuttolinduloin...
Koivu šyöttäy, juottau, lämmittäy, kaunehuolla ihaššuttau
Koivu on Karjalan yleisin lehtipuu. Še tykkyäy valuo ta avarua, kašvau aukeilla kohilla jokien ta järvien rannoilla, pitin peltojen ta niittyjen reuno...
Šäynyä-vävy
Starina vienankarjalakši kertou Tyyne-neiččyöštä ta hänen ihmehtapuamisešta hopien miehen kera. Šen jälkeh tytön ta hänen perehen kohtalo muuttu....
Viktor Vikulin: “Šukututkimuš tuli elämän uuvvekši tarkotukšekši”
Tämän jutun piäšankarina on Viktor Vikulin. Miehellä on 72 vuotta, hiän on šyntysin Kuorilahešta, nyt eläy Kiestinkissä.
Karjalazet oman muan puolistajat
Tuhukuus 1942 Nikolajev yhtyi 1. partizuanoin briguadah, sie händy pandih tiijusteluvzvodan piälikökse. Täs joukos oli 30 miesty.
Aleksei Bokkin: “Lapšien on mahettava šuaha tuloš”
Karjalan vuuvven 2023 paraš opaštaja -kilpailun voittajakši tuli Koštamukšen gimnasijan fiisikan ta matematiikan opaštaja Aleksei Bokkin.
meiden polhe
