Onko Karjalan elämättömillä kylillä tulovaisutta?
Karjalan šuvipuolella šuamah uušie tietoja
Jurii Gladišev on Karjalan šielu
Karjalaini netäli: Aunukšen eläjät tuttavuššutah karjalaisuoh
Kulttuurišilta yhisti alovehie
Carelia: šajekuun numero esitettih Petroskoissa
Kuuntele ta pakaja karjalakši
Parahie kalaštajie valitah Vuokkiniemešša
On hyväkšytty laki Venäjän kulttuuriperinnöštä
Opaššušvuosi alko kielikurssiloilla
Sait radab beta-testamižen režimas
Lauk
UZIŠTOD
Oma Mua
Karjalan šuvipuolella šuamah uušie tietoja
Oma Mua
Läššä kakši miljonie rupl’ua Vienan Karjalan kulttuurikehitykšeh
Oma Mua
Tähti-šeura on omisettu karjalaisella kulttuurilla
Oma Mua
Myö-karjalaiset: toiminnalla tulokaš projekti piätty
Oma Mua
Jurii Gladišev on Karjalan šielu
Oma Mua
Karjalaini netäli: Aunukšen eläjät tuttavuššutah karjalaisuoh
Oma Mua
Arhiivašta digitaliverkoih: mitein šiirto voipi tapahtuo
Oma Mua
Kulttuurišilta yhisti alovehie
Oma Mua
Carelia: šajekuun numero esitettih Petroskoissa
Oma Mua
Konstantin Tarasov: “Filologijan ala vähenöy”
Oma Mua
Karjalan ta Murmanskin alovehen muasterie kučutah seminarih
Oma Mua
Parahie kalaštajie valitah Vuokkiniemešša
Oma Mua
Yhteiskunnallisvoimien yhistämini on forumin huomijopistehenä
Oma Mua
On hyväkšytty laki Venäjän kulttuuriperinnöštä
KIRJUTESED
Šelaillen kalenterie piäšet ihmehelliseh Meččolah
Pimiekuušša kaikki halukkahat voijah oštua uuši Meččolan mifologija -etnokalenteri vuuvekši 2023. Painoš yhistäy karjalaista mifologijua, ekologijua t...
Kekri: Mečänisäntä-nuamijo, mie šiut tunnen!
Karjalaini šielu ihaštuu, konša omalla mualla šyntyy neron ta omaperäisyön yhissyš. Še simbiosi hyvin näkyy käsityöammatissa. Juuri šen kautti hyvin t...
Oksana Abramova: “Kanšalliskielien tutkimini on tapahtumien keškipisteheššä”
Petroskoissa vietettih XIX Bubrihin luvennot -tietokonferenšši. Tänä vuotena šen aihiena oli “Kielet ta kulttuurit digitalisoinnin aikana”. Ošallistuj...
Konstantin Tarasov: “Filologijan ala vähenöy”
Karjalan piämiehen rinnalla toimijan karjalaisien, vepšäläisien ta šuomelaisien etuštajien neuvošton issunnon huomijopistehinä oltih Itämer...
Uuttu kniigua: “Pedri – kuulužu kuningas”
Periodika-julguamos nägi päivänvalgien kniigu, kuduah on kerätty runuo, suarnua da zuakkunua karjalan kielel tsuari Pedri I:h nähte. Niilöin yhtehkeri...
Tverinkarielat: Tiedämätöin Puhtinan Gora
Firovan rajonašša niinže oldih karielan kylät. Nämä oldih kaikkie edähemmät tverinkarielan kylät laškurandah päin. Šigäläzen ymbärykšen keššyštänä oli...
Ratijo
Karjalan kirjailijan Antti Timosen kertomuš oli valmissettu vuotena 1928.
Tverinkarieloissa: tiedomatka Ruameškan piirin karieloih
Tutkimušmatkakunda keräili Tverin oblastin karieloin kylissä lingvistizie da etnologizie materialoida.
Etnopuusto Priäžän kylän keskučas
Vie mennyön vuvven lopus Priäžäs allettu ruado etnopuuston luajindas on loppenuhes. Kylän keskuččah on suadu oma etnopuusto.
Kai livvin piämurdehen tärgiet sanakniigat ollah valmehet
Karjalan kielen grammuatiekku-orfogruafine sanakniigu piäzi ilmah. Sen luadijannu on Karjalan tiedokeskuksen Kielen, literatuuran da histourien instit...
Vienan henki šäilyy muuttomattomana
Karjalaisien pruasniekkojen kalenteri on täyši tapahtumie. Erityisešti kešällä. Joka netälinloppuna pietäh iluo Karjalan eri ošien kylissä.
Oma – vieras
Kerdomus karjalazen Mari-nimellizen inehmizen elaijas. Suuren Izänmuallizen voinan algavuttuu da ukon voinale kaimattuu häi jiäy elämäh buat´uškan da ...
Haukkašuaren kešäkoulun aikana šattu istorijallini tapahtuma
Heinäkuušša Haukkašuaren kyläššä toimi perintehellini kešäkoulu. Tänä vuotena šen lopetti muutoma kymmenen nuorta ihmistä.
Priäžäs on kel pidiä huoldu kukkuvagolois
Kukkii kylä -projektu on todevutettu. Projektan todevuttajannu oli priäžäläine Tatjana Korz’uk da Priäžän kylän veteruanoin nevvosto.
Karjalan kieli rodih nägyvis Veškelykses
Järven randu -projektan aigua Veškelyksen kyläh on azetettu kylän da kyläkunnan ven’an- da karjalankielizet kartat, viittehet da uuliččoin nimilaudaze...
Tatjana Jaškovan perintyö esillä näyttelyissä
Kalevalatalo-etnokulttuurikeškukšešša ativoijah näyttelyt “Kuvadka. Onnie tuoja kukla” ta “Joka paikašša omašša kruutašša”. Ne tultih Kalevalah Petros...
Karjalan kielen šäilyttämiseh pitäy toimie jo nyt
Kantakanšojen kielien šäilyttämiseh on käytetty ta kuot’eltu monie erilaisie keinoja. Mimmosie niistä voipi käyttyä karjalan kielen šäilyttämiseh Tver...
Kindahan zuakkunat on elavutettu festivualis
Mennyt pyhänpiän, 19. kezäkuudu, Kindahan kyläs jo 36. kerdua piettih juumorufestivuali. Tänävuon se oli omistettu syömizile da syöndytavoile. ...
Voibigo piästä teillyö?
Kunne suahah piästä Karjalan tazavallas eläjät invaliidat? Sidä kačotah Dostupnaja Karelija -projektan hantuzis.
Šuojun paikannimet ollah vahnimii
Šuojun kyläs piettih Lyydiläzien eländykohtien paikannimilöin sanakniigan prezentasii. Sanelemah uudeh kniigah da Šuojun lohkon paikannimilöih nähte Š...
Fil’ka
Kertomuš šiitä, kuin Fil’ka -linnunpoikani piäsi pereheh, kuin še eli aijalla häkillä ta kuin lintuni tuli koko kylän lapšien šuosikiksi. <br />
...
Kalevalan kirjallisuš: luomisen ta kehittämisen kaušija
Tämän vuuvven šajekuušša Kalevalan kirjallisuššeura täyttäy šata vuotta.
Uuzi opastusvuozi algavui uvvistetus školas
Priäžän školan opastujat on ruvettu opastumah uvvistetus školas. Kezän aigua školas on pietty perustehelline kohendamine.
Taitaja Hovatta-muasteri oli hyvä laulaja
Palaka Remšu kerto, jotta hiän hyvin muistau omua ukkuoh. Ukko oli Niskajärven Hovatta, Lešoni. Hiän kävi laulamah lienöykö Petroskoih, vain ihan Mosk...
“Kuvonta Karjalašša on tuntuvašti kehittyn ta eistyn”
Karjalan paraš muasteri 2022 -kilpailu keräsi käsityömuasterija tašavallan eri piirilöistä. Kilpailušša voitti aunukšelaini Irina Tikkujeva.
Ekolougien suvaiččijat Petroskois
Petroskois on äijy ekolougien aktivistua da firmua, kuduat otetah kierrätykseh erähii jättehii – plastiekkua, makulatuurua, metallua. Niilöi voibi and...
Natalja Gromova: “Kirjutan sendäh, ku enämbän tiettäs Karjalas da sen rahvahis”
Vuvven 2022 paras etnobloggari -kilvan diploman on suannuhgi liygiläine — Oma Pajo -horan pajattai, Karjalan Rahvahan Liiton hallindoh kuului Natalja ...
Ku ei keziä enne Iivananpäiviä, sit ei talvie enne Rastavua
Iivananpäivy (Kezä-Iivan) on suurembii kezäpruazniekkoi karjalazile. Vahnan aijan mugah se on 24. kezäkuudu da uvven — 7. heinykuudu.
Kindahan kyläh huavatah luadie uidai vezimelliččy
Sih ruadoh on ottavunnuh Vmeste-fondu Histourien ratas -projektan hantuzis. Projektan on kannatannuh Ven’an piämiehen kul’tuurualguhpanoloin fondu. ...
Larisa Boičenko: “Mie tahoin ruatua täššä virašša”
Karjalan ihmisoikeušvaltuutetun instituutti täyttäy 15 vuotta. Larisa Boičenko on tašavallan kolmaš valtuutettu ta enšimmäini naini šiinä virašša....
meiden polhe
”Oma Mua” om vodel 1990 tehtud karjalan rahvahan lehtez. Lehtez lähteb joga nedalin kaks’toštkümnel lehtpolel karjalan kelen koumel paginal. Sen pätemad oma karjalan rahvaz, sen kul’tur da istorii. ”Oma Mual” om kundaliž-openduseline rol’.
Lehtesele 30 vot
Kaikil karjalan kelen paginoil
Enamba 1 500 lugijad
