Oma Mua
Karjalan kouluih ta päiväkotiloih piäšet ilman QR-koodie
“Järven randu”: uuzi projektu Veškelykses
Karjalašša valitah paraš käsityömuasteri
Pakkaisukon taikajuna tulou Petroskoih pyhänäpiänä
Tämä vuosi on ilmotettu kanšojen kulttuuriperinnön vuuvvekši
Karjala šuau lisärahotušta koulujen korjuamiseh
Priäžäläzet kačotah fil’moi suurel ekruanal
Audiospektakli kertou musejon näyttelyistä
Kallivotaijon planetta -näyttely on avattu Piessan jälet -paviljonissa
Pikkujoulu: karjalaiset ruvetah pläššimäh ta laulamah
UUDIZET
TIEMAT
Kunnivoijen Vieno Petrovna Fedotovan mustuo
Jälgimäzenny päivänny talvikuudu saimmo igävän viestin: kuoli hyvin tuttu karjalan kielen varzinkarjalan murdehen tutkii Vieno Petrovna Fedotova....
Runonlaulajien koulu: perintehie šäilyttyän
Opaštuo uutta joka päivä – neuvou meilä rahvahanviisahuš. Ka onko šemmoni paikka, missä voipi opaštuo kirjuttamah runoja? Eletähkö vielä karjalaisissa...
Kantele-GO!: aktiivini ruato tuou tulokšie
Kanšainvälistä Kantele Goes Global! Ground Zero -projektie toteutetah jo kolmatta vuotta. Mänijän vuuvven piätapahtumista kerto Kantele-GO! -projektin...
Priäžän piirin rahvas tutkitah omii suguloi
On ylen tärgei tiediä omien juurien histourii. Liestäjes oman suvun langukeriä avvuttau praktiekalline sugututkimuksen tiedo libo genealougii.
Katri Kovasiipi: “Karjalan kielen näkömini leheššä on tärkietä”
Šajekuun 1. päiväštä Karjalan Heimo -leheššä ruatau uuši piätoimittaja Katri Kovasiipi. Pakasima Katrin kera hänen elämäštä ta juuriloista šekä šiitä,...
“Rubiemmo pajattamah – rubiemmo elämäh”
Čalnan kyläs 21. kylmykuudu piettih Bes’odaine-ansamblin 30-merkipäiviä. Kuibo rodih da eläy nygöi ainavoluaduine pajojoukko?
Mie olen muššalla listalla
Pimiekuun 18. ta 19. päivinä Karjalan kanšallisešša teatterissa pietäh Mie olen muššalla listalla -spektaklin enši-iltua.
Anna Vlasova: “Miun ruato on elämäni tarkotuš”
Elämäniloni emäntä, tverinkarjalaisien elävä kulttuuri, kanšallisie šyömisie, karjalaista pakinua, karjalaisie ta venäläisie huvija. Tulkua tervehenä ...
“Karjala” on luotettava folklorilla jo 60 vuotta
“Karjala” on kulken taipalen trikotehtahan ruatajien harraššušryhmäštä folklori-etnografiseh yhtyveheh pitkine istorijoineh, omine perintehineh ta kir...
Yhteisruato tuou enemmän löytöjä musejoilla
Karjalan kanšallini ta Venäjän etnografini musejo allakirjutettih šopimuš yhteisruavošta.
Galina Jevdokimova: puoli vuozisadua školas
Ven’al 5. ligakuudu pietäh Opastajan päivy. Jessoilan školan opastaja Galina F’odorovna Jevdokimova on ruadanuh školas puolen vuozisadua.
Työ runoperintehen šäilyttämisekši ei piety
Kieliresurssikeškukšešša vietettih karjalaisella runoperintehellä ta pohjosen kantakanšojen eeppisellä perinnöllä omissettu seminari. Tilaisuš on Karj...
Netälin loppuo etnotyylissä voipi viettyä Vienašša
“Kuokan kolkkajaiset” on perintehellini šyyšpruasniekka Vienan Karjalan kylissä. Arhippa Perttusen šiätijön Yhteinen Viena -projektin rajoissa Vuokkin...
Pohjosešta on tullun šuvini värihyökkäyš
Mimmosie ollah pohjoset värit? Ollahko ne hualeita, rauhallisie? Projekti “Pohjoni šuunta. Värihyökkäyš” muuttau niitä luuloja.
Laulau Tverin muašša “Karielan koivune”
Vuuvven 1997 pakkaiskuun 18. päivänä Tverin Proletarka-kulttuuritalošša piettih Koivune-klubin kokouš, kumpasen aikana piätettih luuvva folkloriyhtyve...
Aleksandr Bel’akov: “En ole konšana peittän omie juurija”
Aleksandr Bel’akov on tverinkarjalaini, muamonkielen pakasija, puušeppä, karjalaisien toimenpitojen aktiivini ošallistuja Tverin alovehen Glazkovo-kyl...
Kondienvestäjällyö gostis
Pandemien aigua karjalaine taidoilii tartui uudeh ruadoh – nygöi vestäy puus eri suarnallizii hengilöi keskikylän rannikon čomendamizekse da kondieloi...
Piessan jälet: Karjalan kivikirjan šaloja arvellen
Oraškuun lopušša Uijunšuaren kyläššä avattih uuši paviljoni, min tarkotukšena on šuojella Piessan jälet -kallivopiirrokšija. Vienanmeren kallivopiirro...
Tverin karielazen luona: myö tahomma enemmän yhtevyttä
Kuin iloista on, konša löytyy pakinakaveri, kenen kera voipi paissa muamonkielellä. Tämä ilo näkyy ihmisen šilmissä, kuuluu hänen iäneššä. ...
Taipalen talo otti vaštah vierahie
Vanhoissa karjalaisissa kylissä on olomašša erikoini hyvätahtoni taikavoima. Niissä paikoissa šielu puitto lepyäy ta šie henkität voimie antajua mečän...
Pie varavostu: rinnal on vihandua tulokastu!
Karjalan tiedokeskuksen Meččyinstituutan tutkijat käydih Vieljärveh eččimäh vierahii kazvilajiloi.
Vaikeukših kaččomatta ruato tuou iluo
Pimiekuun 21. päivänä Karjalan ratijo täytti 95 vuotta. Merkkipäivän kunnivokši kanšalliskielisen toimitukšen ruatajat juteltih oman ruavon erikoisukš...
Aleksandra Kornilova: “Rodu on meijän vägi”
Videlen kyläh rodivunnuh karjalaine neičyt tostu vuottu hivuou omua virguporrastu Moskovas Ven’an kuulužimas, tiijonkandaizes biznesškolas “Skolkovo”....
“Buite ku kaksi elostu olen elänyh täl muailmal”
Kaksikymmen kaksi vuottu Karjalan kylis da linnois rahvas vuotettih Nazarovan Fed’an Miikulan čomua madalua iändy da paginoi omal armahal karjalan kie...
Yštävyškaupunkien yhteistyö: istorija, kuot’t’elukšie, perspektiivijä
Šuomen kielen ta kulttuurin netäli oli tosi rikaš mukavista tilaisukšista. Niijen luvušša oli Šuomen ta Karjalan yštävyškuntien yhteistyöllä omissettu...
Lumetoin kešä tai matka Karjalan ta Murmanskin alovehella
Pohjosešta kešäštä rikeneh šanotah, jotta še on lyhyt ta vähän lumini. Kešä 2021 oli lumetoin. Näyttäy šiltä, jotta še oli kuumin kešä, min olen muist...
Perindölline kandelehel soitandu Karjalas
Tutkijoin kiinnostuksel soitindu kohtah on jo läs kahtusadua vuottu, yhtelläh tässäh on vie äijy kyzymysty, kudamat koskietah kandelehen soitandualove...
“Pidäy olla vessel da maltua paista lapsienke”
Oksana Serebr’annikova piäl 20 vuottu opastau karjalua školas Veškelykses. Häi pidäygi karjalan kielen kursit da mielihyväl yhtyy kul’tuuru- da sportu...
Ristitty mieliruavottah, ku lindu siivittäh
Priäžän piirin Ližmih rodivunnuh Vera Ivanova ijän kaiken ruadoi kul’tuurualal oman piirin hyväkse. Eläkkehele lähtiettyy Vera Jakovlevna jatkoi ruadu...
  Meih nähte
“Oma Mua” on vuvvennu 1990 perustettu karjalan rahvahan lehti. Lehtie painetah joga nedälii kahteltostu sivul karjalan kielen kolmel piämurdehel. Lehten piätiemannu ollah karjalazet rahvas, heijän elos, histourii da kul’tuuru. “Omal Mual” on yhteiskunnallis-opastukselline rouli.
LEHTI ON 30-VUODINE
LEHTI ON 30-VUODINE
KARJALAN KIELEN KAIKIL PIÄMURDEHIL
KARJALAN KIELEN KAIKIL PIÄMURDEHIL
PIÄL 1 500 LUGIJUA
PIÄL 1 500 LUGIJUA
Kirjuttauvu
Rekisteröintä
Peittošana
Hyväkšy peittošana