Authorization

KIRJUTESED

Karjalan mečis da suoloil kypsetäh muarjat. Suvi-Karjalas rahvas jo kerätäh mandžoidu, muur’oidu da must’oidu. Tänävuon aigaine kevät kypsendi muarjat...

Pruasniekka, kumpani yhistäy rahvašta

Tavan mukah heinäkuun viimesenä netälinloppuna Jyškyjärven kylä keräsi pruasniekkah oman kylän eläjie ta vierahie. Ohjelma oli šuuri ta kešti kakši pä...

Kala on pieni, ga liemi on magei

Kižin suarel piettih V Suuri kalafestivuali. Siih kävyi 1700 hengie! Aiga suuri lugu, tännesäh nenga äijiä rahvastu Kižin kalafestivualis vie ei olluh...

Kolmešša päiväššä oli nähty eläjä Karjala

Etnokulttuuriset matat Karelia-Karjala -projekti toimiu tänä kešänä Karjalašša. Šen tarkotukšena on vierailla Karjalan piirilöissä ta valmistua materi...

Folkloripaja valmisti spektaklin Kižin šuarella

Jumalan avulla ta omin yritykšin — näin šanotah Kižin šuarella ennein šuuren ruavon alkamista. Nämä šanat kuultih ni Starina-nuorisosessijon ta folklo...

“Periodikalla” 35 vuotta: enšimmäisistä aškelista šuurih projektiloih

Vuuvven 1991 1. heinäkuuta oli Periodika-kuštantamon enšimmäini työpäivä. Tehtävänä oli valmistua lehtie karjalan kielellä “Oma Mua” šekä šuomen kiele...

Kanšanperinnehtä esitettih konservatorijan lavalla

Karjalan valtijollisen konservatorijan šuomelais-ugrilaisien kanšojen musiikin ošašton piäštökkähät esitettih omie piäštöohjelmie.

Kanšanpuvun päivä: alku on kiäššä

Uuši pruasniekka – Karjalan kanšanpuvun päivä vietettih meijän tašavallašša ta šen piäkaupunkissa Petroskoissa.

Midä minä tahtoin sanuo?

Tämän olen kuulluh joga kerdua, konzu vastavuin Vladimir Jegorovič Brendojevan kel. Se, midä tahtoin sanuo, kesti vähimittäh čuasun verran.

Čäijyllä

Omašša jutušša vuokkiniemiläini kirjuttaja Vašeli Mäkelä kertou muamoakan ta min’n’an eri kačahukšista lapšen kašvatukšeh.

Voitonpäivy

Täs kerdomukses on kirjutettu nuoren tytön mielii voinah da urhotegoloih, elaigah da tulieh aigah nähte.

Petrovskoi hora: perindös täh päivässäh

Tänä vuon Petrovskoi rahvahan hora täyttäy 90 vuottu. Munjärvenlahten horua ven’akse sanotah Petrovskii.

Kentjärven škola: 200 vuvven taival

Piävyimmö Kentjärveh tossu piän, konzu škola oli avattu jälles kaksi vuottu kestänyön remontan jälles. Valgielois da suuris pertilöis vie tunduu mualo...

Iäniarhiival – 70 vuottu: rahvahan iändy tallendukseh

Karjalan tiedokeskuksen Kielen, literatuuran da histourien instituutan iäniarhiival tänä vuon täydyy 70 vuottu. Nygöi se on Ven’an Luodehalovehen kuul...

Mitä järvet meilä kerrotah?

Koštamukšen luonnonšuojelupuissošša šulakuun alušša piettih Järventutkijien talvikoulu.

“Rubiemmo pajattamah – rubiemmo elämäh!”

Čalnan kylän Bes’odaine-pajojoukko pidi oman pruazniekkukonsertan. Se oli omistettu ansamblin 35-vuozipäiväle.

Vera Prokopjeva: “Olgah hos kui jygei, astuo vai edehpäi”

Muailman runohuon päivänny Sankt-Peterburgan Majakovskin nimellizes kirjastos ilmoitettih runoloin kiändäjien kilvan tulokset nominatsies “Ven’an kanz...

Koštamuš šai okšista luajittuja veššokšie

Uškomatoin meččo, orava, kontie ta toiset mečäneläjät ašettauvuttih elämäh luonnonšuojelualovehen rakennukšen luo.

Karjalaisien etähiset muat

XVII vuosišuan kešellä karjalaiset ruvettih elämäh muutomašša kyläššä Kirilän ta Ferapontin manasterien mailla (nykyjäh – Kirillovin piiri, Vologd...

Häi sanal rahvahas sytytti tulen

Vuozi 2026 Anuksen piiris on ilmoitettu Vladimir Brendojevan vuvvekse, gu tänävuon 6. syvyskuudu hänel täydynys 95 vuottu.

Viändöi – Iivanan da Pedrunpäivän keski

Kezä on kiirehelline aigu kyläs, pidäy ehtie kai peldoruavot ruadua, heinät niittiä, marjat dai sienet kerätä talvekse. Ga kiirehen keskes rahvahal ol...

Taipale otti vaštah vierahie kešäpruasniekkah

Karjalaisen kulttuurin šäilyttämisen keinona on nykysissä ta entisissä kylissä pruasniekkojen viettämini. Kaunehena kešäpäivänä 4. heinäkuuta kyläprua...

Yliopisto pyzyy aijan tazol

Tiijot pyrgijöin miäräs da konkursan eistymizes lövvytäh Petroskoin yliopiston kodisivul. Ližäksi täs kezäs algajen tieduo konkursah nähte voibi suaja...

Kičči-kočči antau lapšilla rohkevutta

Kešäkuun alušša Periodika-kuštantamon lapšien kieliryhmän oppivuosi loppu. Enši vuotena “Kičči-kočči” täyttäy jo viisi vuotta.

Runot ollah karjalazien rikkahus

Jo kuuzi vuottu Karjalas pietäh uuttu pruazniekkua – karjalazien runoloin päiviä.

Voinan lapsii meijän keskes

Vieljärven kyläs on kymmenikkö hengie, piäl kaheksa-da yheksäkymmenvuodehistu, ken hyvin mustetah voinan lapsusaigua da maltetah sidä sanella.

Uuttu paikannimie: kummua sanot – nagra et

Karjalazien, vepsäläzien da suomelazien edustajien istundos uuzis paikannimilöis, kudamis käytetäh meijän kielii, saneli Jekaterina Zaharova, paikanni...

Muasterin miiffit ta legendat

Uuši näyttelyšali on avattu Karjalan kanšantaijon ta kulttuurialottehien keškukšen käsityötalošša. Še on ainani näyttely “Anatolii Titovin miiffit ta ...

Uuzi kniigu karjalazes literatuuras

Natalja Čikinan monogruafii jatkau tutkijan jälgimäzen 20 vuvven aigua piettyy tiedotutkimustu.

Usko vai omih voimih

Vjetnaman rahvahan suarnu nevvou uskuo vaiku omih voimih da Jumalan abuh.

Elektronine počt
vahvištoita peitsana Unohtit-ik peitsanan?
Неверный логин или пароль!

Login:
Password: