Vienan ta Repol’an Karjalan käsitöitä opaššettih Petroskoissa

Vienan ta Repol’an Karjalan käsitöitä opaššettih Petroskoissa

Uljana Tikkanen
11.04.2024
Viime netälillä Petroskoissa piettih käsityökurššija. Trajektorija-fondin joukko opašti kaikkie halukkahie leikkuamah puušta ta ompelomah.
Ompelukurššiloilla ommeltih puvun ošien makettija. 12+ Kuva: Konstantin Petrov
Ompelukurššiloilla ommeltih puvun ošien makettija. 12+ Kuva: Konstantin Petrov

Kevätkuun 31. päiväštä šulakuun 7. päiväh šuaten Petroskoin kanšallisešša musejošša, Petroskoin yliopissošša šekä Innovatijoluomistyön nuorisokeškukšešša piettih puunveššännän ta ompelun kurššija.

Haukkašuaren kešäkoulun opaštajat ta partn’orit monen kuukauven aikana piettih luventoja internetissä ta šulakuun alušša kerättih opaštujie ofline tuntiloih.

— Orlovin alovehen kanšanmuasteri, Karjalan puuleikkuamisen tutkija Jurii R’abinkin opašti leikkuamah puušta ašteita. Jokahini šai luatie lusikan, kupin, mal’l’an, priänikkämuuvvon. Ompelukurššija vietti meijän partn’ori Natalja Denisova. Hiän opašti ompelomah nais- ta miešpaitua, pukšuja, koštuo ta kerto paikoista, šano Trajektorija-fondin johtaja ta kurššien järještäjä Konstantin Petrov.

Tuntija piettih joka päivä päivällä ta illalla. Jurii R’abinkin šelväšti kerto kaikešta, mitä pitäy tietyä alottelijalla puunleikkuajalla, kumpani enšimmäistä kertua pitäy kiäššä kerveštä tahi veiččie ta heti näytti opaštujilla kaikki tarvittavat materialit ta ruatokalut.

Orlovin alovehen kanšanmuasteri, Karjalan puuleikkuamisen tutkija Jurii R’abinkin opašti leikkuamah puušta ašteita. Jokahini šai luatie lusikan, kupin, mal’l’an, priänikkämuuvvon.
Konstantin Petrov, Trajektorija-fondin johtaja

— Paraš materiali puisie ašteita varoin on koivu, še on melko šumpa ta kova. Šamoin hyvin paššatah huapa ta leppä. Huapa on hyvä alottelijalla, še on pehmiempi. Puun pitäy olla kuiva, niin aštie pisyy kunnošša enemmän aikua ilman rakoja, šelitti muasteri Jurii R’abinkin.

Kurššiloilla luajittih ašteita perintehellisin keinoin, a še on vaikie homma, šentäh kun pitäy luatie kirvehellä. Još muasterin käsi on jo tottun täh ruatoh kirvehellä, ni ne, ket enšimmäistä kertua otettih kirveš käteh, šanottih, jotta vaikien ruavon jälkeh käsi vielä pitälti rävisi. Ka omat lusikat, mal’l’at ta kupit onniššuttih kaikilla ošallistujilla.

— Mie konšana en ole ruatan puun kera. Olen keramiikkamuasteri, luajin ašteita šavešta ta tahon yhistyä šavie ta puuta omašša luovašša ruavošša, šaneli muasteri-oppien ošallistuja Natalja.

— Mie ihaššuin uuteh ruatoh. Tunnin jälkeh löysin koissa taltan ta koko illan leikkasin lusikan. Mie kekšin lusikalla mukavan drakonipiän muotosen varren, kirjutti omalla šivulla verkošša kurššien opaštuja Jelena.

Ompelukurššit piettih lyhyöššä ajašša, ka niissä oli käsitelty kaikki piäteemat. Ošallistujat šuatih kaikki tarvittavat tiijot, jotta omin voimin ommella perintehellisen puvun ošat. A kurššiloilla hyö ommeltih näijen vuatteijen makettija.

Mukavašša ilmapiirissä kurššilaiset tutuššuttih uuših ihmisih ta löyvettih šamanmielisie käsityöharraštajie.

Kurššiloilla luajittih ašteita perintehellisin keinoin, a še on vaikie homma, šentäh kun pitäy luatie kirvehellä.

Trajektorija-fondin joukko monta vuotta peräkkäh piti käsityökešäkouluja Haukkašuaren kyläššä. Tänä vuotena nuoriso ei piäše kyläh, ka opaštajat ei voija jättyä rakašta kylyä käymättä.

Šaman projektin aikana ofline käsityökurššija šuunnitellah viettyä Haukkašuaren ta Repol’an kyläpäivien aikana heinäkuun alušša. Projektin joukko ei pie tänä vuotena perintehellistä kouluo šuarella, šentäh kun šen pitämisekši ei ollun voitettu grantti, ka iče opaštajat ta johtajat ajetah kyläh ruatamah, šielä on äijän šuunnitelmie: mimmosie töitä pitäy lopettua ta mimmosie rakennuštöitä alottua.

Trajektorija-fondi kannattau niise rakennuš- ta restaurointiprojektija toisissaki kylissä. Tänä vuotena fondin puoleh kiänty Šuuren Šelän -kyläštä šyntysin olija puušeppä ta kyšy auttua vanhan časoun’an rakentamisešša.

— Nyt myö vuotamma kahen projektikilpailun tulokšie. Niijen projektien rajoissa tahomma noštua Pyhän Il’l’an časoun’a Aunukšen piirin Šuurešša Šeläššä. Meijän joukon restaurattori Aleksandr Jäskeläinen on valmis luatie časoun’an projekti. Vielä myö tahomma tutkie karjalaisie venehie, mitein niitä luajittih Vienašša, kerto fondin ryhmän šuunnitelmista Konstantin Petrov.

Kilpailujen tulokšien riippumatta fondin johtaja, rakentajat, käsityömuasterit ta restaurattorit käyväh tänä vuotena Vienašša, Repol’an ta Aunukšen Karjalašša ta jatketah luatie huomattavua panošta perintehellisen arhitektuurin ta käsityön tutkimisen ta kehittämisen alalla.

Lisyä tietuo fondin toiminnašta voit löytyä gafostrov.ru -saitilla.

Käsityökurššit oli järješšetty Presidenttigranttien fondin kannattaman Repol’an Karjalan perintehelliset käsityöt -projektin rajoissa.


LIŽIÄ AIHIES
Oma Mua
Viena oli esitetty Venäjä-näyttelyššä
Oraškuušša VDNH-keškukšen Venäjä-näyttelyn Karjala-ošašša oli esitetty karjalaisen Viena-šeuran toiminta šekä Karjalan tašavallan šamannimini aloveh ta murreh, kummaista šielä paissah ta opaššetah.
Karjalan Sanomat
Teollisuustuotanto jälleen kasvussa
Vuoden 2022 laskun jälkeen Karjalan teollisuustuotanto kasvoi viime vuonna melkein prosentin. Suurinta kasvua oli koneiden ja laitteiden, kemikaalien ja metallituotteiden tuotannossa.
Oma Mua
Mandžoidu vuotammo heinykuun allukse
Tänä vuon vilu da lumekas kevät eisti peldoruavot. Oniegurannikon piirin Yllözen kyläh sijoitunnuon Karjalan fermeru -laitoksen johtai Ksenija Sosunkevič saneli, kui mennäh mandžoin kazvattamisruavot da kuduakse aigua vuotetah enzimästy muarjutulostu.
Karjalan Sanomat
Uusia mahdollisuuksia pohjoisille piireille
Kemin ja Belomorskin piireille laaditaan erityistä kehityssuunnitelmaa, joka ulottuu vuoteen 2035.
Oma Mua
Svuad’bufestivuali Moskovas keräi rahvastu Ven’an eri kolkispäi
Rahvahanvälizen Rossija-ozuttelun hantuzis enzimästy kerdua VDNH-keskukses piettih svuad’bufestivuali. Puarat Ven’an muan eri kolkispäi tuldih Moskovah yhtymäh kirjoihmenemizen pruazniekkupidoh.
Kipinä
Kertomukset
Ihmiset usein joutuvat epätavallisiin juttuihin, mutta eläintenkin elämässä tapahtuu eri hauskaa ja kiinnostavaa.
Karjalan Sanomat
Karjala on valmis metsäpaloihin
Kaikki metsäpalojen torjuntaan käytettävät koneet ja kalusto on tarkastettu. Vakinaiset palomiesten ja savuhyppääjien virat on täytetty.
Karjalan Sanomat
”Opetan vepsän kieltä tulevaisuuden hyväksi”
Vuoden opettaja -kilpailun voittanut Anastasija Jevtušenko haluaa vepsäläisten säilyttävän kielensä ja kulttuurinsa useita vuosia.
Karjalan Sanomat
Ystävyysseura lopettaa toimintansa
Karjala–Suomi-ystävyysseuran jäsenet äänestivät yhdistyksen toiminnan lopettamisesta. Seuran lakkauttaminen kestää vähintään pari kuukautta.
Oma Mua
Voinal murjottu lapsusaigu
On mennyh seiččiekymmen yheksä vuottu, kui loppih Suuri Ižänmualline voinu. Nygöi on jiännyh pikoi näppine niilöi, ken nägi da mustau voinan sruastiloi da gorii. Enimyölleh elos nygöi ollah vai voinan lapset.
Kirjuttauvu
Rekisteröintä
Peittošana
Hyväkšy peittošana