Yksin vuarojen kera

Yksin vuarojen kera

Uljana Tikkanen
04.06.2021
Luonto on moittimattoman kaunis, še innoštau ta rauhottau, antau vapauven tuntuo ta lahjottau uškomattomie näköaloja.
Kuin uškomattomie maisemie voit nähä šielä, kunne autolla matkuštaja ei piäše. Kuva: Uljana Tikkanen
Kuin uškomattomie maisemie voit nähä šielä, kunne autolla matkuštaja ei piäše. Kuva: Uljana Tikkanen

Mimmoni luonnon maisema innoššuttau šilma kaikešta enemmän? Yhet vaššatah: “Rajatoin ta šinini valtameri”, toiset: “Kotikylä kotitaloineh ta kotirantoineh”, kolmannet: “Vihrie ta kukkija kevätmeččä”. Miula šemmosena paikkana on vuarat.

Oraškuun alušša mie vietin kakši netälie Venäjän yheššä kaunehimmista paikoista – Kavkazin pohjoisvuaroissa. Niistä 10 päivyä olin polkupyöräretkeššä ta turistiryhmän kera ajoin 558 kilometrie vuarateitä myöten.

Yhellä kallivolla ašetettu muistotaulu muissuttau, kuin pieni ta turvatoin on ihmiselämä luonnonvoiman ieššä.

Miula on hyvä yštävä, Venäjän yksi parahimmista polkupyörämatkuštajista, vaikeimpien retkien ošanottaja ta solomatkailija Emilija Larijeva. Polkupyörämatkailu hänellä on elämäntapana ta šamoin ammattina. Hiän kekšiy ainutluatusie luatijan matkoja ta keryäy niih polkupyöräilijie.

Talvella mie kyšyin, järještäykö hiän tänä kevyänä vuaramatkuštamista. Šuunnitelmašša oli 10-päiväni retki Pohjois-Kavkazissa, šillä oli 3. vaikeuven luokka viiještä olomašša olijašta. Piti hyvin valmistautuo, jotta olis fyysisešti mahollista ajua koko retki.

Enšimmäisenä päivänä meijän piti noušša 1500 metrin korkeuvella, še merkiččöy, jotta noin 20 kilometrie tie kulki vain ylähäkši.

Matka mäni kaunista ta korkieta Karmadonskoje-kallivorotkuo pitin. Myö ajoma juuri šitä tietä myöten, mi jäi lumen, vejen ta lijan alla vuotena 2002 ta missä kuoli tunnettu näyttelijä Sergei Bodrov.

Yhellä kallivolla ašetettu muistotaulu muissuttau, kuin pieni ta turvatoin on ihmiselämä luonnonvoiman ieššä. Kallivorotkon elämä jatkuu, luonto ruttoh parentau huavoja ta nyt šielä kašvau vihrie ruoho, kevyällä kukitah omenapuut ta lirisöy kirkaš joki.

Dargavs – kuollehien kaupunki

Dargavs on muinasen vuarakylän nimi, šiinä šäily yksi vanhimmista ta šuurimmista hautaušpaikoista – kuollehien kaupunkiloista. Kuva: Uljana Tikkanen

Hyvin šuunniteltu matka kulki kaunehie luonnonpaikkoja myöten ta reissun aikana oli äijän nähtävykšie. Dargavs on muinasen vuarakylän nimi, šiinä šäily yksi vanhimmista ta šuurimmista hautaušpaikoista – kuollehien kaupunkiloista.

Monie vuosišatoja takaperin ihmiset rakennettih pienie tornija – taloja kuollehie šukulaisie varoin. Šemmosih taloih pantih kuollehie ihmisie ta yheššä talošša oli muutoma kerroš. Dargavsissa on 96 hautatornie ta niissä voit olla hauvattuna yli 10 tuhatta ihmistä. Tornissa on ikkuna, kumpasešta šuau nähä ihmisien luita ta puun runkošta luajittuja “vehenie”, kumpaset oltih arkuina.

Kuollehien kaupunkista avautuu ihana maisema Dargavsin notkolla. Šiinä on muutoma pieni kylä, joki ta tie, kummaista myöten myö ajoma ielläh. Päivällisen jälkeh alko vihma ta illalla myö ašettima telttoja ta laittoma ruokua košteuvešša ta pimeyveššä.

Polkupyöräretkeššä voit ajua päiväššä yli šatua kilometrie, još tie kulkou tašankolla. Hyvin šuunniteltu matka kulkou kaunehie luonnonpaikkoja myöten ta reissun aikana on äijän nähtävykšie.

Polkupyöräretkeššä voit ajua päiväššä yli šatua kilometrie, još tie kulkou tašankolla. Matašša on äijän erilaisie kylie ta pienie kaupunkie. Paikalliset tervehittih meitä, ohičči ajajat autot annettih signalie. Oraškuun 2. päivänä oli Äijäpäivä ta meilä lahjotettih äijän makijaisie. Šanakši, Osetijan kanša on oikein vierahanvarani.

Myö – karjalaiset olemma tottun, jotta joka paikašša on vettä. Kavkazissa joka paikašša on vuarat ta kivet. Kuumina päivinä toičči ainuona tahtona oli, jotta lähellä olis vain pieni joki, tahi puro, jotta pešeytyö.

Šinä päivänä, konša myö ajoma šata kilometrie, ei ollun yhtänä puhašta jokie ta kylissä ei ollut vesilähtehie. Kun ajopäivä oli jo loppumašša myö pyšähtymä viimeseššä tämän päivän reissun kyläššä ta meijän kaikkien unelma toteutu. Kaupan lähellä oli vesiputki ta krana, ta šiinä oli vettä. Kirkkahalla ta kylmällä vejellä pešeytymä ta viimesie kilometrie oli helpošti ajua kylmällä vejellä raitistunuona.

Meijän matka oli vain alkamašša ta mie jo ymmärrin mitä še on, mimmosie vaikeukšie on pyörällä matkailijalla ta mimmosie uškomattomie maiselmie voit nähä šielä, kunne autolla matkuštaja ei piäše. Vain mie äšen en voinun kuvitellakana mimmoset yllätykšet ta luonnon lahjat vuotetah meitä retken tulijina päivinä.


Lisyä luvekkua Oma Mua -lehen nuomeroissa 20 ta 21.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Yksin vuarojen kera: oša kaksi
Luonto on loppumatoin voimien, innon, hyvän mielialan lähteh. Kun vietät luonnošša enemmän aikua, kyllä šitä enemmän olet vaipun, ka matan jälkeh tunnet, jotta olet šuanun lisyä voimie.
Oma Mua
Sordaval vuottau Ven’an da Karjalan turistoi
Sordaval mennyt aigua rodih kuulužakse turistoin keskes Ruskealan mägiparkan täh.Sordavalan kodialovehmuzei on vie yksi kohtu, kuduah turistat vältämättäh tahtottas čökäldiäkseh.
Karjalan Sanomat
Viisumeja voi hakea, vuoromäärät kasvussa
Venäjän ja Suomen lentoyhtiöt alkavat lentää lisää vuoroja Helsingistä Moskovaan ja Pietariin. Mitä vaikeuksia voi syntyä suomalaisille Venäjän-matkalla?
Karjalan Sanomat
Suomalaiset tapaavat Suomi-kylässä
Karjalassa asuvat suomalaiset sekä suomen kielestä ja kulttuurista kiinnostuneet voivat osallistua virtuaaliselle kohtaamisareenalle kesäkuun alussa.
Karjalan Sanomat
Reittikartta laajenee vauhdilla
Karjalan asukkaat voivat lentää Petroskoista Kazaniin. Lähiaikana lentoaseman aikatauluun lisätään vuoroja Mineralnyje Vody -kaupunkiin.
Kipinä
Kadajaine aiduseiväs kaksi kuuzistu kestäy
Meččien keskes eläi karjalaine hyvin tiezi eri puuloin eričyksii, häi maltoi sanuo, kudai puu mih parembi pädöy.
Oma Mua
“Hyvä elos tuli meil, Gagarinas runon lain minä teil”
Vuvvennu 1961 enzimästy kerdua kosmossah lendi ristikanzu. Se oli ylen suuri päivy kogo mieros. Ei jiännyh bokkah ni karjalaine runonpajattai Vieljärvespäi Paraskovja Ivanova. Häi lad’d’ai runon Gagarinas.
Karjalan Sanomat
Digimarkkinointi tuo lisää matkailijoita
Venäjän ja Suomen matkailualan yritykset oppivat luomaan tehokasta ja osuvaa sisältöä verkossa matkailijoiden houkuttelemiseksi.
Kipinä
Kuklat niise tykätäh vorssuija
L’udmila Tihonova harraštau čopakkua, tarkkua ta hyvin kaunista käsityötä. L’udmila Stepanovna ompelou perintehellisie pukuja kukloilla.
Oma Mua
Miinojen raivuaja voit erehtyö vain kerran
Toini muajilmanšota loppu vuotena 1945. Še oli lopetettu, ka šen kera šurma ei männyn pois, še peittäyty notkoloissa, kantojen alla, pelloilla, niittylöillä ta ihmisien taloissa miinojen muovošša.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль