Vepsäläisistä kertova teos Vuoden kirjaksi

Vepsäläisistä kertova teos Vuoden kirjaksi

Jelena Maloduševa
07.05.2024
Vepsäläisten kulttuuriperintö -kirjaan on koottu Vladimir Pimenovin etnografisten tutkimusmatkojen aineistoa. Tutkimusmatkat tehtiin vepsäläisten asuinpaikoille Leningradin alueella ja Karjalassa.
Periodika-kustantamo voitti Vuoden kirja -kilpailun kuudennen vuoden peräkkäin. Yksi kirjan laatijoista, Zinaida Strogalštšikova, on kuvassa toinen vasemmalta. 12+. Kuva: Marija Kotšerina
Periodika-kustantamo voitti Vuoden kirja -kilpailun kuudennen vuoden peräkkäin. Yksi kirjan laatijoista, Zinaida Strogalštšikova, on kuvassa toinen vasemmalta. 12+. Kuva: Marija Kotšerina

Karjalan Periodika-kustantamon julkaisema kirja Vepsäläisten kulttuuriperintö on valittu Vuoden kirjaksi toissa viikolla pidetyssä kilpailun gaalassa.

— Kirja kertoo vepsäläisten elämästä 1950-luvulla. Kirjan laatijat ovat Venäjän tiedeakatemian Karjalan tiedekeskuksen kielen, kirjallisuuden ja historian instituutin vanhempi tutkija Zinaida Strogalštšikova ja kansatieteilijä Vladimir Pimenovin leski Tamara Guzenkova. Kirja on varustettu uniikilla tutkimusmatkoilla otetuilla valokuvilla ja kuvituksilla, Periodika-kustantamon johtaja Natalja Sinitskaja kertoo.

— Tutkimusmatkat tehtiin vuosina 1955—1961 Kirjassa on tietoa vepsäläisten elämäntavoista, elinkeinoista ja kansanrunoudesta. Tekstit kerättiin vepsäläisten asuinpaikoilta Leningradin alueella ja Karjalassa yli 60 vuotta sitten, kirjan laatija Zinaida Strogalštšikova kertoo.

Strogalštšikovan mukaan tutkimusmatkojen tieteellisenä johtajana oli Vladimir Pimenov. Monen vuoden ajan hän oli Moskovan valtionyliopiston etnografian tiedekunnan johtaja. Aikoinaan Strogalštšikova oli hänen opiskelija.

— Tutkimusmatkoilla on kerätty paljon vepsänkielisiä kansanrunoja ja satuja. Nyt ne on kirjoitettu vepsäksi ja käännetty venäjäksi. Kansanrunot ja sadut voivat kiinnostaa kansatieteilijöitä, vepsän kieltä opiskelevia ihmisiä sekä Karjalan ja Leningradin alueiden asukkaita, jotka haluavat tutustua vepsän kieleen ja kulttuuriin, hän sanoo.

— Aineistosta saimme tietoa runonlaulaja Serafima Samakovasta. Hänen hautansa on löydetty. Nyt halutaan perustaa seuran Samakovan muistoksi, Strogalštšikova sanoo.

Tutkimusmatkat tehtiin vuosina 1955—1961. Kirjassa on tietoa vepsäläisten elämäntavoista, elinkeinoista ja kansanrunoudesta.
Zinaida Strogalštšikova, Karjalan tiedekeskuksen kielen, kirjallisuuden ja historian instituutin vanhempi tutkija

Vepsäläisten kulttuuriperintö -kirjasta on tehty 300 kappaleen painos Karjalan kansallisuus- ja aluepolitiikan ministeriön tuella. Kirja jaettiin ilmaiseksi Karjalan kulttuurilaitoksille. Sen voi lukea myös Karjalan kirjailijoiden sähköisessä kirjastossa.

Kirja voitti myös Minun seutuni ja sen ihmisiä-, Tieteen valo- ja Karelija-Karjala -sarjoissa.

Vuoden parhaaksi lastenkirjaksi on valittu petroskoilaisen kirjailijan Ilja Polunitsynin kirja Näkymättömän vuoren salaisuus (6+). Sen on julkaissut Belkolesje-kustantamo.

— Lastenkirjojen tehtävä on kouluttaa, ei vain huvittaa. Kirjani ovat sekä hauskoja että opettavaisia. Olen iloinen, että kirjani voitti kilpailussa nimenomaan Perheen vuotena, Polunitsyn sanoo.

