Oma Mua
“Kultani kantele” näki päivänvalon
“Pedri, kuulužu kuningas” on vuuvven paraš kirja
Enšimmäini Karjalan piämiehen granttikilpailu starttasi
Vesläžed: opaššumma karjalua leikkimällä ta laulamalla
Šanelu: paikallisešta kanšainväliseh aktijoh
Kevätkoulušša kerrotah, kuin šäilyttyä kielie
Karjalan kielellä omissettih pitoja tašavallan eri paikoissa
Yhtenverdazet kilbuniekat
On aika valmistautuo šaneluh
Kuin šilma kučutah?: Uuši KV-SHOW on omissettu nimilöillä
UUDIZET
TIEMAT
Musto puolistajis
Jo 78 vuottu meni, ku loppiettihes jälgimäzen voinan verehizet bojut. Voiton suadih sаldatat, ga heidy avvutettih partizuanatgi.
Igä elä, igä opastu: Svetlana Kondratjeva
Täl kerdua meijän Opastajan vuvven hantuzis ilmoitetun Igä elä, igä opastu! -rubriekan paginkanzannu on karjalan kielen opastai, opastuskniigoin luadi...
Sergei Kisel’ov: “Ei-kaupallisella sektorilla on hyvie perspektiivijä”
Vuotena 2023 Karjalan tašavallan piämiehen granttišiätijö viettäy kakši kilpailuvalintua.
Karjala ottau ošua europpalaiseh lintujen šeurantah
Uuvvet tiijot autetah tutkijie pityä šilmällä lintumiärien muutokšie tašavallašša.
Torvi-CAMP yhisti nuorie šoittajie eri alovehilta
Viime netälillä Petroskoissa vietettih Torvi-CAMP-nuorisoetnoleiri. Tilaisuš yhisti 40 nuorta musikanttie Venäjän eri alovehilta.
KniiguMelliččä: “Periodikašša” esitettih uušie kirjoja
Karjalan tašavallan kanšojen yštävyštalošša jokavuotisešša KniiguMelliččä-esittelyššä Periodika-kuštantamo kerto vuotena 2022 julkaistuista kirjoista....
Talo muuttu musejokši
Petroskoilaini Jelena Panfilova lunašti 150 vuotta vanhan talon 1900-luvun lopušša. Turistiloilla kerrotah talon istorijua ta näytetäh kauppiehan kaup...
Oma karjalaine
Priäžän piiris Zemskoi douhturi -programman mugah ruadau äijy liäkärii. Tänävuon piirih tuli ruadoh kolme uuttu liäkärii. Mulloi heidy oli nelli. Enne...
Lahtenkylä Mundärvel
Mundärven n’okku oli eloitettu ylen ammui, aigoinah tiä oli 53 eläviä kyliä. Erähät ollah tännesäh hengis, enimis on jiädy vai kaunehet mustot da nime...
Igä elä, igä opastu!
Opastajan vuvvennu Oma Mua -lehti pani rattahile uvven rubriekan Igä elä, igä opastu! -nimel. Täl kerdua meijän paginkanzannu on karjalan da suomen ki...
Kert‒100: Ikkuna tutkijan elämäh
Tuiskukuun 1. päivänä filologijan tietojen tohtorin ta šuomelais-ugrilaisen kielitutkimukšen peruštajan Georgii Kertin šyntymäštä täytty 100 vuotta. M...
Makšalillit
Pekka Perttu kertou tarinan, mintäh Pirttilahen koko kylövehtä ruvettih nimittelömäh Makšalilliksi.
Uuvvenvuuvven ihmehet
Uuvven vuvven uattona mie kävelin meččäpolkuja myöten, ihualin mečän talvista korissušta, vuotin uušie vaikutelmie ta tapuamisie.
Voinan lapset
Talvikuun allus Pienes Sellis rodivunnuh Jevgenija Ruppijeva täytti 85 vuottu. Inehmine kuuluu sih sugupolveh, kudai on kestänyh Suuren Ižänmuallizen ...
Aili Rettijeva: “Kotikyläni eläy šyväimeššä”
Talven enšimmäisenä päivänä vienankarjalaini naini, “Neuvosto-Karjalan” ta “Karjalan Sanomien” monivuotini toimittaja Aili Rettijeva täytti 85 vuotta....
Elä herätä pahutta, kuni še on hil’l’ani
1970-luvulla ylioppilahana ollešša mie rikeneh matkuššin Karhumäki–Petroskoi -paikallisjunalla. Šielä mie kuulinki tämän kummallisen jutun meijän juna...
