Tverinkarielazin viestit -rubrikki ilmešty “Omašša Muašša”
Petroskoin yliopiston opaštujat kerrottih karjalakši, kuin makšua verot
Puškinua eri kielil
Priäžän piiris otettihes Karjalazien X kerähmön piätöksih
“Periodikan” julgavot ei piästä ilmah
Karjalan Rahvahan Liitto algau uvven projektan
Veškelyksen eläjät kunnostetah omua kyliä
Mujeh on tapahtuman keškukšešša
Ei sua hyllätä ni yhty
Uuzi suarnukogomus nägi päivänvalon
Saitu on beta-testavukses
Laukku
UUDIZET
Oma Mua
Vezi čurčettau, paravozaine ajau
Oma Mua
Kedä ollou fotokuvas? – “Oma Mua” ilmoittau uvven kilvan
Oma Mua
Karjalah avavui yhestostu modelikirjasto
Oma Mua
Tverinkarielazin viestit -rubrikki ilmešty “Omašša Muašša”
Oma Mua
Priäžän piiris otettihes Karjalazien X kerähmön piätöksih
Oma Mua
“Periodikan” julgavot ei piästä ilmah
Oma Mua
Petroskoissa startattih “Bubrihin luvennot”
Oma Mua
Karjalan Rahvahan Liitto algau uvven projektan
TIEMAT
Männyöštä ajašta tulovaisuoh
Kauhie šotavuosi 1941 yheššä hetkeššä muutti meijän ihmisien kohtaloja. Šuuri Isänmuallini šota poltti kaikki toivot ta huavehet tulijah rauhalliseh e...
Stola on Jumalan kämmen
Ennevahnas ristikanzal elaijas joga kohtal dai joga vešil oli oma tärgei merkičys. Muga koin sija pidi “ostua” muanižändäl, gu pereh elis rauhas pidel...
Mielet Luadogah näh
Tänä vuodena, šygyžyllä mie enžimäzičči kävyin Luadogan Karielah. Mänin šinne mašinalla Petroskoista, Karielazien X kerähmön jälgeh.
Sada kymmen vuottu rahvahan tervehytty parandajes
Jessoilan ambulatourii täyttäy 110 vuottu kylmykuus. Se on Karjalan vahnimii mediekkulaitoksii.
Inga Gurilova: “Pidäy ruadua kunnolleh da kannattua toine tostu"
Karjalazien X kerähmön vallittuloin nevvoston paginanvedäi Inga Gurilova sanelou, kui rubieu ruadamah nevvosto hänen piän ual tuliet nelli vuottu....
Karjalaista pakinua alko kuuluo gimnasijašša
Täštä opaššušvuuvvešta alkuan Koštamukšen gimnasijašša lisätuntiloilla ruvettih opaštumah karjalan kieltä.
Uuši näyttely on omissettu iänillä
Tänä vuotena Mujehfestivalin rajoissa Vuokkiniemen kylätalošša oli avattu uuši näyttely “Miltä karjalaini kylä kuuloštuu”.
Mujeh oli tapahtuman keškukšešša
Vuokkiniemeššä piettih Mujehfestivali. Šajekuun 5.–6. päivinä vanha karjalaini kylä tuaš otti vaštah vierahie šuureh kalapruasniekkah.
Lyydinkardalan eri dialektoi opastetah kylis da linnois
Lyydiläižed eletäh Anuksen, Priäžän, Änižen da Kompohd’an piiris. Suurembad lyydiläižin eländkohtad oldah: Kujärv, Pyhärv, Priäž, Tivdii, Dyrkänmägi, ...
Pidäy pyzyö pystyi da puhuo yhteh hiileh
Syvyskuun 20.-21. päivinny Petroskois piettih Karjalazien X kerähmö. Kerähmöh oli vallittu 66 deleguattua Karjalan erii piirilöis, linnu- da munitsipu...
Oman kuldazen runoilijan roindumual
Anuksenlinnas 6. syvyskuudu, Vladimir Brendojevan roindupäivänny Anuksen Kanzalline kirjasto pidi Tulgua paginale -runoilijan mustole omistetun tapaht...
Kintahankylä on onnen aloveh
Priäžän piirin Kintahankyläššä Julija Tolmačova ta Svetlana Hrebtova jo kuuvvetta vuotta toteutetah omua matkailuprojektie. Kyläššä otetah vaštah turi...
