Periodika: uuzi julgavo piäzi ilmoih
Karjalas avattih Ven’an kanzoin yhtenäžyön vuozi
Karjalazien eepillizet pajot sanottih kogo Ven’an rikkahuokse
Perindöllizien syömizien kerävömatkat jatkutah
Karjalazet tiedomiehet jullattih liygiläzien kylien nimisanakirju
Urho – Voiton poluin -projektin enšimmäini video on nähnyn päivänvalon
Ribatlon-kilbu: pakkazelgi kala näykki
Ven’an kanzalline keskus: Karjalan tazavallan päivät algavutah
Petroskoin Yhteiskunnalline paluatan ruado on pandu rattahile
Vuozi 2025: on ilmoitettu Vuvven ristikanzu da laureatat
UUDIZET
TIEMAT
Tunnettu valmistaja on Karjalan muan lapši
Kevyällä Koštamukšešša pietäh šuuri urheilutapahtuma — ampumahiihtokilpailu Anna Bogalin urheilumal’l’ašta. Šen kynnykšellä taričen muissella meijän o...
“Omamualazet”: 20 vuottu yhtes
Omamualazet-kluubu Veškelykses täytti 20 vuottu. Kluubah kuulutah veškel’čät vahnembua polvie. Hyö kerävytäh Veškelys-etnokul’tuurukeskukseh kerran ku...
“Vesläžed” lapsien fol’klourujoukko täytti 25 vuottu
Petroskoin Balakirevan nimellizen taidoškolan lapsien Vesläžed-lapsien fol’kourujoukko on täyttänyh 25 vuottu.
KirjaMelliččä: “Periodika” julkaisi kahekšan kirjua
Petroskoin Periodika-kuštantamo esitteli vuotena 2025 painettuja kirjoja jokavuotisešša KirjaMelliččä-tilaisuošša.
Pomorilaisen žarenitsan šaloja eččimäššä
Karel’skaja kuhn’a i Točka -projektin työmatat jatutah. Tuiskukuun puolivälissä projektin jäšenet käytih Vienanmeren rannalla olijih kylih.
Brendojevan vuozi on algavunnuh
Tuhukuun 20. päivänny Muamankielien päiviä vaste Alavozen kirjastos piettih Vladimir Brendojevan vuvven avajazet. Pidoh yhtyttih Karjalan Rahvahan Lii...
“Koivikko” pajatti armahii pajoloi
Jo viizitostu vuottu “Koivikon” naizet mielihyväl kerävytäh yhteh da pajatetah čomii da syväindykoskijoi pajoloi karjalan da ven’an kielel.
Kohtu, kunne himoittau kiändyö…
Kyläine minun, puuhine, loittoine… – mielužan pajon sanat kajahtetahes minun mustos loittozen da hyvän mennyön aijan mustelminnu.
Priäžäläzien ozutelmu – Pakkaine suurel pakkazel
Elämä-Priäžän piirin etnokul’tuurizen keskuksen karjalankielizen paginkluuban rahvas pietäh uvven ozutuksen enzi-ildoi. Tuandoi oli ajeltu Vieljärvele...
Volont’orien tapuamiset Kalevalan mualla jatutah
Tuiskukuun alušša Kalevala uuvveštah otti vaštah ylioppilahien Ilvekšet-volont’orijoukkuo. Ajettuo 1 500 kilometrin matan ta tultuo miäräpaikkah myöhä...
Virujan kiven uale ni vezi ei piäze
Tiijonpäiviä vaste Oma Mua pagizutti kielentutkijua karjalastu Aleksandra Rodionovua ruadoh da elaigah nähte, tiijusteli hänen mielii karjalan kielen ...
Karjalaisien perintehien jälkijä myöten
Pakkaiskuun lopušša – tuiskukuun alušša Karel’skaja kuhn’a i Točka -projektin ryhmä kävi enšimmäisellä työmatalla Vienan Karjalan kylih....
Kurenpoikani
Kurenpoikani varovašti šiirti čillin n’okalla, šepäsi šiivillä ta läksi jälelläh. Ka mitein noštua šen kuušella?
Karjalaine Stuanu on Ven’an kaunehin kylä
Jatkammo paginua Tverin Karjalan, Karielan Rannan, paikannimilöih näh da kiännämmö aižat karjalazeh Stuanun kyläh.
Taikašäje
Tämä kertomuš oli kirjutettu Meijän lapšuon anhelit-šäilyttäjät -projektie varoin, mi oli omissettu ukoilla ta ämmöillä. Oman ukon anšijošta Sergei L’...
Heposen vuosi tuou positiivisie muutokšie
Ruškie Heponi aštuu Vihrien Kiärmehen tilalla 17. tuiskukuuta 2026. Heponi on šeiččemeš vuosi Itähoroskopin 12-vuotisešša šarjašša.
“Karjalan koivu” täytti 90!
Anuksen rahvahan hora pidi oman suuren vuozipäivykonsertan. Karjalan vahnimii horii olii “Karjalan koivu” täytti 90 vuottu.
Vepšäläiset kalitat, kumpasie maisteli čuari
Kertsova Valentinašta miula kerrottih, kuin muasterista, kumpani tietäy tovellisien vepšäläisien kalittojen reseptin.
Voitto tavotah šeluštalla
Voitto tavotah šeluštalla — näin šano jo toisen muailmanšovan aikana Neuvoštoliiton šuuri šotapiällikkö Georgii Žukov. Nämä šanat ollah ajankohtasie n...
Karjalaisista karjalaksi
Kerran kuukauvešša Kalevalan Uutiset -piirilehti julkaisou Šana karjalaisilla -šivun, millä on karjalankielisie juttuja.
Pajuo syväimes kannan
Vuvvennu 2025 Oma Pajo -hora täyttäy 35 vuottu. Karjalan Kanzallizes teatras merkipäivän konsertas 24. kylmykuudu suau kuulta omapajolazien da horan s...
Irina Fedosova nygöi keskipiälinnua
Rahvahan yhtenäžyön päivänny, 4. kylmykuudu, Artur Parfenčikov avai Petroskois mustopaččahan kuulužale oniegantagavozelazele suusanallizen perindön ti...
Pomorien päivä Neva-joven rannoilla
Venäjän etnografisešša musejošša piettih Pomorien kulttuurin päivä.
Forumin šilmänpistehenä oltih vepšäläiset
Šajekuun 19.—21. päivinä Petroskoissa vietettih Enšimmäini Venäjän vähälukusien kantakanšojen forumi.
Oma himo da vägi äijän maksau
Priäžän piirin Vieljärven paikkukundah kuulujan Koivusellän pienen meččypos’olkan rahvas opitah kehittiä omua eländykohtua da kohendua omua elaigua. ...
Karjalaista kivie käytetäh Piiterissä
Luonnollisien ominaisukšien anšijošta karjalaista marmorua valittih käytettäväkši Piiterin Iisakinkirikön restauroinnissa.
Vladimir Brendojevan Uuzi vuozi
Vuozi 2026 Anuksen piiris on ilmoitettu Vladimir Brendojevan vuvvekse.
Hätken vuotettavu kniigu on nähnyh päivänvalgien
Kylmykuun lopus ilmoih piäzi Timofei Jefimovič Turujevan suarnat da bilinat -kniigu.
Nina Nemova: “Konzu sie kyzytäh – on midä sanuo”
Karjalan piämies palkičči parahii ruadajii. Korgiesti pailkittuloin keskes oligi karjalastu. Nina Nemova, biolougien douhtoru, professoru on suannuh A...
Nuoril ainos omat tavat
Ennevahnas ristikanzan kogo elaigu oli kiini vuvven kauzilois da niilöin aigua piettylöis pruazniekois. Suuri merkičys oli myös ristikanzan elaijan vi...
  Meih nähte
Kirjuttauvu
Rekisteröintä
Peittošana
Hyväkšy peittošana