Šelaillen kalenterie piäšet ihmehelliseh Meččolah
Pimiekuušša kaikki halukkahat voijah oštua uuši Meččolan mifologija -etnokalenteri vuuvekši 2023. Painoš yhistäy karjalaista mifologijua, ekologijua t...
Kekri: Mečänisäntä-nuamijo, mie šiut tunnen!
Karjalaini šielu ihaštuu, konša omalla mualla šyntyy neron ta omaperäisyön yhissyš. Še simbiosi hyvin näkyy käsityöammatissa. Juuri šen kautti hyvin t...
Oksana Abramova: “Kanšalliskielien tutkimini on tapahtumien keškipisteheššä”
Petroskoissa vietettih XIX Bubrihin luvennot -tietokonferenšši. Tänä vuotena šen aihiena oli “Kielet ta kulttuurit digitalisoinnin aikana”. Ošallistuj...
Šäynyä-vävy
Starina vienankarjalakši kertou Tyyne-neiččyöštä ta hänen ihmehtapuamisešta hopien miehen kera. Šen jälkeh tytön ta hänen perehen kohtalo muuttu....
Viktor Vikulin: “Šukututkimuš tuli elämän uuvvekši tarkotukšekši”
Tämän jutun piäšankarina on Viktor Vikulin. Miehellä on 72 vuotta, hiän on šyntysin Kuorilahešta, nyt eläy Kiestinkissä.
Karjalazet oman muan puolistajat
Tuhukuus 1942 Nikolajev yhtyi 1. partizuanoin briguadah, sie händy pandih tiijusteluvzvodan piälikökse. Täs joukos oli 30 miesty.
Aleksei Bokkin: “Lapšien on mahettava šuaha tuloš”
Karjalan vuuvven 2023 paraš opaštaja -kilpailun voittajakši tuli Koštamukšen gimnasijan fiisikan ta matematiikan opaštaja Aleksei Bokkin.
Olen ku ven’alaine futbolistu: hyvin tiijän siännöt
Afriekkalazen puutundu karjalazeh kyläh on ani harvu šeikku. Douhturi Ogbue Gabriel Džideofor ruadau Vieljärvel tostu kuudu. Kui elähteleh lämmän muan...
Pohjolan luomua: šuunnitelma eistäy käsitöitä Karjalašša
Uuši käsityöalan kehityššuunnitelma on valmisteilla Karjalašša. ECHO-yhissykšen omat ta ulkopuoliset asientuntijat luajitah šitä viijen vuuvven ajalla...
Nuorilla kepalaisilla ei ole aikua ikävöijä
Tänä vuotena Kepan Ort’t’o Stepanovilla nimitetyššä pieneššä koulušša opaštuu 13 lašta. Še on Kalevalan piirin pienin koulu.
Roštuon vetehini
Luve Kalevalan karjalan kielen kurššien opaštujien starina ta šuat tietyä mitä kummua voit šattuo Roštuon taika-aikana.
Opastajien desantu Videles
Talvikuul Anuksen čupun Videlen kyläs vastavui enämbi nelliäkymmendy školan ruadajua Karjalan eri čuppulois.
Roštuon lahjat
Uuvvenvuuvven starinašta šie šuat tietyä, jotta lahjojen kallehuš on ei ainuoštah niijen kaunehuošša, ka i hyövyššä niise.
Kanšalaisjärještöjen valtijontuki antau korkeita tulokšie
Karjalašša toimiu 84 kanšallista järještyö, niistä 26 yhissyštä etuštau karjalaisien, vepšäläisien ta šuomelaisien hyötyjä. Yhissykšien sosialisešti t...
  Meih nähte
“Oma Mua” on vuvvennu 1990 perustettu karjalan rahvahan lehti. Lehtie painetah joga nedälii kahteltostu sivul karjalan kielen kolmel piämurdehel. Lehten piätiemannu ollah karjalazet rahvas, heijän elos, histourii da kul’tuuru. “Omal Mual” on yhteiskunnallis-opastukselline rouli.
LEHTI ON 30-VUODINE
LEHTI ON 30-VUODINE
KARJALAN KIELEN KAIKIL PIÄMURDEHIL
KARJALAN KIELEN KAIKIL PIÄMURDEHIL
PIÄL 1 500 LUGIJUA
PIÄL 1 500 LUGIJUA
Kirjuttauvu
Rekisteröintä
Peittošana
Hyväkšy peittošana