“S’amozerjen” artistu kävyi pajattamas Moskovah
Jessoilan kylän eläi Nadežda Vasiljeva yhtyi Pesni ot vsei duši -tv-šouh.
Patriottine desantu kävyi Alavozeh
Erähänny kohtannu, kunne heityi Karjalu hengis: Histourii. Kieli. Kul’tuuru -projektan patriottine desantu, rodih Anuksen piirin Alavoine. Vastavus pi...
Patriottini desantti laškeutu Luatokan rantah
Karjalan Rahvahan Liiton Karjala henkissä: Istorija. Kieli. Kulttuuri -projektin toteuttamini jatkuu. Šiinä hyvin autetah Oma pajo -kuoron artistat....
“EtnoSmart” innoššutti nuorie
EtnoSmart-nuorisoforumi yhisti 60 ošallistujua tašavallan piirilöistä, eksperttijä Venäjältä ta Karjalašta, spikerijä, sektijojen vetäjie ta vierahie....
Kaži Karjalan kandukanzoin uskondolois
Kylmykun 17. päivänny pietäh Mustan kažin päiviä. Sen pidämisty kehoitettih Italien žiivatoin da ymbäristösuojelun Assotsiatsien aktivistat sendäh....
Kazanskoi – Pyhän Jumaldoman Kazanskoin obrazan pruazniekku
Kallistu kirikköpruazniekkua Kazanskoidu pietäh 4. kylmykuudu. Pyhän Jumaldoman obrazu jiävihes Kazanin linnas vuvvennu 1579.
Kaksitostu viizastu vellesty
Vepsäläzen rahvahan viizahus säylyy rahvahanrunohuos. Tämän suarnan kauti vepsäläzet nagretah ristikanzan tolkuttomuttu. Sen on kiändänyh livvikse L’u...
Vuokkiniemen tarinoja
Näitä tarinoja Meeri Tuisku kuuli Vuokkiniemeššä ta kirjutti niitä muistih.
Meil on mahto puuttuo Ven’an etnorikkahuksien luvetteluh
Karjalas ruvettih luadimah federuallistu ei-ainehellizen etnokul’tuurizen objektoin luvetteluo.
Ku vai lapsil olis hyvä
Tunnustuin täh pereheh Il’l’anpiän pruazniekannu Suuren Sellän kyläs. Kerras rubei himoittamah sanella rahvahal Anna Sergejevna da Sergei Vladimirovič...
Kirjašto on paikka lukomisekši ta mukavakši ajanvietokši
Kalevalan piirin Borovoi-pos’olkašša avattih uuvvissettu kirjašto. Še tuli äijyä mukavammakši.
Karjalan tašavallan ta Tverin alovehen yhteistyö kehittyy
Šyyškuun 19. päivänä Karjalan kanšojen yštävyštalošša vietettih pyorä stola Karjalan tašavallan ta Tverin alovehen yhteistyön kyšymykšistä. ...
Puanajärvi on alkuperäni pohjoisuarreh
Kešä ta šykyšyn enšimmäini kuukauši on paraš aika omua kotimuata tutkimista varoin. Elokuun lopušša miun onnistu toteuttua vanha unelma – käyvä kanšal...
Rauvan kertomat jutut
Kalevalan kanšallispuissošša on Rautašuo-turistireitti. Šitä avattih muutoma vuosi takaperin. Polun rakentamini on Karel’skii okatiš -yritykšen ta Kal...
Brendojevin pačaš on rahvahan muisto
Petroskoin kuvanveštäjä Mihail Koppalev vielä muutoma vuosi takaperin luati ammatillisen karjalaisen runoilijan Vladimir Brendojevin veššokšen ruatoma...
Naisklubi yhistäy pos’olkan aktiivisie eläjie
Perezagruzka-naisklubi oli peruššettu Kalevalan piirin kaaterikeškukšen rinnalla. Äšen kešällä, konša monet järješšöt ta liikkehet männäh lomalla ta v...
Karjalan kul’tuuran kodi Stuanul
Stuanu on suuri karjalaine kylä Tverin alovehel, Lihoslavl’an rajonas. Karjalazet tuldih elämäh tänne, keski-Ven’ale, Luadogan rannoilpäi 1700-vuozil....
Horšman korjuun lopulla omissettih juhla
Šuojärveššä ta Veškelykšeššä piettih EloKuu-festivali. Še oli omissettu horšman korjuun lopettamisella.
Meih nähte
