Aleksandr Petrovets: “Mie voitan ičeššä kaikki eštehet”

Aleksandr Petrovets: “Mie voitan ičeššä kaikki eštehet”

Uljana Tikkanen
26.03.2024
Kevätkuušša Karjalah kävi bloggeri Aleksandr Petrovets, kumpani eläy Kamčatkan niemimualla. Hiän kuvasi Petroskoita ta Karjalua, ta erikoista huomijuo kiinitti karjalaisih šekä kanšan istorijah ta nykyseh elämäntapah.
Kuvaušryhmä kävi Korzašša. Savinien pereh näytti kylyä, omua taluo ta musejuo. Kuva: Uljana Tikkanen
Kuvaušryhmä kävi Korzašša. Savinien pereh näytti kylyä, omua taluo ta musejuo. Kuva: Uljana Tikkanen

Aleksandr Petrovets jo ammuin tahto käyvä Karjalašša. Hänen matka kešti viisi päivyä ta šen aikana hiän tutuštu Petroskoih ta kaupunkin mukavih paikkoih, karjalaisih Korzan ta Kinnermän kylih ta niijen eläjih, karjalaisien šyömisih ta perintehih. Šen lisäkši bloggeri opaštu tanššimah karjalaisie tanššija, paistamah šul’ččinoja ta tervehtimäh karjalakši, kävi kaččomašša Sortavalua ta Ruskealan puistuo.

Aleksandr Petrovets on matkuštaja ta bloggeri. Hänen kanavalla YouTubešša on yli 30 tuhatta šeuruajua. Bloggerin kuvuamie Venäjän kaunehie paikkoja ta tavallista elämyä kaččo yheššä lašettuna muutoma miljoni ihmistä. Aleksandrin filmijä näytettih P’atnitsa-TV-kanavalla šen jälkeh, kun hiän voitti kanavan bloggerikilpailušša.

Videoissa Aleksandr Petrovets kertou matkailupaikoista, paikallisista hinnoista, ihmisistä ta elämäntavan erikoisukšista. Hiän iče kuvuau, iče kirjuttau filmin käsikirjutukšie ta valmistau videoita, ta aina opaštuu.

— Mie innoššuin videon kuvuamiseh vielä koululaisena ollešša. Olin 14-ikäni. Myö yštävän kera kuvasima lyhyitä musiikkivideoita meijän folk-ryhmyä varoin šekä luatima videoita šiitä, kuin nuoriso eläy meijän Palana-pos’olkašša, missä mie elin ennein Petropavlovsk-Kamčatskih elämäh šiirtymistä. Konša mie tulin Petropavlovskih, mie mänin ruatamah TV-yhtijöh. Kuvasin reportašija. Vuotena 2016 Kamčatkalla tuli nopie internetti ta mie šain tietyä videoblogiloista. Ta šynty ajatuš niise valmistua videoita YouTube-kanavah, vet mie niin äijän matkuššin niemimuata myöten ta nävin äijän mukavie paikkoja, šelittäy bloggeri.

Ennein šitä, kun Aleksandr tuli matkailubloggeriksi hiän yštävän kera kuvattih potkupallotemppuja kentällä šekä kuin hyö hypättih ta luajittih saltoja. Priha lapšena ammatillisešti harrašti sambuo ta yläluokkalaisena opaštu tanššimah break-tanššie, a myöhemmin avasi oman tanššikoulun.

Šiitä Aleksandr Petrovets rupesi kuvuamah luontuo ta elämyä kaupunkiloissa, šemmosie videoita, kumpasie bloggerin mieleštä olis mukava kaččuo niemimuan vierahilla. Ihmiset, kumpaset tahotah matata Kamčatkalla, tultih blogin tavoitehryhmäkši ta Aleksandr yritti arvata heijän tahtoja, mitä heijän olis mukava kaččuo ta tiijuštua: kalaštamini, konteijen elämä, geizerit.

