Vienan ta Repol’an Karjalan käsitöitä opaššettih Petroskoissa

Vienan ta Repol’an Karjalan käsitöitä opaššettih Petroskoissa

Uljana Tikkanen
11.04.2024
Viime netälillä Petroskoissa piettih käsityökurššija. Trajektorija-fondin joukko opašti kaikkie halukkahie leikkuamah puušta ta ompelomah.
Ompelukurššiloilla ommeltih puvun ošien makettija. 12+ Kuva: Konstantin Petrov
Ompelukurššiloilla ommeltih puvun ošien makettija. 12+ Kuva: Konstantin Petrov

Kevätkuun 31. päiväštä šulakuun 7. päiväh šuaten Petroskoin kanšallisešša musejošša, Petroskoin yliopissošša šekä Innovatijoluomistyön nuorisokeškukšešša piettih puunveššännän ta ompelun kurššija.

Haukkašuaren kešäkoulun opaštajat ta partn’orit monen kuukauven aikana piettih luventoja internetissä ta šulakuun alušša kerättih opaštujie ofline tuntiloih.

— Orlovin alovehen kanšanmuasteri, Karjalan puuleikkuamisen tutkija Jurii R’abinkin opašti leikkuamah puušta ašteita. Jokahini šai luatie lusikan, kupin, mal’l’an, priänikkämuuvvon. Ompelukurššija vietti meijän partn’ori Natalja Denisova. Hiän opašti ompelomah nais- ta miešpaitua, pukšuja, koštuo ta kerto paikoista, šano Trajektorija-fondin johtaja ta kurššien järještäjä Konstantin Petrov.

Tuntija piettih joka päivä päivällä ta illalla. Jurii R’abinkin šelväšti kerto kaikešta, mitä pitäy tietyä alottelijalla puunleikkuajalla, kumpani enšimmäistä kertua pitäy kiäššä kerveštä tahi veiččie ta heti näytti opaštujilla kaikki tarvittavat materialit ta ruatokalut.

Orlovin alovehen kanšanmuasteri, Karjalan puuleikkuamisen tutkija Jurii R’abinkin opašti leikkuamah puušta ašteita. Jokahini šai luatie lusikan, kupin, mal’l’an, priänikkämuuvvon.
Konstantin Petrov, Trajektorija-fondin johtaja

— Paraš materiali puisie ašteita varoin on koivu, še on melko šumpa ta kova. Šamoin hyvin paššatah huapa ta leppä. Huapa on hyvä alottelijalla, še on pehmiempi. Puun pitäy olla kuiva, niin aštie pisyy kunnošša enemmän aikua ilman rakoja, šelitti muasteri Jurii R’abinkin.

Kurššiloilla luajittih ašteita perintehellisin keinoin, a še on vaikie homma, šentäh kun pitäy luatie kirvehellä. Još muasterin käsi on jo tottun täh ruatoh kirvehellä, ni ne, ket enšimmäistä kertua otettih kirveš käteh, šanottih, jotta vaikien ruavon jälkeh käsi vielä pitälti rävisi. Ka omat lusikat, mal’l’at ta kupit onniššuttih kaikilla ošallistujilla.

— Mie konšana en ole ruatan puun kera. Olen keramiikkamuasteri, luajin ašteita šavešta ta tahon yhistyä šavie ta puuta omašša luovašša ruavošša, šaneli muasteri-oppien ošallistuja Natalja.

— Mie ihaššuin uuteh ruatoh. Tunnin jälkeh löysin koissa taltan ta koko illan leikkasin lusikan. Mie kekšin lusikalla mukavan drakonipiän muotosen varren, kirjutti omalla šivulla verkošša kurššien opaštuja Jelena.

Ompelukurššit piettih lyhyöššä ajašša, ka niissä oli käsitelty kaikki piäteemat. Ošallistujat šuatih kaikki tarvittavat tiijot, jotta omin voimin ommella perintehellisen puvun ošat. A kurššiloilla hyö ommeltih näijen vuatteijen makettija.

Mukavašša ilmapiirissä kurššilaiset tutuššuttih uuših ihmisih ta löyvettih šamanmielisie käsityöharraštajie.

Kurššiloilla luajittih ašteita perintehellisin keinoin, a še on vaikie homma, šentäh kun pitäy luatie kirvehellä.

Trajektorija-fondin joukko monta vuotta peräkkäh piti käsityökešäkouluja Haukkašuaren kyläššä. Tänä vuotena nuoriso ei piäše kyläh, ka opaštajat ei voija jättyä rakašta kylyä käymättä.

Šaman projektin aikana ofline käsityökurššija šuunnitellah viettyä Haukkašuaren ta Repol’an kyläpäivien aikana heinäkuun alušša. Projektin joukko ei pie tänä vuotena perintehellistä kouluo šuarella, šentäh kun šen pitämisekši ei ollun voitettu grantti, ka iče opaštajat ta johtajat ajetah kyläh ruatamah, šielä on äijän šuunnitelmie: mimmosie töitä pitäy lopettua ta mimmosie rakennuštöitä alottua.

Trajektorija-fondi kannattau niise rakennuš- ta restaurointiprojektija toisissaki kylissä. Tänä vuotena fondin puoleh kiänty Šuuren Šelän -kyläštä šyntysin olija puušeppä ta kyšy auttua vanhan časoun’an rakentamisešša.

— Nyt myö vuotamma kahen projektikilpailun tulokšie. Niijen projektien rajoissa tahomma noštua Pyhän Il’l’an časoun’a Aunukšen piirin Šuurešša Šeläššä. Meijän joukon restaurattori Aleksandr Jäskeläinen on valmis luatie časoun’an projekti. Vielä myö tahomma tutkie karjalaisie venehie, mitein niitä luajittih Vienašša, kerto fondin ryhmän šuunnitelmista Konstantin Petrov.

Kilpailujen tulokšien riippumatta fondin johtaja, rakentajat, käsityömuasterit ta restaurattorit käyväh tänä vuotena Vienašša, Repol’an ta Aunukšen Karjalašša ta jatketah luatie huomattavua panošta perintehellisen arhitektuurin ta käsityön tutkimisen ta kehittämisen alalla.

Lisyä tietuo fondin toiminnašta voit löytyä gafostrov.ru -saitilla.

Käsityökurššit oli järješšetty Presidenttigranttien fondin kannattaman Repol’an Karjalan perintehelliset käsityöt -projektin rajoissa.


POJAVAD KIRJUTESED
Oma Mua
Kalevalatalo: Karjalan paraš etnokeškuš
“Kalevalatalo” on valittu Karjalan vuuvven 2023 parahakši etnokulttuurikeškukšekši. Še voitti ECHO-liiton järješšetyššä kilpailušša.
Kipinä
Muisselmie lapšuošta
Lapšuon muisselmissa Ilmi Karhu kertou, kuin hänen muamo opaštu lukomah, konša hänellä oli jo kahekšan lašta.
Karjalan Sanomat
Vadelmantuotanto siirtyy tunneleihin
Valtion tuki vauhdittaa aunukselaisen yrittäjän vadelmantuotannon siirtymistä muovin alle.
Oma Mua
Runot jiähäh nykytärkeiksi täh päiväh šuaten
Karjalan kanšojen yštävyštaloššä mäni Karjalaiset runot – rahvahan kulttuurikoodin pohja -seminari. Šemmosie seminarija vietetäh jo nellä vuotta, ta käsiteltävie aiheita aina löytyy.
Oma Mua
Paasonvuaru – Spuasanvuaru
Paaso, Helylän rinnal olii aiga korgei mägi on tulluh kuulužakse turistukohtakse. Sen nimi toven on aiga vaigei arbaitus.
Karjalan Sanomat
Tutkimusmatka rikastuttaa murrekarttaa
Karjalan tutkimuskeskuksen tutkijat lähtivät Tverin alueelle keräämään karjalankielistä aineistoa VepKar-korpusta ja äänitearkistoa varten. Matka on järjestetty Venäjän maantieteellisen seuran tuella.
Kipinä
Tilkuine
Kerdomuksen personuažu sanelou omas matkas buabanke meččäh.
Karjalan Sanomat
Itsenäinen Itä-Karjala oli Suomen projekti
Historiantutkija Denis Popovin mielestä separatistisen Karjalan väliaikaisen hallituksen perustaminen oli osa valkosuomalaisten interventiota Itä-Karjalaan. ”Itsenäisellä” Karjalalla Suomi halusi toteuttaa aluevaatimuksensa Venäjälle.
Oma Mua
Kanšallisien kirjallisukšien kehityštä käsiteltih Moskovašša
Moskovan Ruškiella aukivolla X kirjafestivalin rajoissa oli pietty Kanšallisien kirjallisukšien festivali. Kirjailijat ta runoilijat šekä kielen ta kulttuurin aktiiviset šäilyttäjät tultih festivalih, jotta tutuštuo toini toiseh.
Karjalan Sanomat
Runolauluista pohja luoville toimijoille
Vanhat karjalaiset runolaulut ovat innostuksen lähde säveltäjille, laulajille, tutkijoille ja muille luoville ihmisille. Esimerkkejä siitä kerrottiin seminaarissa.
tulda südäimehe
vahvištoita peitsana Unohtit-ik peitsanan?
registracii
vahvištoita peitsana
vahvištoita peitsana