Kalevalan muan laulut

Kalevalan muan laulut

Aleksandra Lesonen
14.02.2024
Koštamukšešša piettih Kanšainvälini šuomelais-ugrilaisien kanšojen kulttuurin Kanteletar-festivali.
Orvokki-kuklatetteri esitti kaččojilla spektakli Kalevala-eepossan enšimmäisen runon mukah. 6+. Kuva: Aleksandra Lesonen
Orvokki-kuklatetteri esitti kaččojilla spektakli Kalevala-eepossan enšimmäisen runon mukah. 6+. Kuva: Aleksandra Lesonen

Tuiskukuun 8.—10. päivinä Koštamukšešša piettih Kanšainvälini šuomelais-ugrilaisien kanšojen kulttuurin Kanteletar-festivali.

Festivalin alušša Orvokki-kuklatetteri esiinty Družba-kulttuuri- ta urheilukeškukšešša. Karjalaisien kulttuurin etnografisen Viena-šeuran ošallistujat esitettih kaččojilla spektakli karjalan ta venäjän kielellä Kalevala-eepossan enšimmäisen runon mukah.

Näyttämöllä Ilmatar šynnytti “Kalevalan” piähenkilön, Väinämöisen. Šamoin näytelmä koški eepossan toisie juonie — kuin šeppä Ilmarini luati Šammon, kuin Väinämöini kilpaili vohelon Joukahaisen kera ta ko’s’o kaunista Ainuo, kuin neičyt hävisi, kuin juteltih mieletöin mečäštäjä Lemminkäini ta vanha akka Louhi. Kukloja, pukuja ta rekvisiittie teatterin ohjuaja ta näyttelijät valmissettih iče.

Spektaklin lavaštaja Tatjana Grebzde kerto, jotta Kalevala-eepossa ammuin yllyttäy häntä luovah työh ta koko elämän aikana še on hänen käsikirja.

— Tämä on miun viiješ spektakli eepossan mukah. Enšimmäini tapahtu 1990-luvun alušša yheššä kanšanteatterin kera.

“Kalevala” ta eepossan runot ollah šytämeššäni. Šiinä on ušeita merkitykšie. Omissa näytelmissä käytän eepossan eri runoja ta juonie. Tätä spektaklie varoin luatima kukloja kahešša kuukauvešša.
Tatjana Grebzde, spektaklin lavaštaja, Koštamuš

— Omissa näytelmissä käytän eepossan eri runoja ta juonie. Tätä spektaklie varoin luatima kukloja kahešša kuukauvešša. Milma autto Viena-šeuran ošallistuja L’udmila Namestnikova. Luaties’s’a henkilöjen kuvie en ota huomijoh “Kalevalan” kuvittajie, jotta kuvat ei toissuttais, kerto Tatjana Grebzde.

Enšimmäini näytelmä niise oli šivottu eepossah. Šilloin enši kertua Tatjana Grebzde oli näyttelijänä Petroskoin valtijollisešša Šuomen dramateatterissa.

— Mie aloin oman teatteritoiminnan näyttelijänä, šiitä šiirryin ohjuajan ruatoh. Iče olen šyntyn Vienan Karjalašša, kašvoin Kalevalašša. “Kalevala” ta eepossan runot ollah šytämeššäni.

— Eepossan painokšen, kummaista käytän, mie šain tuatolta. Lapšuošta kiinnoššuin šiitä, kačoin, šiitä aloin lukie huolellisešti. Konša luven alkulähtettä, še liikuttau milma. Šiinä on ušeita merkitykšie. Jotta šyventyö kirjan ytimeh, pitäy lukie šitä kanšallisella kielellä, kuin Lönnrot luati šen, šano Tatjana F’odorovna.

Ohjuaja korošti, jotta uuvvet näyttelijät, Viena-šeuran ošallistujat oltih moločat. Vaikka hyö ei olla ammatillisie näyttelijie, hyö ruattih kaikkie, jotta spektakli ois männyn hyvin ta miellyttäis kaččojie.

Miula himottau, jotta “Kanteletar” iellähki jäis šuomelais-ugrilaisella muailmalla merkitykšellisekši tapahtumakši, kumpani on täyši luavullisie, rakkahuolla ta šykinnällä lavaššettuja esitykšie.
Ol’ga Lehtinen, Koštamuš

Tuiskukuun 10. päivänä festivalin vierahie vuotti rikaš ohjelma: folklori- ta tanššikollektiivien esitykšet Družba-keškukšen pieneššä šalissa, käsityöjarmankka ta Starinamaisen Šammon laulut -konsertti.

Enšimmäiseššä ošašša šuurella näyttämöllä esiinty Jurii Gladiševin ohjuama Kalevalan kantelistien yhtyveh, Koštamukšen kaupunkipiirin kanšallisie šeuroja ta Družba-keškukšen luovie kollektiivija. Karjalaini kanšallini Hete-kollektiivi näytti katkelman Antilahan kyly -spektaklista.

Toisešša ošašša näyttämöllä nouštih Petroskoin valtijonyliopisson kanšallisen musiikin Toive-yhtyvehen artistat. Yhtyvehen ohjelmissošša on Karjalan, Skandinavijan, Baltijan, Šuomen ta šuomelais-ugrilaisien maijen folklorie ta tanššija.

Šali lämpimäšti otti vaštah artistoja. Monet tanššittih, konša “Toive” esitti piirileikkijä. Piirileikkien piätehtävänä oli nuorien ihmisien tuttavuš ta kisauttamini, jotta hyö peruššettais perehie.

— Pitäy huolehtie kantakanšojen kulttuurista. Karjalaisien perehien ta kielen kantajie ei ole niin äijän. On iloista nähä, kuin näyttämöllä esiinnytäh nuoret, kumpaset ollah kanšallisen kulttuurin välittäjinä nykymuailmašša. Miula himottau, jotta “Kanteletar” iellähki jäis šuomelais-ugrilaisella muailmalla merkitykšellisekši tapahtumakši, kumpani on täyši luavullisie, rakkahuolla ta šykinnällä lavaššettuja esitykšie, šano oman mielen koštamukšelaini Ol’ga Lehtinen.


LIŽIÄ AIHIES
Oma Mua
Passipo lapšien ammuntahiihošta
Koštamukšešša piettih Alovehien väliset lapšien ammuntahiihon kilpailut Karjalan tašavallan piämiehen palkinnošta. Še oli Anna Bogalii urheilumal’l’a – Severstal’ -kilpailujen finali.
Karjalan Sanomat
Vanhat puvut saavat kopiot
Pukujen kopiot esitellään toukokuussa Prääsän piirin etnokulttuurikeskuksessa.
Oma Mua
Ei voi olla! Minä olen sijalline…
Erähiči minä keriän must’oidu zdaittavakse. Tässäh nedälin aloh kävyin sinne, keräin da zdaičin. Toiči kai kahteh kerdah päiväs kävyin: huondeksel da ehtäl, a päiväl koisgi ruaduo on.
Karjalan Sanomat
Sanelu: Murmanskin alue mukana tempauksessa
Huhtikuun 19.—26. päivinä voi kirjoittaa sanelun karjalan ja vepsän kielellä. Tänä vuonna tempaukseen liittyy Murmanskin alue.
Karjalan Sanomat
Periodika esittelee itsensä Venäjä-messuilla
Karjalan suomen-, karjalan- ja vepsänkielisiä lehtiä ja kirjoja julkaiseva kustantamo Petroskoista tutustuttaa messuvieraita tuotteisiinsa ja karjalaiseen kulttuuriin.
Karjalan Sanomat
Nuoret oppivat laulamaan joikuja
Petroskoissa maanantaina käynnistyneellä etnoleirillä tutkitaan karjalaista kansanlauluperinnettä. Tänä vuonna saatiin ennätysmäärä hakemuksia laulunharrastajilta eri puolilta Venäjää.
Oma Mua
Rohkeimmat otettih ošua talvikalaššukšeh
Kalevalašša piettih perintehellini talvikalaššukšen kilpailu.
Karjalan Sanomat
Balettitanssijat rikkoivat myytin Lumitytöstä
Nykybaletti Vertikaali ensiesitettiin Karjalan musiikkiteatterissa osana Lumityttö: myytti ja todellisuus -hanketta. Baletti esitetään myös kansainvälisellä DanceInversion-nykytanssifestivaalilla Moskovassa.
Karjalan Sanomat
Liitto yhdistää, opettaa ja valistaa
Karjalan rahvahan liitto on täyttänyt 35-vuotta. Järjestön tuella tasavallan asukkaat lukevat karjalaa, omaksuvat kulttuuria ja osallistuvat hankkeisiin.
Oma Mua
Vienan ta Repol’an Karjalan käsitöitä opaššettih Petroskoissa
Viime netälillä Petroskoissa piettih käsityökurššija. Trajektorija-fondin joukko opašti kaikkie halukkahie leikkuamah puušta ta ompelomah.
Kirjuttauvu
Rekisteröintä
Peittošana
Hyväkšy peittošana