Rohkeimmat otettih ošua talvikalaššukšeh
Tavallista karjalaista ei šua kuvitella ilman yhtä tärkietä elämäntapua – ilman kalaššušta. Kalaššuš ta kala, kuin elinkeino, on järvien ta jokien rannoilla kašvatun kanšan männyt ta nykyaika šekä tulovaisuš.
Kalua pyyvvettih ta pyyvvetäh ympäri vuuvven, ei ainuoštah kešällä. Niin, talvikalaššuški tuou äijän mielihyvyä, konša pakšun jiäkerrokšen läpi šukkelan kalamiehen onkeh puuttuu pitälti vuotettu kala.
Niin šulakuun enšimmäisinä pyhäpäivinä Kalevalašša piettih jokavuotini talvikalaššuškilpailu. Šanomma šuorah, jotta šiä šinä päivänä ei ollun šuosijollini hyväh kalaššukšeh – šulakuun lunta šato niin šumpah, jotta valkiešša pyörtieššä Kuittijärven lähimmän ta šuurimman Uhtinskii-šuaren rajaviivat otvo nävyttih.
Kilpailujen järještäjät epyältih, jotta šemmosena pahana šiänä halukkahie kuotella omua kalaštajan onnie tuškinpa löytyy. Ka hyö erehyttih: kilpailupäivän huomenekšella yli 30 rohkieta kalaštajua keräyty Kuittijärven rannalla.
Kilpailijat ilmottauvuttih, šuatih ohjiet ta liput jiäloukkojen merkittämistä varoin – kaikki oli järješšetty šiäntöjen mukah. Šiitä joukot hajauvuttih miärätyn vesialovehen jiätä myöten ta kilpailu alko.
Kuni kalamiehet kalaššettih Kuittijärven jiällä, rannalla pos’olkan eläjillä ta vierahilla volont’orit Kalevalan Enšimmäisien liikkeheštä piettih kilpailuja, lapšet tanššittih ta kisattih, kaikin ošallissuttih šuureh juhlah.
Kalamiehillä oli annettu kakši tuntie. Kilpailušša parahan kalaštajan nimeštä jokahisen piti esittyä omie talvikalaštamisen neroja. Suali, ka ei kaikilla še onnistun. Eryähät tultih kilpailun loppuh ilman pyyvvyštä.
Kilpailujen šiäntöjen mukah parahie kalaštajie ta joukkoja valittih šuatun kalan luvun ta painon mukah šekä ottuan huomijoh šuurimpie, pienimpie ta kummallisimpie kaloja.
Šitä varoin, jotta valita voittajie kaikissa nominatijoissa, ruato arvoštelijajoukko, kumpaseh kuulu kokenuita tuomarie. Kuin, esimerkiksi, Nina Zubanova. Hiän on toimin kilpailujen piätuomarina niijen järještämiseštä alkuan, jo melkein 30 vuotta. Nina Zubanova viessuau kalaštajien pyyvvyštä tarkkah, ruttoh ta rehellisešti.
Tänä vuotena arvoštelijien piti viessata kolme kiluo 700 grammua kalua, juuri niin äijän pyyvvettih kilpailijat kahešša tunnissa.
Kuni tarkat arvoštelijat painettih šuatuo kalua šekä valittih pyyvvykšeštä šuurin, pienin ta kummallisin kala, kalaštajat ta vierahat innokkahašti vuotettih kilpailujen tulokšie.
Talvikalaššuškilpailušša voitettih Kalevalan vierahat, kalaštajat Belomorskista. Hyö enšimmäistä kertua tultih meijän pos’olkah eikä varattu pitkyä matkua. Belomorskilaiset kalamiehet otettih ošua kilpailuh ta näytettih hyvie tulokšie. Ilmeni, jotta hyö ollah kokenuot kalaštajat ta aina ošallissutah šemmosih kilpailuih omašša piirissä, a tänä vuotena vielä käytih talvikalaššuškilpailuih Puudožih ta Kemih.
– Toisella paikalla piäsi Kalevalan Enšimmäisien liikkehen Enšiluokkaset kalaštajat -joukko ta kolmannella Meččäartteli-joukko. Ivanovien pereh – Iivana-tuatto ta hänen kakši poikua Ilja ta Artur šuatih palkinto Paraš perehjoukko -nominatijošša. A Jurii Gafarov pyyti 28 kuitin kiiskie ta niise oli palkittu kallehella lahjalla, kerto piätuomari Nina Zubanova.
Tänä vuotena Kuittijärvi ei kovuan lahjottan šuurie kaloja. Nuori Jegor Pappinen šai ahvenen, min paino oli 290-grammua. Še tuliki kilpailujen šuurimmakši kalakši. Lahjan pienimmästä kiiski-kalašta, kumpasen paino tänä vuotena oli kolme grammua, šai Kristina Kalinina Belomorskista. A Kummallisin kala -nominatijošša voitti Andrei Smirnov.
Kilpailun kaikki voittajat šuatih palkintoja, a ošanottajat, kumpasilla tänävuotena kalamiehen onni ei muhin, šuatih pienie lahjoja.
Kilpailujen jälkeh kaikkie kostitettih kuumalla čäijyllä piiraijen kera järven rannalla.
Kalaštajat Belomorskista šanottih lämpimie šanoja kilpailun järještäjillä kalevalalaisešta vierahanvaraisuošta. Hyö kučuttih kaikkie halukkahie ottua ošua jokavuotisih talvikalaššukšen kilpailuih, kumpasie pietäh Belomorskissa. Ta kaččuon kalevalalaisien kalaštajien reaktijoh hyö hyvällä mielin otettih tämä kučču vaštah.
Passipo kaikilla täštä hyväštä päiväštä ta pruasniekašta. Kaččomatta šiih, jotta kilpailupäivä oli oikein lumisa, kalaštajat ta juhlaväki täyvennettih šitä hyvällä mielellä ta lämpimillä muhahukšilla. Kiitämmä ošanottajie ta festivalin partn’orija.
