Karjalaine tulipalomies

Karjalaine tulipalomies

Ol’ga Smotrova
02.05.2024
Viktor Kirillov on kuulužu mies karjalazien keskes. Juumoranke karjalakse pagizii da ruadai Konan kylän poigu on täyttänyh 50 vuottu da eroi omas ruadokohtaspäi. Iel on uuzi elos, uuvet hommat, parahat igävuvvet.
Kirillovat suvaijah matkistua yhtes. Kuva on luajittu Moskovan VDNH:s vuvvennu 2023. Kuva: Ol’ga Kirillova
Kirillovat suvaijah matkistua yhtes. Kuva on luajittu Moskovan VDNH:s vuvvennu 2023. Kuva: Ol’ga Kirillova

Meijän muamo ainos sanoi: “Midä parembi on emändy, sidä magiembat ollah piiruat”. Nenga sanoi Kotikokki-programmas šipainiekoin pastai Viktor Kirillov.

— Näitgo, minä pastoin šipainiekkoi. Se minä Besoučas pastoin, uvves kois, sidä olen nostamas vie, sie uvvel plital vie ni kärbäine ei istunuh, a minä jo šipainiekkoi pastoin, nagrau Viktor Kirillov. — Maltan, tiettäväine, pastua, ga minun akku ei laske minuu syömizii varustamah, sanou, minul muudu ruaduo on.

Viktor Kirillov on ravei da ruadai karjalaine mies, maltau da suvaiččou nostua parzikodiloi da -kylylöi, maltau varustua karjalazii perindöllizii syömizii, pagizou karjalakse joga tiemah, ammattii myöte on tulipalomies.

Tänävuon 10. kevätkuudu Viktor Kirillov täytti 50 vuottu. Ruadodovarišat kaimattih händy eläkkehele — 30 vuottu tulipalomiehen leivis on aiga pitky da jygei ruadotaibaleh. Äijygo tulipaluo oli sammutettu, äijygo rahvastu oli piästetty hengih — Viktor tänäpäi ei malta sanuo. Hänen sanoin mugah, ruaduo vois vie jatkua, ga sih niškoi kosmonaftan tervehys pidäy olla.

— Nygöi olen kodii nostamas Besouččah. Huogavun kodvazen da lähten kunnetahto toizeh kohtah ruadoh, sanou Viktor.

Ruadodovarišat kaimattih händy eläkkehele – 30 vuottu tulipalomiehen leivis on aiga pitky da jygei ruadotaibaleh. Äijygo tulipaluo oli sammutettu, äijygo rahvastu oli piästetty hengih – Viktor tänäpäi ei malta sanuo. Hänen sanoin mugah, ruaduo vois vie jatkua, ga sih niškoi kosmonaftan tervehys pidäy olla.

Viktor Kirillov rodivui vuvvennu 1974 Priäžän piirin Konan kyläh. Häi on nuorin lapsi perehes, vahnembat ollah Anatolii, Vladimir, Ivan (sežo tulipalomies da “Oman Muan” ammuine dovariššu). Muamo on Anna Petrovna Kirillova, tuatto — Vasilii Petrovič.

— Muamua Mačarves suomelazet opastettih kolme kluassua, kaksitostuvuodizennu häi jo lähti ruadoh, kačoi poččiloi Mačarven fermal. Minun buabal oli sugunimi Kirillova, muamo oli Kirillova tuatan mugah, sit muaman enzimäine ukko, Tol’an tuatto, oli Kirillov da toine ukko, minun tuatto, sežo oli Kirillov. Tuatan puoles kaikin oldih kulakat, sežo elettih Mačarves. Heil kuudeh pereheh oli azuttu kolme suurdu kodii, hyö piettih žiivattoi, a baba minun heil ruadoi. Mugai baba didinke tuttavuttih. Sit heidy raskulačittih da työttih Puudogah. Tuatto rodivui Puudogah. Sit hyö tuldih järilleh, ezmäi Nehpoilah, sit Konah, sanelou Viktor omis juuris.

Konas silloi oli yksitostu kodii, enimät seizotah tänäpäigi. Oman koin muamo Anna Petrovna toi Konah Mačarvespäi, Mačarveh — Reboiselläspäi. Abuh oli kolhozan annettu hebo, kudai ezmäi pidi syöttiä, ku se pyzys jalloilleh. Päriet levoh niškoi varusti ičeväil. Joga uudeh kohtah, kunne Anna Petrovna muutti elämäh, häi istutti kuuzii. Konan kuuzet nygöi seizotah korgiet, niilöil on enämbi 50 vuottu. Konan kodii nygöi kaččou da pidäy sie talovuttu Iivan-velli. Rinnal, Kiril’an vahnas kois, eläy Vova-velli.

Enzimäzeh kluassah Viktor meni uudeh Heččulan alguškolah, sit opastui Vieljärven keskiškolas.

— Aleksandra Jakovlevna kaiken Heččulan čupun opasti. Erähät opastujat ollah jo kuolluot, a häi ainos eläy, tervehytty hänel, gostih kävyin hänellyö, nagrau Viktor.

Minä tyttärienke karjalakse pagizin, hyö kuultah kieldy jo puoles vuvves algajen. Heih yksikai kuitahto kieli tartui.
Viktor Kirillov

Školan loppiettuu Viktor piäzi ruadoh Heččulan souhozah, sluuži puolitostu vuottu Segežas, sit rubei tulipalomiehekse MČS:n Karjalan piäozastos. Miga, kui iče sanou, “tartui” Petroskoih. Kaksikymmen vuottu tulipalomies ruadoi Pravvan pihal, kymmene vuottu — Kižin suarel.

— Anna nygöi nuoret ruatah, a minul pidäy hos vie kolmekymmen vuottu eliä… Enne tahtoin hos kuudehkymmenessäh eliä, a nygöi, kačo, kuuzikymmen jo lähäl on, pidäy hätkembän eliä. Meijän perehes kaikin hätken elettih, nagrau Viktor.

Viktoran ližä- da mieliruavonnu on kodiloin da kylylöin nostamine. Häi hyvin maltau ruadua kirvehel.

— Pilata voibi, ga čertu pidäy ottua kirvehel. Kedä minä tiijän, ken parzilois srojiu kodiloi, niken kirvehel ei rua. Kirvesty pidäy maltua käis pidiä. Minule oman neron andoi Ivan Pavlov, sanon händy “Ylähäizen didikse”, ku hänen kodi oli ylähän Konan kyläs, sanou Viktor.

Viktor Kirilloval on suuri pereh. Aino-akanke hyö kazvatettih kolme tytärdy. Vahnembi tytär Ol’ga opastui dizainerakse, eläy erikseh jo, nuorembat Kat’a da Liza ollah kaksozet.

— Minä tyttärienke karjalakse pagizin, hyö kuultah kieldy jo puoles vuvves algajen. Heih yksikai kuitahto kieli tartui. Kat’a da Liza opastutah Petroskoin valdivonyliopistos, Kat’a opastuu karjalan da suomen kieldy, Liza opastuu žurnalistakse, sanelou Viktor.

Tuliekse aigua Viktor Kirilloval on jo kuda-midä pluanua. Suureh kivitaloih muuttamine, uuzi ruadokohtu, uvvet mieliruavot da panokset muamankielen säilyttämizekse.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Karjalan Sanomat
Karjala ja Kuolan niemimaa kameran takaa
Karjalan kansallismuseon uusi näyttely kertoo Muurmannin radan rakentamisesta rautatieinsinööri Aleksandr Azantšejevin ottamin valokuvin. Useimmat kuvista on julkaistu ensi kertaa.
Kipinä
Minun baban sarnad. Lahj jänišalpäi
Maria Aleksejeva johtutab sarnoid, miččid hänele staronoiči laps’aigal hänen baboi. Necil kerdal penikaine Mašoi lähteb ičeze vanhembidenke heinäntegole. Nece sarn starinoičeb, kut mäni emäine radpäiv nitul.
Karjalan Sanomat
Kielten tilanne puhuttaa tutkijoita
Karjalan kielen, kirjallisuuden ja historian tutkimuslaitoksen valtuuskunta osallistui Venäjän suomalais-ugrilaisten tutkijoiden konferenssiin Joškar-Olassa.
Oma Mua
Šinini trollikka
Lapšienkirjailijan Irina Nikitinan Šinini trollikka -starina kuuluu Kaupunki, missä eläy lapšuš -kirjah. Kokomuš ilmeštyy šyyškuušša.
Karjalan Sanomat
Valkovenäläiset muistelivat keskitysleirien vankeja
Suomalaisten ja saksalaisten keskitysleirien entiset vangit kävivät Karjalan tasavallassa osoittamassa kunniaa kaatuneille sotilaille ja kuolleille vangeille.
Oma Mua
Elettävä elämä ei ole ylitettävä pelto
Heinäkuun 8. päivänä Venäjällä juhlitah Perehen, rakkahuon ta uškollisuon päivyä. Tahomma kertuo Gundirevien pereheštä.
Oma Mua
Tverinkarjalua roih enämbi iänikartal
Karjalan tiedokeskuksen Kielen, literatuuran da istourien instituutan karjalan kielen da fol’klouran tutkijat ajeltih Tverin Karjalah tallendamah tverinkarjalastu paginua karjalan da vepsän kielen iänikartale pandavakse.
Karjalan Sanomat
Mansikka on kypsynyt noin viikon etuajassa
Karjalaiset marjanviljelijät ovat ryhtyneet poimimaan ensimmäisiä mansikoita, joita he myyvät suoraan tilalta tai myyntipisteissään ympäri Karjalaa.
Oma Mua
Runonlaulajien musejo täytti 40 vuotta
Runonlaulaja Marija Remšun talo eli Runonlaulajien musejo Kalevalašša täyttäy tänä vuotena 40 vuotta. Musejo avasi oveh 17. kešäkuuta vuotena 1984.
Karjalan Sanomat
Ihmissuhdedraama koukuttaa
Karjalan kansallisen teatterin näyttelijöitä voi nyt nähdä Ainut mahdollisuus kolmelle -televisiosarjassa.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль