Rohkeimmat otettih ošua talvikalaššukšeh

Rohkeimmat otettih ošua talvikalaššukšeh

Nadežda Vasiljeva
16.04.2024
Kalevalašša piettih perintehellini talvikalaššukšen kilpailu.
Kilpailun yhtenä tehtävistä oli jiäloukon poruamini. 6+ Kuva: Nadežda Vasiljeva
Kilpailun yhtenä tehtävistä oli jiäloukon poruamini. 6+ Kuva: Nadežda Vasiljeva

Tavallista karjalaista ei šua kuvitella ilman yhtä tärkietä elämäntapua – ilman kalaššušta. Kalaššuš ta kala, kuin elinkeino, on järvien ta jokien rannoilla kašvatun kanšan männyt ta nykyaika šekä tulovaisuš. 

Kalua pyyvvettih ta pyyvvetäh ympäri vuuvven, ei ainuoštah kešällä. Niin, talvikalaššuški tuou äijän mielihyvyä, konša pakšun jiäkerrokšen läpi šukkelan kalamiehen onkeh puuttuu pitälti vuotettu kala. 

Niin šulakuun enšimmäisinä pyhäpäivinä Kalevalašša piettih jokavuotini talvikalaššuškilpailu. Šanomma šuorah, jotta šiä šinä päivänä ei ollun šuosijollini hyväh kalaššukšeh – šulakuun lunta šato niin šumpah, jotta valkiešša pyörtieššä Kuittijärven lähimmän ta šuurimman Uhtinskii-šuaren rajaviivat otvo nävyttih. 

Kilpailujen järještäjät epyältih, jotta šemmosena pahana šiänä halukkahie kuotella omua kalaštajan onnie tuškinpa löytyy. Ka hyö erehyttih: kilpailupäivän huomenekšella yli 30 rohkieta kalaštajua keräyty Kuittijärven rannalla. 

Kilpailijat ilmottauvuttih, šuatih ohjiet ta liput jiäloukkojen merkittämistä varoin – kaikki oli järješšetty šiäntöjen mukah. Šiitä joukot hajauvuttih miärätyn vesialovehen jiätä myöten ta kilpailu alko. 

Kuni kalamiehet kalaššettih Kuittijärven jiällä, rannalla pos’olkan eläjillä ta vierahilla volont’orit Kalevalan Enšimmäisien liikkeheštä piettih kilpailuja, lapšet tanššittih ta kisattih, kaikin ošallissuttih šuureh juhlah. 

Kilpailušša parahan kalaštajan nimeštä jokahisen piti esittyä omie talvikalaštamisen neroja. Suali, ka ei kaikilla še onnistun. Eryähät tultih kilpailun loppuh ilman pyyvvyštä.

Kalamiehillä oli annettu kakši tuntie. Kilpailušša parahan kalaštajan nimeštä jokahisen piti esittyä omie talvikalaštamisen neroja. Suali, ka ei kaikilla še onnistun. Eryähät tultih kilpailun loppuh ilman pyyvvyštä.

Kilpailujen šiäntöjen mukah parahie kalaštajie ta joukkoja valittih šuatun kalan luvun ta painon mukah šekä ottuan huomijoh šuurimpie, pienimpie ta kummallisimpie kaloja.

Šitä varoin, jotta valita voittajie kaikissa nominatijoissa, ruato arvoštelijajoukko, kumpaseh kuulu kokenuita tuomarie. Kuin, esimerkiksi, Nina Zubanova. Hiän on toimin kilpailujen piätuomarina niijen järještämiseštä alkuan, jo melkein 30 vuotta. Nina Zubanova viessuau kalaštajien pyyvvyštä tarkkah, ruttoh ta rehellisešti. 

Tänä vuotena arvoštelijien piti viessata kolme kiluo 700 grammua kalua, juuri niin äijän pyyvvettih kilpailijat kahešša tunnissa. 

Kuni tarkat arvoštelijat painettih šuatuo kalua šekä valittih pyyvvykšeštä šuurin, pienin ta kummallisin kala, kalaštajat ta vierahat innokkahašti vuotettih kilpailujen tulokšie. 

Talvikalaššuškilpailušša voitettih Kalevalan vierahat, kalaštajat Belomorskista. Hyö enšimmäistä kertua tultih meijän pos’olkah eikä varattu pitkyä matkua. Belomorskilaiset kalamiehet otettih ošua kilpailuh ta näytettih hyvie tulokšie. Ilmeni, jotta hyö ollah kokenuot kalaštajat ta aina ošallissutah šemmosih kilpailuih omašša piirissä, a tänä vuotena vielä käytih talvikalaššuškilpailuih Puudožih ta Kemih.

Talvikalaššuškilpailušša voitettih Kalevalan vierahat, kalaštajat Belomorskista. Hyö enšimmäistä kertua tultih meijän pos’olkah, otettih ošua kilpailuh ta näytettih hyvie tulokšie.

– Toisella paikalla piäsi Kalevalan Enšimmäisien liikkehen Enšiluokkaset kalaštajat -joukko ta kolmannella Meččäartteli-joukko. Ivanovien pereh – Iivana-tuatto ta hänen kakši poikua Ilja ta Artur šuatih palkinto Paraš perehjoukko -nominatijošša. A Jurii Gafarov pyyti 28 kuitin kiiskie ta niise oli palkittu kallehella lahjalla, kerto piätuomari Nina Zubanova.

Tänä vuotena Kuittijärvi ei kovuan lahjottan šuurie kaloja. Nuori Jegor Pappinen šai ahvenen, min paino oli 290-grammua. Še tuliki kilpailujen šuurimmakši kalakši. Lahjan pienimmästä kiiski-kalašta, kumpasen paino tänä vuotena oli kolme grammua, šai Kristina Kalinina Belomorskista. A Kummallisin kala -nominatijošša voitti Andrei Smirnov.

Kilpailun kaikki voittajat šuatih palkintoja, a ošanottajat, kumpasilla tänävuotena kalamiehen onni ei muhin, šuatih pienie lahjoja.

Kilpailujen jälkeh kaikkie kostitettih kuumalla čäijyllä piiraijen kera järven rannalla.

Kalaštajat Belomorskista šanottih lämpimie šanoja kilpailun järještäjillä kalevalalaisešta vierahanvaraisuošta. Hyö kučuttih kaikkie halukkahie ottua ošua jokavuotisih talvikalaššukšen kilpailuih, kumpasie pietäh Belomorskissa. Ta kaččuon kalevalalaisien kalaštajien reaktijoh hyö hyvällä mielin otettih tämä kučču vaštah. 

Passipo kaikilla täštä hyväštä päiväštä ta pruasniekašta. Kaččomatta šiih, jotta kilpailupäivä oli oikein lumisa, kalaštajat ta juhlaväki täyvennettih šitä hyvällä mielellä ta lämpimillä muhahukšilla. Kiitämmä ošanottajie ta festivalin partn’orija. 

POJAVAD KIRJUTESED
Oma Mua
Viena oli esitetty Venäjä-näyttelyššä
Oraškuušša VDNH-keškukšen Venäjä-näyttelyn Karjala-ošašša oli esitetty karjalaisen Viena-šeuran toiminta šekä Karjalan tašavallan šamannimini aloveh ta murreh, kummaista šielä paissah ta opaššetah.
Karjalan Sanomat
Teollisuustuotanto jälleen kasvussa
Vuoden 2022 laskun jälkeen Karjalan teollisuustuotanto kasvoi viime vuonna melkein prosentin. Suurinta kasvua oli koneiden ja laitteiden, kemikaalien ja metallituotteiden tuotannossa.
Oma Mua
Mandžoidu vuotammo heinykuun allukse
Tänä vuon vilu da lumekas kevät eisti peldoruavot. Oniegurannikon piirin Yllözen kyläh sijoitunnuon Karjalan fermeru -laitoksen johtai Ksenija Sosunkevič saneli, kui mennäh mandžoin kazvattamisruavot da kuduakse aigua vuotetah enzimästy muarjutulostu.
Karjalan Sanomat
Uusia mahdollisuuksia pohjoisille piireille
Kemin ja Belomorskin piireille laaditaan erityistä kehityssuunnitelmaa, joka ulottuu vuoteen 2035.
Oma Mua
Svuad’bufestivuali Moskovas keräi rahvastu Ven’an eri kolkispäi
Rahvahanvälizen Rossija-ozuttelun hantuzis enzimästy kerdua VDNH-keskukses piettih svuad’bufestivuali. Puarat Ven’an muan eri kolkispäi tuldih Moskovah yhtymäh kirjoihmenemizen pruazniekkupidoh.
Kipinä
Kertomukset
Ihmiset usein joutuvat epätavallisiin juttuihin, mutta eläintenkin elämässä tapahtuu eri hauskaa ja kiinnostavaa.
Karjalan Sanomat
Karjala on valmis metsäpaloihin
Kaikki metsäpalojen torjuntaan käytettävät koneet ja kalusto on tarkastettu. Vakinaiset palomiesten ja savuhyppääjien virat on täytetty.
Karjalan Sanomat
”Opetan vepsän kieltä tulevaisuuden hyväksi”
Vuoden opettaja -kilpailun voittanut Anastasija Jevtušenko haluaa vepsäläisten säilyttävän kielensä ja kulttuurinsa useita vuosia.
Karjalan Sanomat
Ystävyysseura lopettaa toimintansa
Karjala–Suomi-ystävyysseuran jäsenet äänestivät yhdistyksen toiminnan lopettamisesta. Seuran lakkauttaminen kestää vähintään pari kuukautta.
Oma Mua
Voinal murjottu lapsusaigu
On mennyh seiččiekymmen yheksä vuottu, kui loppih Suuri Ižänmualline voinu. Nygöi on jiännyh pikoi näppine niilöi, ken nägi da mustau voinan sruastiloi da gorii. Enimyölleh elos nygöi ollah vai voinan lapset.
tulda südäimehe
vahvištoita peitsana Unohtit-ik peitsanan?
registracii
vahvištoita peitsana
vahvištoita peitsana