Jiämäen harjas

Jiämäen harjas

Ol'ga Smotrova
26.02.2024
Kielen, literatuuran da histourien instituutan tilois on avvoi arheolougien muzei. Muzeih on kerätty kallehimat arheolougizet materjualat, kudamat kuvaillah Karjalan muinazien eläjien eloksentabua.
Arheolougu Tatjana Vasiljeva ozuttau muzeis olijua vaskirudua. 0+. Kuva: Ol’ga Smotrova
Arheolougu Tatjana Vasiljeva ozuttau muzeis olijua vaskirudua. 0+. Kuva: Ol’ga Smotrova

Karjalan arheolougat nerokkahasti pandih kačottavakse yhteh ozutteluzualah ristikanzan eloksentavan Karjalan mual kymmene tuhattu vuottu.

Arheolougu ei ole ammatti, arheolougu ammattii myöte on histouriekku, kudamal arheolougii on eloksentaba vuvven lumettomal aijal. Ennevahnas arheolougii oli elokkahien da joudavembien ristittyzien mieliruavonnu.

Aijan aloh arheolougies rodih tiedo, a tiedomiehii-arheoulogoi tänäpäigi ei ole äijiä. Karjalas niilöi sormil voibi lugie, net ollah Ven’an Tiedokeskuksen Karjalan ozaston Kielen, literatuuran da histourien instituutan arheolougien ozaston ruadajat. Nuorimii on tutkii Tatajana Vasiljeva, häi mielihyväl sanelou kaikile — turizmualan ruadajile, opastujile da muile — midä oli kerätty arheolougien muzeih monien vuozikymmenien aigah.

Muzein suuremban vuitin sai rahvahan nägövih Ven’an tiedoalan kunnivoruadai Svetlana Ivanovna Korčkurkina, kudai enämbän nelliäkymmendy vuottu oli Instituutan arheolougien ozaston piälikönny da tänäpäigi pyzyy tutkijan leivis. Vie yhtenny suurimannu ruavonnu tutkimusalal hänel on se, ku karjalazet kallivopiirustukset kuulutah nygöi UNESCOn luvetteloh, kallivopiirustukset sežo on ezitetty muzeis kivipalas da kuvis.

Kai, midä on muzeis, se on vaiku uidelijan jiämäen harju. Läs viittysadua tuhattu ezinehty on ruokos Instituutan säilytystilois.

Muzein vahnimat ezinehet kuulutah mezolitan aigah (VI—V-vuozisuan algu enne meijän aijanluguu), pietäh, ku sih aigah meijän alovehele tuldih elämäh muinazet rahvas jiätikön sulamizen jälles. Sit aijas on jiännyh meile moizii ristikanzan jälgilöi kui silindetyt kivet, kudamien vuoh häi sai syömisty, pyydi kalua, ruadoi muudu ruaduo.

— Meil muaperä on hiekkahine, sendäh äijiä sit ei säilynyh, ei säilynyh ograniekkua, sanommo, luajilmustu luulois, sarvis. Yhtelläh on säilynyh hyvä mezolitan aigaine arheolougien “mustopačas” – Oleneostrovskii mogil’nik, se on suohine, sendäh äijy midä on säilynyh. Sie löytyt ezinehet ollah tänäpäi piälinnoin muzeilois, on lyödyö meijän Kanzallizes muzeisgi, sanelou Tatjana Vasiljeva.

Mezolitah kuulutah moizet lövvöt kui, ezimerkikse, yhtistetyt veičet (kivihizet varret da terät), piilin terät da muut kivizet ruadobrujat.

Meil muaperä on hiekkahine, sendäh äijiä sit ei säilynyh, ei säilynyh ograniekkua, sanommo, luajilmustu luulois, sarvis.
Tatjana Vasiljeva, Kielen, literatuuran da histourien instituutan tiedoruadai

Ielleh muzeis on ezitetty neolitan aigu (V-vuozisuan loppu — IV-vuozisada enne meijän aijanluguu), sih kuulutah sežo kivihizet brujat, ga eroittau neolittua mezolitas se, ku ristikanzu jo rubei luadimah keramiekkua da čomendamah sidä ornamental. Ornuamentua keruamiekkah azuttih puuhizil, luuhizil, sarvizil brujil, kudamii ei säilynyh.

Neolitan da eneolitan (III-vuozisuan keski — II-vuozisuan keski enne meijän aijan luguu) rajal ristikanzu rubieu eččimäh metallua. Täs ozutteluvehkehien keskes čomendelehes vaskirudu. Kivie ristikanzu rubieu käyttämäh ielleh, vaskihäi ei juurdunuh lujah ristikanzah eloksentabah, kui bronzugi, kudamua häi rubei käyttämäh II-vuozisuan toizel puoliškol enne vmeijän aijanluguu. Bronzukauzi loppih I-vuozisuan enzimäzel puoliškol enne meijän aijan luguu, sen sijah tuli raudahine kauzi. Ruadua ristikanzu käyttäy tänäpäigi.

Ielleh ozuttelus on ezitetty keskiaijan kul’tuuru. Täs jo rubiemmo ellendämäh, mitbo vehkehet ollah st’oklien tagan.

Mieldykiinnittävimii täs ollah kalmužinmualois löytyt ristikanzan čomendukset da kai vešit, kudamat kuolluon ristikanzanke pandih muah. Ezimerkikse, X-vuozisuan-XI-vuozisuan allus kalmois löytyt buusat, fibulat, rannehrengahat, nahkuvyön palazet da muut. Tämä kai on jiännyh jo suomelas-ugrilazis. Ennevahnallizet kalmumättähät hyvin ezitetäh alovehtu, niilöih nimidä ei segavunnuh. Net ollah rikkahat, niilöis on ylen äijy skandinuavistu materjualua — vaskizet korvienčomendukset, miekat, fibulat da toizet.

Ozutteluu myöte edehpäi eistyjes näet, ku ristikanzan kul’tuurah kuulujien veššilöin da ruadobrujien miäry suurenou, vaihtutah vuozisuat — muututah materjualat, kudamienke ristikanzu ruadoi, muuttuu eri brujien ulgonägö. Jo jälgimäzien ozuttelust’oklien tagan ollah hyvin tutut meile lehmänkellozet, čirpin palaine, riehtilän varzi da muut. Täs on hyvin ezitetty Anuksen čuppu. Ozutteluu čomendau keskiaijan karjalazen ruutan rekunstruktsii.


X—IX vuozisuan kalmois löytyt ristikanzoin čomendukset. Kuva: Ol’ga Smotrova



POJAVAD KIRJUTESED
Karjalan Sanomat
Liitto yhdistää, opettaa ja valistaa
Karjalan rahvahan liitto on täyttänyt 35-vuotta. Järjestön tuella tasavallan asukkaat lukevat karjalaa, omaksuvat kulttuuria ja osallistuvat hankkeisiin.
Oma Mua
Vienan ta Repol’an Karjalan käsitöitä opaššettih Petroskoissa
Viime netälillä Petroskoissa piettih käsityökurššija. Trajektorija-fondin joukko opašti kaikkie halukkahie leikkuamah puušta ta ompelomah.
Karjalan Sanomat
Ystävyysseura aikoo lopettaa toimintansa
Karjala–Suomiystävyysseuran puheenjohtaja kutsuu jäseniä kokoukseen päättääkseen seuran kohtalosta. Järjestön toiminta lienee loppusuoralla.
Oma Mua
Vaiku pagizemal suau tiijustua, midä rahvas tahtotah
Karjalan Rahvahan Liitto täyttäy tänä vuon 35 vuottu. Vuvvennu 1989 Liitto on yhtistännyh lujii karjalazii, Karjalan muan suvaiččijoi, oman rahvahan uskottavii puolistajii, oman kielen kandajii.
Karjalan Sanomat
Kostamuksen teatteri: 66 näytelmää yleisölle
Kostamuksen draaman ja komedian kansanteatteri juhli pyöreitä vuosia aidolla italialaisella komedialla.
Karjalan Sanomat
Koirat parantavat lasten hyvinvointia
Koirat auttavat lasten fyysisessä ja psyykkisessä kuntoutuksessa Petroskoissa. Tänä vuonna koiraterapiaan on jo osallistunut yli 90 lasta.
Oma Mua
Mustu kaži Markiz
Jo tahtoin heittiä paginan meijän pienembih velleksih näh, ga uvvessah nouzi silmien edeh mustu kaži – valgei bantu kaglas da viizahat kullankarvaizet silmät.
Karjalan Sanomat
Ruskeala houkuttelee maisemakierrokselle ja tapahtumiin
Marmoripuistossa voi nauttia upeista maisemista, osallistua urheilukisoihin ja kuulla huippuluokan muusikoita.
Oma Mua
Ol’ga Stepan’an: “Minä kunnivoičen perindöllizii ruuttii”
Petroskoilaine Ol’ga Stepan’an ombelou ainavoluaduzii karjalazii da vepsäläzii perindöllizii ruuttii. Nygöi perindöllizis sovis rahvas kävväh ei vaiku folklourupruazniekkoih, niilöi pietähgi argipäivinny.
Karjalan Sanomat
Nuori karjalainen vaatebrändi kiikarissa
Muotisuunnittelija Julia Pavlova esitteli tuoreen vaatekokoelmansa muotiviikolla Moskovassa.
tulda südäimehe
vahvištoita peitsana Unohtit-ik peitsanan?
registracii
vahvištoita peitsana
vahvištoita peitsana