Oma Mua
Kulttuurin ta kielien šäilyttämiskyšymykšie noššettih piämiehen eteh
Kalevalan kantelešoittajien yhtyvehellä täytty 50 vuotta
KareliaSkiFest: Ken hiihti loppuh še jo on voittaja
Tilaisuuš: Karjalaini pirtti -musejo tuttavuššutti kieleh ta kulttuurih
KalevalaFest loi lämmintä ilmapiirie
Karjalaisien kerähmön valtuutettujen neuvošto piti kokoukšen
Voimakkahimmat kyykkä-peluajat ollah Tverin alovehelta
Myö olemma Karjala -kilpailun voittajat on valittu
Folklori ta kulttuuri ei pölytä
XXII Giperboreja oli omissettu starinoilla
UZIŠTOD
KIRJUTESED
KniiguMelliččä: “Periodikašša” esitettih uušie kirjoja
Karjalan tašavallan kanšojen yštävyštalošša jokavuotisešša KniiguMelliččä-esittelyššä Periodika-kuštantamo kerto vuotena 2022 julkaistuista kirjoista....
Talo muuttu musejokši
Petroskoilaini Jelena Panfilova lunašti 150 vuotta vanhan talon 1900-luvun lopušša. Turistiloilla kerrotah talon istorijua ta näytetäh kauppiehan kaup...
Oma karjalaine
Priäžän piiris Zemskoi douhturi -programman mugah ruadau äijy liäkärii. Tänävuon piirih tuli ruadoh kolme uuttu liäkärii. Mulloi heidy oli nelli. Enne...
Lahtenkylä Mundärvel
Mundärven n’okku oli eloitettu ylen ammui, aigoinah tiä oli 53 eläviä kyliä. Erähät ollah tännesäh hengis, enimis on jiädy vai kaunehet mustot da nime...
Igä elä, igä opastu!
Opastajan vuvvennu Oma Mua -lehti pani rattahile uvven rubriekan Igä elä, igä opastu! -nimel. Täl kerdua meijän paginkanzannu on karjalan da suomen ki...
Kert‒100: Ikkuna tutkijan elämäh
Tuiskukuun 1. päivänä filologijan tietojen tohtorin ta šuomelais-ugrilaisen kielitutkimukšen peruštajan Georgii Kertin šyntymäštä täytty 100 vuotta. M...
Makšalillit
Pekka Perttu kertou tarinan, mintäh Pirttilahen koko kylövehtä ruvettih nimittelömäh Makšalilliksi.
Uuvvenvuuvven ihmehet
Uuvven vuvven uattona mie kävelin meččäpolkuja myöten, ihualin mečän talvista korissušta, vuotin uušie vaikutelmie ta tapuamisie.
Voinan lapset
Talvikuun allus Pienes Sellis rodivunnuh Jevgenija Ruppijeva täytti 85 vuottu. Inehmine kuuluu sih sugupolveh, kudai on kestänyh Suuren Ižänmuallizen ...
Aili Rettijeva: “Kotikyläni eläy šyväimeššä”
Talven enšimmäisenä päivänä vienankarjalaini naini, “Neuvosto-Karjalan” ta “Karjalan Sanomien” monivuotini toimittaja Aili Rettijeva täytti 85 vuotta....
Elä herätä pahutta, kuni še on hil’l’ani
1970-luvulla ylioppilahana ollešša mie rikeneh matkuššin Karhumäki–Petroskoi -paikallisjunalla. Šielä mie kuulinki tämän kummallisen jutun meijän juna...
Šelaillen kalenterie piäšet ihmehelliseh Meččolah
Pimiekuušša kaikki halukkahat voijah oštua uuši Meččolan mifologija -etnokalenteri vuuvekši 2023. Painoš yhistäy karjalaista mifologijua, ekologijua t...
Kekri: Mečänisäntä-nuamijo, mie šiut tunnen!
Karjalaini šielu ihaštuu, konša omalla mualla šyntyy neron ta omaperäisyön yhissyš. Še simbiosi hyvin näkyy käsityöammatissa. Juuri šen kautti hyvin t...
Oksana Abramova: “Kanšalliskielien tutkimini on tapahtumien keškipisteheššä”
Petroskoissa vietettih XIX Bubrihin luvennot -tietokonferenšši. Tänä vuotena šen aihiena oli “Kielet ta kulttuurit digitalisoinnin aikana”. Ošallistuj...
Konstantin Tarasov: “Filologijan ala vähenöy”
Karjalan piämiehen rinnalla toimijan karjalaisien, vepšäläisien ta šuomelaisien etuštajien neuvošton issunnon huomijopistehinä oltih  Itämer...
Uuttu kniigua: “Pedri – kuulužu kuningas”
Periodika-julguamos nägi päivänvalgien kniigu, kuduah on kerätty runuo, suarnua da zuakkunua karjalan kielel tsuari Pedri I:h nähte. Niilöin yhtehkeri...
Tverinkarielat: Tiedämätöin Puhtinan Gora
Firovan rajonašša niinže oldih karielan kylät. Nämä oldih kaikkie edähemmät tverinkarielan kylät laškurandah päin. Šigäläzen ymbärykšen keššyštänä oli...
Ratijo
Karjalan kirjailijan Antti Timosen kertomuš oli valmissettu vuotena 1928.
Tverinkarieloissa: tiedomatka Ruameškan piirin karieloih
Tutkimušmatkakunda keräili Tverin oblastin karieloin kylissä lingvistizie da etnologizie materialoida.
Etnopuusto Priäžän kylän keskučas
Vie mennyön vuvven lopus Priäžäs allettu ruado etnopuuston luajindas on loppenuhes. Kylän keskuččah on suadu oma etnopuusto.
Pohjolan luomua: šuunnitelma eistäy käsitöitä Karjalašša
Uuši käsityöalan kehityššuunnitelma on valmisteilla Karjalašša. ECHO-yhissykšen omat ta ulkopuoliset asientuntijat luajitah šitä viijen vuuvven ajalla...
Nuorilla kepalaisilla ei ole aikua ikävöijä
Tänä vuotena Kepan Ort’t’o Stepanovilla nimitetyššä pieneššä koulušša opaštuu 13 lašta. Še on Kalevalan piirin pienin koulu.
Roštuon vetehini
Luve Kalevalan karjalan kielen kurššien opaštujien starina ta šuat tietyä mitä kummua voit šattuo Roštuon taika-aikana.
Opastajien desantu Videles
Talvikuul Anuksen čupun Videlen kyläs vastavui enämbi nelliäkymmendy školan ruadajua Karjalan eri čuppulois.
Roštuon lahjat
Uuvvenvuuvven starinašta šie šuat tietyä, jotta lahjojen kallehuš on ei ainuoštah niijen kaunehuošša, ka i hyövyššä niise.
Kanšalaisjärještöjen valtijontuki antau korkeita tulokšie
Karjalašša toimiu 84 kanšallista järještyö, niistä 26 yhissyštä etuštau karjalaisien, vepšäläisien ta šuomelaisien hyötyjä. Yhissykšien sosialisešti t...
Kalevalan kirjallisuš: luomisen ta kehittämisen kaušija
Tämän vuuvven šajekuušša Kalevalan kirjallisuššeura täyttäy šata vuotta.
Uuzi opastusvuozi algavui uvvistetus školas
Priäžän školan opastujat on ruvettu opastumah uvvistetus školas. Kezän aigua školas on pietty perustehelline kohendamine.
Taitaja Hovatta-muasteri oli hyvä laulaja
Palaka Remšu kerto, jotta hiän hyvin muistau omua ukkuoh. Ukko oli Niskajärven Hovatta, Lešoni. Hiän kävi laulamah lienöykö Petroskoih, vain ihan Mosk...
“Kuvonta Karjalašša on tuntuvašti kehittyn ta eistyn”
Karjalan paraš muasteri 2022 -kilpailu keräsi käsityömuasterija tašavallan eri piirilöistä. Kilpailušša voitti aunukšelaini Irina Tikkujeva.
  meiden polhe
”Oma Mua” om vodel 1990 tehtud karjalan rahvahan lehtez. Lehtez lähteb joga nedalin kaks’toštkümnel lehtpolel karjalan kelen koumel paginal. Sen pätemad oma karjalan rahvaz, sen kul’tur da istorii. ”Oma Mual” om kundaliž-openduseline rol’.
Lehtesele 30 vot
Lehtesele 30 vot
Kaikil karjalan kelen paginoil
Kaikil karjalan kelen paginoil
Enamba 1 500 lugijad
Enamba 1 500 lugijad
tulda südäimehe
vahvištoita peitsana Unohtit-ik peitsanan?
registracii
vahvištoita peitsana
vahvištoita peitsana