Kerran mie näytin videon Kamčatkan vierahalla, kumpani tiesi milma enemmän blogin pitämiseštä, ta hiän šano: “Kyllä kaikki tämä on kaunista ta hyvyä, a mintähpä šilma ei ole näissä videoissa šiun blogissa?”
Aleksandr Petrovets, bloggeri

— Kerran mie näytin videon Kamčatkan vierahalla, kumpani tiesi milma enemmän blogin pitämiseštä, ta hiän šano: “Kyllä kaikki tämä on kaunista ta hyvyä, a mintähpä šilma ei ole näissä videoissa šiun blogissa? Kuvittele vain, kuin mukavakši video tulou, još kaččoja näköy šiinä omua lempibloggerie, kumpani kertou omista tuntehista!” Niin oliki, jotta videoissa oli kaikki hyvin kuvattu, ka milma niissä ei ollun. Mie ajattelin ta piätin kuunnella n’euvuo. Niin mie aloin kuvata iččie ta kertomah šeuruajilla mitä mie niän, vaikka kyllä enšin mie varasin kertuo mitänih kamerah, jatkau kertomuštah Aleksandr.

Aleksandr kuvasi kymmenen filmie Venäjän eri paikoista: ristih rastih hiän ajeli Kamčatkan niemimuata ta Sahalin-šuarta, oli Kuriilien šuarien Šuvi-, Keški- ta Pohjoisryhmissä. Loittois-Itällä, Habarovskissa ta Vladivostokissa, bloggeri kuvasi huamu-kaupunkija, a Altain Taimir-niemimualla kuvasi Poronpitäjän pruasniekkua. Kohta täh kokoelmah tulou vielä filmi Karjalašta.

Ei ammuin Aleksandr oli Iževskissa. Nyt bloggerilla on mukava tutkie kanšoja ta niijen elämäntapoja. Enši matka oli Nižnii Novgorodih, Suzdalih ta Vladimirih.

— Vielä yksi šuuri muutoš tapahtu, konša miun onnistu lähtie toisella alovehella — Sahalin šuarella. Konša mie lennin šinne, ni ajattelin, jotta miun kaččojat tahotah nähä vain Kamčatkua ta huolissuin šiitä, jotta Sahalinie hyö ei ruveta kaččomah. Ka mie tyhjäh huolissin, ta miun videota kaččo ylen äijän ihmistä. Mie ymmärrin, jotta niin voipi matata ta kuvata, ta jotta še on mukava, šanelou bloggeri.

Paikalliset bloggerit ta eläjät kerrotah miula enemmän, kuin još mie iče rupiesin lukomah tahi eččimäh tietuo internetistä. Hyö näytetäh vielä omie tuntehie ta niin videošša on enemmän vaikutelmie.
Aleksandr Petrovets, bloggeri

Ajatuš tulla Karjalah tuli jo ammuin, šentäh kun Aleksandr Petrovets on Insait ihmiset -bloggeriklubin jäšen. Keškuš auttau paikallisie bloggerija kehittyä omie šivuja verkošša. Šen ošaššot ollah Venäjän eri kaupunkiloissa, niijen luvušša Karjalaššaki. Niin Aleksandr piätti matkuštua niih kaupunkiloih kuvaukših, missä on klubin ošaštoja.

Karjalan matan johtajana oli Insait ihmiset -bloggerikeškukšen tuottaja Al’ona Rizanova.

— Paikalliset bloggerit ta eläjät kerrotah miula enemmän, kuin još mie iče rupiesin lukomah tahi eččimäh tietuo internetistä. Hyö näytetäh vielä omie tuntehie ta niin videošša on enemmän vaikutelmie. Tavallisešti mie en tutki paikkua, kunne ajan. Mie en vuota mitänä matašta ta niin mie heti tutuššun tovellisuoh. Matka tulou tutkimisekši miula ta šiitä mie kerronki videošša. Miula veteli, jotta miula oltih hyvät apulaiset, kumpaset autettih valmistua ohjelmua, hyö ičeki ollah ylen mukavat ihmiset, kertou Aleksandr Petrovets.

Karjalaiset perintehet ta kieli šytytettih bloggerin kiinnoššušta, vet hiän iče kuuluu vähälukuseh kanšah ta ymmärtäy kanšojen kielien ta kulttuurien tilannehta Venäjällä.

