Kuulen omua pakinua
Nellä koulubuššie vietih Karjalan piirilöih
Petroskoissa järješšetäh Vierissän avantokylpömistä
Karjalan lehtimiehet šuatih arvonimet ta kunnivokirjat
Kojittomien elukkojen turvakojissa pietäh uuvvissukšie
Väjenlašenta: Karjalan kantakanšojen lukumiärä on ilmotettu
Karjalan Rahvahan liitto: Uuši projekti alkau vuotena 2023
Petroskoin keškitorilla avattih jarmankka
Karjalan piämieš hyvitteli Karjalan vuuvven palkinnon šuajie
Meččolan mifologija: ijänikuni kalenteri esitettih Petroskoissa
Saitu on beta-testavukses
Laukku
UUDIZET
Oma Mua
Tule pakinoilla: Kielikerho šai uušie mahollisukšie
Oma Mua
Karjalan opastajan sanoin perijät
Oma Mua
Nellä koulubuššie vietih Karjalan piirilöih
Oma Mua
Petroskoissa järješšetäh Vierissän avantokylpömistä
Oma Mua
Hävinnyijen kylien juttuja kerrotiih Kiestinkissä
Oma Mua
Karjalan lehtimiehet šuatih arvonimet ta kunnivokirjat
Oma Mua
Kojittomien elukkojen turvakojissa pietäh uuvvissukšie
Oma Mua
Väjenlašenta: Karjalan kantakanšojen lukumiärä on ilmotettu
Oma Mua
Omin Silmin -programmoin ozutandupäivät muututah
Oma Mua
Karjalan Rahvahan liitto: Uuši projekti alkau vuotena 2023
Oma Mua
Uuši projekti tutkiu karjalan kielen virkehoppie
Oma Mua
Pakkaisukon taikajuna toi pruasniekkua Petroskoih
Oma Mua
Uuvvenvuuvvenjuokšu: Nouše ta tule juokšomah!
Oma Mua
Petroskoin keškitorilla avattih jarmankka
Oma Mua
Karjalan piämieš hyvitteli Karjalan vuuvven palkinnon šuajie
Oma Mua
ECHO-liitto valiččou parahan etnokeškukšen
Oma Mua
Pauli Rinne. Näyttämö ta elämä -kirja on esitetty Petroskoissa
Oma Mua
Nuoret tutkijat: Huomijo yhteiskunnalla oli keškipaikalla
TIEMAT
Makšalillit
Pekka Perttu kertou tarinan, mintäh Pirttilahen koko kylövehtä ruvettih nimittelömäh Makšalilliksi.
Uuvvenvuuvven ihmehet
Uuvven vuvven uattona mie kävelin meččäpolkuja myöten, ihualin mečän talvista korissušta, vuotin uušie vaikutelmie ta tapuamisie.
Voinan lapset
Talvikuun allus Pienes Sellis rodivunnuh Jevgenija Ruppijeva täytti 85 vuottu. Inehmine kuuluu sih sugupolveh, kudai on kestänyh Suuren Ižänmuallizen ...
Aili Rettijeva: “Kotikyläni eläy šyväimeššä”
Talven enšimmäisenä päivänä vienankarjalaini naini, “Neuvosto-Karjalan” ta “Karjalan Sanomien” monivuotini toimittaja Aili Rettijeva täytti 85 vuotta....
Elä herätä pahutta, kuni še on hil’l’ani
1970-luvulla ylioppilahana ollešša mie rikeneh matkuššin Karhumäki–Petroskoi -paikallisjunalla. Šielä mie kuulinki tämän kummallisen jutun meijän juna...
Šelaillen kalenterie piäšet ihmehelliseh Meččolah
Pimiekuušša kaikki halukkahat voijah oštua uuši Meččolan mifologija -etnokalenteri vuuvekši 2023. Painoš yhistäy karjalaista mifologijua, ekologijua t...
Kekri: Mečänisäntä-nuamijo, mie šiut tunnen!
Karjalaini šielu ihaštuu, konša omalla mualla šyntyy neron ta omaperäisyön yhissyš. Še simbiosi hyvin näkyy käsityöammatissa. Juuri šen kautti hyvin t...
Oksana Abramova: “Kanšalliskielien tutkimini on tapahtumien keškipisteheššä”
Petroskoissa vietettih XIX Bubrihin luvennot -tietokonferenšši. Tänä vuotena šen aihiena oli “Kielet ta kulttuurit digitalisoinnin aikana”. Ošallistuj...
Konstantin Tarasov: “Filologijan ala vähenöy”
Karjalan piämiehen rinnalla toimijan karjalaisien, vepšäläisien ta šuomelaisien etuštajien neuvošton issunnon huomijopistehinä oltih Itämer...
Uuttu kniigua: “Pedri – kuulužu kuningas”
Periodika-julguamos nägi päivänvalgien kniigu, kuduah on kerätty runuo, suarnua da zuakkunua karjalan kielel tsuari Pedri I:h nähte. Niilöin yhtehkeri...
Tverinkarielat: Tiedämätöin Puhtinan Gora
Firovan rajonašša niinže oldih karielan kylät. Nämä oldih kaikkie edähemmät tverinkarielan kylät laškurandah päin. Šigäläzen ymbärykšen keššyštänä oli...
Ratijo
Karjalan kirjailijan Antti Timosen kertomuš oli valmissettu vuotena 1928.
Tverinkarieloissa: tiedomatka Ruameškan piirin karieloih
Tutkimušmatkakunda keräili Tverin oblastin karieloin kylissä lingvistizie da etnologizie materialoida.
Etnopuusto Priäžän kylän keskučas
Vie mennyön vuvven lopus Priäžäs allettu ruado etnopuuston luajindas on loppenuhes. Kylän keskuččah on suadu oma etnopuusto.
Kai livvin piämurdehen tärgiet sanakniigat ollah valmehet
Karjalan kielen grammuatiekku-orfogruafine sanakniigu piäzi ilmah. Sen luadijannu on Karjalan tiedokeskuksen Kielen, literatuuran da histourien instit...
Vienan henki šäilyy muuttomattomana
Karjalaisien pruasniekkojen kalenteri on täyši tapahtumie. Erityisešti kešällä. Joka netälinloppuna pietäh iluo Karjalan eri ošien kylissä.
Oma – vieras
Kerdomus karjalazen Mari-nimellizen inehmizen elaijas. Suuren Izänmuallizen voinan algavuttuu da ukon voinale kaimattuu häi jiäy elämäh buat´uškan da ...
Haukkašuaren kešäkoulun aikana šattu istorijallini tapahtuma
Heinäkuušša Haukkašuaren kyläššä toimi perintehellini kešäkoulu. Tänä vuotena šen lopetti muutoma kymmenen nuorta ihmistä.
Priäžäs on kel pidiä huoldu kukkuvagolois
Kukkii kylä -projektu on todevutettu. Projektan todevuttajannu oli priäžäläine Tatjana Korz’uk da Priäžän kylän veteruanoin nevvosto.
Karjalan kieli rodih nägyvis Veškelykses
Järven randu -projektan aigua Veškelyksen kyläh on azetettu kylän da kyläkunnan ven’an- da karjalankielizet kartat, viittehet da uuliččoin nimilaudaze...
Roštuon vetehini
Luve Kalevalan karjalan kielen kurššien opaštujien starina ta šuat tietyä mitä kummua voit šattuo Roštuon taika-aikana.
Opastajien desantu Videles
Talvikuul Anuksen čupun Videlen kyläs vastavui enämbi nelliäkymmendy školan ruadajua Karjalan eri čuppulois.
Roštuon lahjat
Uuvvenvuuvven starinašta šie šuat tietyä, jotta lahjojen kallehuš on ei ainuoštah niijen kaunehuošša, ka i hyövyššä niise.
Kanšalaisjärještöjen valtijontuki antau korkeita tulokšie
Karjalašša toimiu 84 kanšallista järještyö, niistä 26 yhissyštä etuštau karjalaisien, vepšäläisien ta šuomelaisien hyötyjä. Yhissykšien sosialisešti t...
Kalevalan kirjallisuš: luomisen ta kehittämisen kaušija
Tämän vuuvven šajekuušša Kalevalan kirjallisuššeura täyttäy šata vuotta.
Uuzi opastusvuozi algavui uvvistetus školas
Priäžän školan opastujat on ruvettu opastumah uvvistetus školas. Kezän aigua školas on pietty perustehelline kohendamine.
Taitaja Hovatta-muasteri oli hyvä laulaja
Palaka Remšu kerto, jotta hiän hyvin muistau omua ukkuoh. Ukko oli Niskajärven Hovatta, Lešoni. Hiän kävi laulamah lienöykö Petroskoih, vain ihan Mosk...
“Kuvonta Karjalašša on tuntuvašti kehittyn ta eistyn”
Karjalan paraš muasteri 2022 -kilpailu keräsi käsityömuasterija tašavallan eri piirilöistä. Kilpailušša voitti aunukšelaini Irina Tikkujeva.
Ekolougien suvaiččijat Petroskois
Petroskois on äijy ekolougien aktivistua da firmua, kuduat otetah kierrätykseh erähii jättehii – plastiekkua, makulatuurua, metallua. Niilöi voibi and...
Natalja Gromova: “Kirjutan sendäh, ku enämbän tiettäs Karjalas da sen rahvahis”
Vuvven 2022 paras etnobloggari -kilvan diploman on suannuhgi liygiläine — Oma Pajo -horan pajattai, Karjalan Rahvahan Liiton hallindoh kuului Natalja ...
Meih nähte
“Oma Mua” on vuvvennu 1990 perustettu karjalan rahvahan lehti. Lehtie painetah joga nedälii kahteltostu sivul karjalan kielen kolmel piämurdehel. Lehten piätiemannu ollah karjalazet rahvas, heijän elos, histourii da kul’tuuru. “Omal Mual” on yhteiskunnallis-opastukselline rouli.
LEHTI ON 30-VUODINE
KARJALAN KIELEN KAIKIL PIÄMURDEHIL
PIÄL 1 500 LUGIJUA
