Mušt Suren voinan gerojiš

Mušt Suren voinan gerojiš

Taroi Babukoine
04.05.2024
Suren voinan gerojiden muštoks starinoičem ühtes Šoutjärven melentartuisijoišpäi – Tučinan pertiš. Vodel 1943 sigä peitihe tedišteluzjouk.
Nügüd’ kacta Tučinan pert’ voib vaiše irdpolespäi. Kuva: “Respublika” -tedotuzagentstv
Nügüd’ kacta Tučinan pert’ voib vaiše irdpolespäi. Kuva: “Respublika” -tedotuzagentstv

Tučinan pert’ om arhitekturan muštpacaz. Se om Änižröunan tradicionaline vepsläine sauvotuz. Ezmäižel sen žirul om tanaz da sija, kus kaitas radkaluid. Toižel žirul oma eländhonused.

Tučinan pert’ seižui Kal’l’ansarel, a vodel 1979 se sirttihe Šoutjärvehe.

Mikš nece pert’ tegihe melentartuisijaks? XX-voz’sadal neciš pertiš peitihe tedišteluzjouk. Sikš nece unikaline sauvotuz kaičeb äi melentartuižid ozuteluzkaluid da muštod Sures voinas.

Kut nece oli

13. elokud vodel 1943 tedišteluzjouk oigetihe Šoutjärven rajonaha. Joukus oli nel’l’ mest: vepsläine Dmitrii Gorbačov, venälaine Pavel Udal’cov, karjalaine Mihail Asanov da suomalaine Sil’va Paaso.

Heile tariž oli kosketadas sijaližen eläjidenke, säta Šoutjärves partizaboiden jouk, sada tedoid okkupantoiden planoiš da oigeta nene tedod frontan štabha, mitte sijaižihe Belomorskas.

Ezmäi tedištelijad peitihe mecas. Konz oli pannu lunt, jäda mecha tegihe varukahaks. Siloi Dmitrii Tučin, külän pämez’, oti-ki partizanoid ičeze pertihe. Dmitrii kosketihe suomalaižidenke, hö uskoiba hänele i ei meletanugoi-ki, miše Tučinan pertiš, tanhal, viž kud eliba partizanad.

Tučinan pert’ nügüd’

Vodehesai 2012 pertiš oli muzei, miččes starinoitihe Suren voinan aigtegoiš da tedišteluzjoukus, mitte eli siš. Tučinan pertis kaičese 9000 ozuteluzkalud, miččid om sidotud partizanoiden tarbhaižehe radho, no se tariž oli saubata.

Nügüd’ kacta pert’ voib vaiše irdpolespäi. Ekskursijad tedištelzjoukus mäneškanziba Šoutjärven etnografižes muzejas.

Muloi Karjalan büdžetaspäi jagatihe rahad Tučinan pertin endištamižele. Endištamižen jäl’ghe toižel žirul linneb udištadud Tučinan perehen elo: tehtas ozuteluz perehen fotokuvišpäi da kodikaluišpäi.

Karznäs mugažo tehtas ozuteluz, sigä kaitas nenid kaluid, miččid varaidaba kuivad il’mad da päivänvauktad. Ozutelused linneba avoimed kaikile tahtnikoile. Kaik nece linneb avoin turistoile.


POJAVAD KIRJUTESED
Oma Mua
Kalevalatalo: Karjalan paraš etnokeškuš
“Kalevalatalo” on valittu Karjalan vuuvven 2023 parahakši etnokulttuurikeškukšekši. Še voitti ECHO-liiton järješšetyššä kilpailušša.
Kipinä
Muisselmie lapšuošta
Lapšuon muisselmissa Ilmi Karhu kertou, kuin hänen muamo opaštu lukomah, konša hänellä oli jo kahekšan lašta.
Karjalan Sanomat
Vadelmantuotanto siirtyy tunneleihin
Valtion tuki vauhdittaa aunukselaisen yrittäjän vadelmantuotannon siirtymistä muovin alle.
Oma Mua
Runot jiähäh nykytärkeiksi täh päiväh šuaten
Karjalan kanšojen yštävyštaloššä mäni Karjalaiset runot – rahvahan kulttuurikoodin pohja -seminari. Šemmosie seminarija vietetäh jo nellä vuotta, ta käsiteltävie aiheita aina löytyy.
Oma Mua
Paasonvuaru – Spuasanvuaru
Paaso, Helylän rinnal olii aiga korgei mägi on tulluh kuulužakse turistukohtakse. Sen nimi toven on aiga vaigei arbaitus.
Karjalan Sanomat
Tutkimusmatka rikastuttaa murrekarttaa
Karjalan tutkimuskeskuksen tutkijat lähtivät Tverin alueelle keräämään karjalankielistä aineistoa VepKar-korpusta ja äänitearkistoa varten. Matka on järjestetty Venäjän maantieteellisen seuran tuella.
Kipinä
Tilkuine
Kerdomuksen personuažu sanelou omas matkas buabanke meččäh.
Karjalan Sanomat
Itsenäinen Itä-Karjala oli Suomen projekti
Historiantutkija Denis Popovin mielestä separatistisen Karjalan väliaikaisen hallituksen perustaminen oli osa valkosuomalaisten interventiota Itä-Karjalaan. ”Itsenäisellä” Karjalalla Suomi halusi toteuttaa aluevaatimuksensa Venäjälle.
Oma Mua
Kanšallisien kirjallisukšien kehityštä käsiteltih Moskovašša
Moskovan Ruškiella aukivolla X kirjafestivalin rajoissa oli pietty Kanšallisien kirjallisukšien festivali. Kirjailijat ta runoilijat šekä kielen ta kulttuurin aktiiviset šäilyttäjät tultih festivalih, jotta tutuštuo toini toiseh.
Karjalan Sanomat
Runolauluista pohja luoville toimijoille
Vanhat karjalaiset runolaulut ovat innostuksen lähde säveltäjille, laulajille, tutkijoille ja muille luoville ihmisille. Esimerkkejä siitä kerrottiin seminaarissa.
tulda südäimehe
vahvištoita peitsana Unohtit-ik peitsanan?
registracii
vahvištoita peitsana
vahvištoita peitsana