Bloggerin ammattitaipalešša oli äijän eštehie: hiän ei piäššyn opaštumah kuvuajakši yiopistoh, oli ylen hil’l’ani ta vähäsen čuipisko mieš, varasi kuvata iččie kamerah, ka Aleksandr on varma, jotta kaikkeh voipi opaštuo.

— Pelkoja eläy piäššä, ka pitäy ruatua mitä tahot ta yrittyä uuvveštah, još mitänih ei onnissu. Još yhtä tietä myöten et voi aštuo, ni eči toista. Još lankiet, ni nouše ta mäne ielläh. Mie ylen varasin tanššie koulutanššiloissa, šentäh kun harraššin urheiluo ta ei ollun aikua huvitukših. Mie varasin, jotta toiset koulukaverit ruvetah nakramah. Ka mie voitin šitä pelkuo šillä, jotta rupesin harraštamah break-tanššija. Toini šuuri pelko oli kuvata iččie, šeki oli voitettu ruavolla, koroštau Aleksandr.


Aleksandr kuvasi Kamčatkua ta nyt kuvuau koko Venäjyä. Kuva: bloggerin VK-šivu


POJAVAD KIRJUTESED
Oma Mua
Kalevalatalo: Karjalan paraš etnokeškuš
“Kalevalatalo” on valittu Karjalan vuuvven 2023 parahakši etnokulttuurikeškukšekši. Še voitti ECHO-liiton järješšetyššä kilpailušša.
Kipinä
Muisselmie lapšuošta
Lapšuon muisselmissa Ilmi Karhu kertou, kuin hänen muamo opaštu lukomah, konša hänellä oli jo kahekšan lašta.
Karjalan Sanomat
Vadelmantuotanto siirtyy tunneleihin
Valtion tuki vauhdittaa aunukselaisen yrittäjän vadelmantuotannon siirtymistä muovin alle.
Oma Mua
Runot jiähäh nykytärkeiksi täh päiväh šuaten
Karjalan kanšojen yštävyštaloššä mäni Karjalaiset runot – rahvahan kulttuurikoodin pohja -seminari. Šemmosie seminarija vietetäh jo nellä vuotta, ta käsiteltävie aiheita aina löytyy.
Oma Mua
Paasonvuaru – Spuasanvuaru
Paaso, Helylän rinnal olii aiga korgei mägi on tulluh kuulužakse turistukohtakse. Sen nimi toven on aiga vaigei arbaitus.
Karjalan Sanomat
Tutkimusmatka rikastuttaa murrekarttaa
Karjalan tutkimuskeskuksen tutkijat lähtivät Tverin alueelle keräämään karjalankielistä aineistoa VepKar-korpusta ja äänitearkistoa varten. Matka on järjestetty Venäjän maantieteellisen seuran tuella.
Kipinä
Tilkuine
Kerdomuksen personuažu sanelou omas matkas buabanke meččäh.
Karjalan Sanomat
Itsenäinen Itä-Karjala oli Suomen projekti
Historiantutkija Denis Popovin mielestä separatistisen Karjalan väliaikaisen hallituksen perustaminen oli osa valkosuomalaisten interventiota Itä-Karjalaan. ”Itsenäisellä” Karjalalla Suomi halusi toteuttaa aluevaatimuksensa Venäjälle.
Oma Mua
Kanšallisien kirjallisukšien kehityštä käsiteltih Moskovašša
Moskovan Ruškiella aukivolla X kirjafestivalin rajoissa oli pietty Kanšallisien kirjallisukšien festivali. Kirjailijat ta runoilijat šekä kielen ta kulttuurin aktiiviset šäilyttäjät tultih festivalih, jotta tutuštuo toini toiseh.
Karjalan Sanomat
Runolauluista pohja luoville toimijoille
Vanhat karjalaiset runolaulut ovat innostuksen lähde säveltäjille, laulajille, tutkijoille ja muille luoville ihmisille. Esimerkkejä siitä kerrottiin seminaarissa.
tulda südäimehe
vahvištoita peitsana Unohtit-ik peitsanan?
registracii
vahvištoita peitsana
vahvištoita peitsana