Mušt Suren voinan gerojiš

Mušt Suren voinan gerojiš

Taroi Babukoine
04.05.2024
Suren voinan gerojiden muštoks starinoičem ühtes Šoutjärven melentartuisijoišpäi – Tučinan pertiš. Vodel 1943 sigä peitihe tedišteluzjouk.
Nügüd’ kacta Tučinan pert’ voib vaiše irdpolespäi. Kuva: “Respublika” -tedotuzagentstv
Nügüd’ kacta Tučinan pert’ voib vaiše irdpolespäi. Kuva: “Respublika” -tedotuzagentstv

Tučinan pert’ om arhitekturan muštpacaz. Se om Änižröunan tradicionaline vepsläine sauvotuz. Ezmäižel sen žirul om tanaz da sija, kus kaitas radkaluid. Toižel žirul oma eländhonused.

Tučinan pert’ seižui Kal’l’ansarel, a vodel 1979 se sirttihe Šoutjärvehe.

Mikš nece pert’ tegihe melentartuisijaks? XX-voz’sadal neciš pertiš peitihe tedišteluzjouk. Sikš nece unikaline sauvotuz kaičeb äi melentartuižid ozuteluzkaluid da muštod Sures voinas.

Kut nece oli

13. elokud vodel 1943 tedišteluzjouk oigetihe Šoutjärven rajonaha. Joukus oli nel’l’ mest: vepsläine Dmitrii Gorbačov, venälaine Pavel Udal’cov, karjalaine Mihail Asanov da suomalaine Sil’va Paaso.

Heile tariž oli kosketadas sijaližen eläjidenke, säta Šoutjärves partizaboiden jouk, sada tedoid okkupantoiden planoiš da oigeta nene tedod frontan štabha, mitte sijaižihe Belomorskas.

Ezmäi tedištelijad peitihe mecas. Konz oli pannu lunt, jäda mecha tegihe varukahaks. Siloi Dmitrii Tučin, külän pämez’, oti-ki partizanoid ičeze pertihe. Dmitrii kosketihe suomalaižidenke, hö uskoiba hänele i ei meletanugoi-ki, miše Tučinan pertiš, tanhal, viž kud eliba partizanad.

Tučinan pert’ nügüd’

Vodehesai 2012 pertiš oli muzei, miččes starinoitihe Suren voinan aigtegoiš da tedišteluzjoukus, mitte eli siš. Tučinan pertis kaičese 9000 ozuteluzkalud, miččid om sidotud partizanoiden tarbhaižehe radho, no se tariž oli saubata.

Nügüd’ kacta pert’ voib vaiše irdpolespäi. Ekskursijad tedištelzjoukus mäneškanziba Šoutjärven etnografižes muzejas.

Muloi Karjalan büdžetaspäi jagatihe rahad Tučinan pertin endištamižele. Endištamižen jäl’ghe toižel žirul linneb udištadud Tučinan perehen elo: tehtas ozuteluz perehen fotokuvišpäi da kodikaluišpäi.

Karznäs mugažo tehtas ozuteluz, sigä kaitas nenid kaluid, miččid varaidaba kuivad il’mad da päivänvauktad. Ozutelused linneba avoimed kaikile tahtnikoile. Kaik nece linneb avoin turistoile.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Karjalan Sanomat
Karjala ja Kuolan niemimaa kameran takaa
Karjalan kansallismuseon uusi näyttely kertoo Muurmannin radan rakentamisesta rautatieinsinööri Aleksandr Azantšejevin ottamin valokuvin. Useimmat kuvista on julkaistu ensi kertaa.
Kipinä
Minun baban sarnad. Lahj jänišalpäi
Maria Aleksejeva johtutab sarnoid, miččid hänele staronoiči laps’aigal hänen baboi. Necil kerdal penikaine Mašoi lähteb ičeze vanhembidenke heinäntegole. Nece sarn starinoičeb, kut mäni emäine radpäiv nitul.
Karjalan Sanomat
Kielten tilanne puhuttaa tutkijoita
Karjalan kielen, kirjallisuuden ja historian tutkimuslaitoksen valtuuskunta osallistui Venäjän suomalais-ugrilaisten tutkijoiden konferenssiin Joškar-Olassa.
Oma Mua
Šinini trollikka
Lapšienkirjailijan Irina Nikitinan Šinini trollikka -starina kuuluu Kaupunki, missä eläy lapšuš -kirjah. Kokomuš ilmeštyy šyyškuušša.
Karjalan Sanomat
Valkovenäläiset muistelivat keskitysleirien vankeja
Suomalaisten ja saksalaisten keskitysleirien entiset vangit kävivät Karjalan tasavallassa osoittamassa kunniaa kaatuneille sotilaille ja kuolleille vangeille.
Oma Mua
Elettävä elämä ei ole ylitettävä pelto
Heinäkuun 8. päivänä Venäjällä juhlitah Perehen, rakkahuon ta uškollisuon päivyä. Tahomma kertuo Gundirevien pereheštä.
Oma Mua
Tverinkarjalua roih enämbi iänikartal
Karjalan tiedokeskuksen Kielen, literatuuran da istourien instituutan karjalan kielen da fol’klouran tutkijat ajeltih Tverin Karjalah tallendamah tverinkarjalastu paginua karjalan da vepsän kielen iänikartale pandavakse.
Karjalan Sanomat
Mansikka on kypsynyt noin viikon etuajassa
Karjalaiset marjanviljelijät ovat ryhtyneet poimimaan ensimmäisiä mansikoita, joita he myyvät suoraan tilalta tai myyntipisteissään ympäri Karjalaa.
Oma Mua
Runonlaulajien musejo täytti 40 vuotta
Runonlaulaja Marija Remšun talo eli Runonlaulajien musejo Kalevalašša täyttäy tänä vuotena 40 vuotta. Musejo avasi oveh 17. kešäkuuta vuotena 1984.
Karjalan Sanomat
Ihmissuhdedraama koukuttaa
Karjalan kansallisen teatterin näyttelijöitä voi nyt nähdä Ainut mahdollisuus kolmelle -televisiosarjassa.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль