Jänöiselgy armas

Jänöiselgy armas

Alina Gapejeva
20.02.2024
Vieljärven kyläkunnan Jänöisellän kylän ainavo eläi 85-vuodehine Viktor Sumkin saneli kylän da oman perehen jygies elaijas.
Viktor da Diana (oigiel) Sumkinat Lena-tyttärenke. Kuva: pereharhiivu
Viktor da Diana (oigiel) Sumkinat Lena-tyttärenke. Kuva: pereharhiivu

Vieljärven kyliä myöte kävelles Viktor Ivanovič Sumkin kodvan aigua kaččelou korgiedu mägie, kudai kohuou loitomba Viljärven piäl. Sie lumiahon keskes kokottau korgei pedäi. Viktor Ivanovič da hänen Diana-akku istutettih se pienenny puunnu.

— Kočo, kui kazvoi 60 vuvves, kai kahten kilometrin piäs nägyy, duumaiččou ičekseh mies.

Sie mail, kunne muga äijäl suvaiččou kaččuo Viktor Ivanovič, on hänen roindumua. Mies on Jänöisellän ainavo kandueläi nygöi. Sie häi tiedäy joga troppazen, joga suon da tuhjon. Sie main n’okal seizoi kaksikerdaine viiziseinäine Sumkinan taloi. Nygöi sen suuren taloin sijas seizou pienembi kodi, kudamas eläygi Viktor Ivanovič.

Vuvvennu 1957 Jänöiselgy, kuigi Ruisniemi, Pogostu da Jovensuu ruvettih kuulumah Vieljärven kyläs. Yhtelläh mies kui lapsusaijasgi pidäy sidä eri kylänny. Jänöiselgy elävyy vaiku kezäl, konzu rubieu käymäh daččuniekkoi.

Eliä yksinäh mäil talvel Viktor Ivanovič nikui ei tahtonuh, piätti eliä talven lähembä tsivilizatsiedu Vieljärves. Muuttuakseh Jänöisellälpäi Vieljärveh misty avvutettih vieljärveläzet. Häi eläy yhtes Černiš-kažinke kunnostetus yhteiskois, eloisijan andoi paikalline administeratsii. Omamualazes pietäh huoldu Viktor Ivanovičas.

— Nadežda gostitti kois pastettuloil čupukoil. Natajla tänäpäi käi tiijustamah. Rahvas Vieljärves hyvät ollah, ei anneta igävöijä, sanou Viktor Ivanovič.

Viktor Ivanovičal, voibi sanuo, ei olluh lapsusaigua, aijoi pidi eliä täyigäzen ristittyön mielin. Kai elos oli junokas rouno: juno valgei, toine mustu.

Mulloi kuoli akku, kudamanke Viktor Ivanovič, yhtes oli eletty 62 vuottu. Tytär jo ammui on miehel, eläy Estounies. Nygöi sevätä omua lastu nikui ei sua, paistah vai videon kauti. Viktor Ivanovič sen periä opastui käyttämäh gadžettua.

Meidy istuttih baržale, kumadal oli enämbi sadua hengie rahvastu. Suomelazet ruvettih ambumah. Nouzi varavohäly: lapset itkiettih, vahnembat kirruttih. Snar’uadu puutui lähäl olijah baržah, opittih kaikin, ket oldih sie.
Viktor Sumkin, Jänöisellän kylä

Viktor Sumkin on rodivunnuh vuvvennu 1938, vuvvennu 1941 kyläh tuli hädä…

— Tuatto Ivan Nikolajevič enne voinua ruadoi piirilehten toimittajannu. Muamo Anna Kazimirova oli Rahvahan suvvon ruadajannu. Yhtes toizien kylän mužikoin kel tuatto lähti frontale. Muamo, hänen vahnembat da myö, kolme lastu, menimmö evakkoh. Matku Arhangel’skoin alovehen N’andoma-kyläh oli pitky da varattavu. Matkas kuoli Van’atka-velli. Häi ei ehtinyh ni Petroskoissah ajua. Meidy istuttih baržale, kumadal oli enämbi sadua hengie rahvastu. Suomelazet ruvettih ambumah. Nouzi varavohäly: lapset itkiettih, vahnembat kirruttih. Snar’uadu puutui lähäl olijah baržah, opittih kaikin, ket oldih sie, mustelou Viktor Ivanovič.

Pienen Vit’an muamo da buabo ruattih mečäs. Lapse oldih died’oinke kois, syömisty ei olluh nimittumua. Viktor mustau, kui ristittyöt kuoldih nälgäh pihal. Muamo da buabo ruattih kaikkie sih niškoi, ku Vit’a da Volod’a jiäjäs hengeh.

Vuvvennu 1944 Sumkinat tuldih järilleh Jänöiselgäh. Vaiku tuatto oli vie frontal, häi tuli kodih vai konzu voinu loppih.

Školan jälles mene opastumah sinne, kus syötetäh-juotetah da šuoritetah. Myö emmo syötetäh teidy kahtu.
Viktor Sumkin, Jänöisellän kylä

Jänöiselläs kai oli murendettu. Ei ni žiäli vargahil olluh vahnua časounua. Se poltettih kogonah, jäi vaiku enzimäine venču. Sumkinan suures talois suomelazil oli štuabu.

— Suomelazet jätettih kodi puolekse riičitynny. Huonuksis ei oluh jo nigo seinii nigo lattieloi: poltettih halgoloikse. Vuiškal da luondalas lövvimmö bul’koin da avtomuatoin suuret varat. Meijän saldatat sit viettih iäres niilöi gruuzumašinal. Tuatto piätti nostua uuzi kodi meijän pereheh niškoi, viehäi pereheh vuotettih lastu, mustelou Viktor Ivanovič.

Kyläs ruvei uvvessah ruadamah Stalinan nimine kolhozu.

— Kaksi mökkii da 15 eloh jiännyttyy kodii, vot sinul i kolhozu, nagrau mies.

Silloihäi brihaččuloil nagrattavua oli vähä, lapsen ilolois pidi unohtua. Naizet päivät kai niitettih, kylvettih, nynnettih muadu kolhozas. Kaikkii kodiruadoiloil pidi ruadua brihaččuloil: varustettih syömisty, piettih kozii, kačottih piendy sizärdy. Sidä paiči laihat brihačut paimendettih kolhozan heboloi da astavoittih pelduo.

Viktor Ivanovič mustelou, ku kaikkih vaigevuksih kaččomattah, rahvas elettih silloi kunnolleh: ruattih, perehtyttih, opastuttih.

Vie mies mustau, ku voinan jälles piästih vallale hukat. Hukat toiči tuldih ristikanzah käzin. Mužikat orožat käzis aiven kaimaltih lapsii Vieljärven školah.

— Školan jälles mene opastumah sinne, kus syötetäh-juotetah da šuoritetah. Myö emmo syötetäh teidy kahtu, nevvoi muamo poigua.

Mugai raudoi Vit’a. Seččemenden kluasan jälles briha piäzi opastumah Fabriekku-zavoduopastuksen školah Matrosan kyläs, tahtoi suaja traktoristan ammatin.

Kuuzitostuvuodine traktoristu ruadoi oman muan hyväkse Puudogas, a sit Vieljärves.

Sit Vit’a lähti armieh. Vit’a Sumkin kazvoi, dai hänen elos muutteli kebjiembäkse da parembakse.

Meile kerdyi rahvastu kaikkielpäi. Sinä piän oli tavannu olla ruadamattah. Käimmö toine toizelluo gostih, tansimmo karjalastu kruugua, kadrielii patefonan soitol.
Viktor Sumkin, Jänöisellän kylä

Kylärahvahan elokseh kiännyttih pruazniekat. Suurimannu pruazniekannu oli Voitonpäivy. Vie ylen tärgienny pruazniekannu oli kyläs Voznesen’n’u.

— Meile kerdyi rahvastu kaikkielpäi. Sinä piän oli tavannu olla ruadamattah. Käimmö toine toizelluo gostih, tansimmo karjalastu kruugua, kadrielii patefonan soitol, mustelou Viktor Ivanovič.

Yhtenny moizenny pruazniekkupäivänny Viktor vastai oman tulien akan — Dianan. Čoma hoiskei neidine estounielastu roduu kučui kudžerpiän brihan valgiele tansile. Briha sebäi neidizen da ei tahtonuh enämbiä piästiä. Nuoret mendih kirjoih Vieljärven kylänevvostos. Ruavon jälle Vit’a ainos kiirehti kodih: sie handy vuotettih akku da tytär.

— Joga talvekse tytär otti meidy Diananke oman ičen luo Estounieh. Tänävuon pluanat muututtih, da minä jäin talvekse Černiš-kažinke, sellittäy Viktor Ivanovič.

Talvi tänävuon on pakkaine. Paikallizet aktivistat luajittih yhteskoin pertis, kus eläy Viktor Ivanovič, remontan. Nygöi sie on lämmin da hyvä olla. Ikkunan tagan syätinlaudazen luo aiven čiristäh talvilinnut. Miehellyö kävväh feršali da sotsiualuruadai. Mustetah misty endizet ruadodovarisatgi — meččyalan ruadajat. Viktor Ivanovič tundou läs jogahistu vieljärvelästy nimel. Ei ni segavu bunukoin da pruavobunukoin nimis.

Hyvä on eliä kunnostetus pertizes, ga syväin käsköy roindumuale. Viktor Ivanovič jo täytty vägie vuottau kevätty. Häi tulou omah kodih, kudaman nosti hänen tuattah, panou päčin lämmäh, panougi čuainiekan kiehumah. Sie Jänöiselläs vahnan pedeäjän ladvan ual ollah hänen mustot.


Viktor Ivanovič Sumkin eläy tänä talven Vieljärven yhteiskois, ainos on rahvahien keskes. Kuva: Alina Gapejeva



POJAVAD KIRJUTESED
Karjalan Sanomat
Tulvat ovat uhanneet Karjalan piirejä
Huhtikuun alusta Äänisenrannan piiri on kärsinyt huomattavasti tulvavesistä. Nyt tilanne on vakiintunut tasavallassa. Monen joen vedenpinta on laskenut.
Oma Mua
Passipo lapšien ammuntahiihošta
Koštamukšešša piettih Alovehien väliset lapšien ammuntahiihon kilpailut Karjalan tašavallan piämiehen palkinnošta. Še oli Anna Bogalii urheilumal’l’a – Severstal’ -kilpailujen finali.
Karjalan Sanomat
Vanhat puvut saavat kopiot
Pukujen kopiot esitellään toukokuussa Prääsän piirin etnokulttuurikeskuksessa.
Oma Mua
Ei voi olla! Minä olen sijalline…
Erähiči minä keriän must’oidu zdaittavakse. Tässäh nedälin aloh kävyin sinne, keräin da zdaičin. Toiči kai kahteh kerdah päiväs kävyin: huondeksel da ehtäl, a päiväl koisgi ruaduo on.
Karjalan Sanomat
Sanelu: Murmanskin alue mukana tempauksessa
Huhtikuun 19.—26. päivinä voi kirjoittaa sanelun karjalan ja vepsän kielellä. Tänä vuonna tempaukseen liittyy Murmanskin alue.
Karjalan Sanomat
Periodika esittelee itsensä Venäjä-messuilla
Karjalan suomen-, karjalan- ja vepsänkielisiä lehtiä ja kirjoja julkaiseva kustantamo Petroskoista tutustuttaa messuvieraita tuotteisiinsa ja karjalaiseen kulttuuriin.
Karjalan Sanomat
Nuoret oppivat laulamaan joikuja
Petroskoissa maanantaina käynnistyneellä etnoleirillä tutkitaan karjalaista kansanlauluperinnettä. Tänä vuonna saatiin ennätysmäärä hakemuksia laulunharrastajilta eri puolilta Venäjää.
Oma Mua
Rohkeimmat otettih ošua talvikalaššukšeh
Kalevalašša piettih perintehellini talvikalaššukšen kilpailu.
Karjalan Sanomat
Balettitanssijat rikkoivat myytin Lumitytöstä
Nykybaletti Vertikaali ensiesitettiin Karjalan musiikkiteatterissa osana Lumityttö: myytti ja todellisuus -hanketta. Baletti esitetään myös kansainvälisellä DanceInversion-nykytanssifestivaalilla Moskovassa.
Karjalan Sanomat
Liitto yhdistää, opettaa ja valistaa
Karjalan rahvahan liitto on täyttänyt 35-vuotta. Järjestön tuella tasavallan asukkaat lukevat karjalaa, omaksuvat kulttuuria ja osallistuvat hankkeisiin.
tulda südäimehe
vahvištoita peitsana Unohtit-ik peitsanan?
registracii
vahvištoita peitsana
vahvištoita peitsana