Diplomit sarjassa sai Anna Tillesin kirjoittamat kirjat Karjalaisen pirtin satuja (6+) ja Heikki-peikon lahja (6+). Kirjat ilmestyivät Verso-kustantamossa.

Diplomin sai 11-vuotias petroskoilainen Ruslan Pekarev. Hän kuvitti Viktorija Ponomarenkon Metsätarina-kirjan.

Lukea uudestaan -sarjassa voitti Periodika-kustantamossa painettu Karjalan kansojen satuja -satukokoelma. Teos sai myös diplomin Lasten paras kirja -sarjassa.

Lastenkirjojen tehtävä on kouluttaa, ei vain huvittaa. Kirjani ovat sekä hauskoja että opettavaisia. Olen iloinen, että kirjani voitti nimenomaan Perheen vuotena.
Ilja Polunitsyn, petroskoilainen kirjailija

Kilpailugaalassa vieraili Suuren isänmaallisen sodan veteraani Boris Boitsov. Tänä vuonna hän on täyttänyt 96 vuotta. Hänen muistelmiensa kirja nimeltä Vuoteni ovat lintuja, elämäni on joki (16+) sai erikoispalkinnon.

Petroskoilainen Klavdija Nyppijeva sai erikoispalkinnon Olemme vielä elossa -kirjastaan (12+) Tieteen valo -sarjassa. Siinä hän kertoi Petroskoin keskitysleirien lapsivankien kohtaloista.

Livvinkarjalan kielen oppikirjan (6+) tekijä Jelena Ruppijeva sai palkinnon Paras oppikirja -sarjassa. Samassa sarjassa Olga Žukova voitti postuumisti palkinnon Ezmäine änig -kirjastaan (6+).

Kirjan taide -sarjassa voitti Severnoje sijanije -kustantamon kustantama Kuinka Kostamus syntyi -kirja (12+). Yhteensä sarjassa kilpaili 18 kirjaa, mikä oli eniten yhteen sarjaan osallistuneita kirjoja kilpailun aikana.

Myös petroskoilaiset valitsivat suosikkinsa ja äänestivät sen puolesta kirjaston kotisivuilla. Voittaja oli Karjalan kansallismuseon asiantuntijoiden laatima Petroskoi: kotiseuduntutkijan muistelmia -kirja (12+).

Vuoden kirja -kilpailu on järjestetty Karjalassa vuosittain vuodesta 2 000 alkaen. Se on omistettu kansainväliselle kirjan ja tekijänoikeuksien päivälle.

Vuoden kirja -palkintoa tavoittelivat ne kirjat, jotka pääsivät vuonna 2023 Kansallisen kirjaston kirjakamariin. Viime vuonna 212 kirjaa näki päivänvalon Karjalan tasavallassa. Niistä 86 kirjaa hakeutui kilpailuun. Kilpailuun hyväksyttiin yhteensä 45 kirjaa, jotka kilpailivat kuudessa sarjassa.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Kalevalatalo: Karjalan paraš etnokeškuš
“Kalevalatalo” on valittu Karjalan vuuvven 2023 parahakši etnokulttuurikeškukšekši. Še voitti ECHO-liiton järješšetyššä kilpailušša.
Kipinä
Muisselmie lapšuošta
Lapšuon muisselmissa Ilmi Karhu kertou, kuin hänen muamo opaštu lukomah, konša hänellä oli jo kahekšan lašta.
Karjalan Sanomat
Vadelmantuotanto siirtyy tunneleihin
Valtion tuki vauhdittaa aunukselaisen yrittäjän vadelmantuotannon siirtymistä muovin alle.
Oma Mua
Runot jiähäh nykytärkeiksi täh päiväh šuaten
Karjalan kanšojen yštävyštaloššä mäni Karjalaiset runot – rahvahan kulttuurikoodin pohja -seminari. Šemmosie seminarija vietetäh jo nellä vuotta, ta käsiteltävie aiheita aina löytyy.
Oma Mua
Paasonvuaru – Spuasanvuaru
Paaso, Helylän rinnal olii aiga korgei mägi on tulluh kuulužakse turistukohtakse. Sen nimi toven on aiga vaigei arbaitus.
Karjalan Sanomat
Tutkimusmatka rikastuttaa murrekarttaa
Karjalan tutkimuskeskuksen tutkijat lähtivät Tverin alueelle keräämään karjalankielistä aineistoa VepKar-korpusta ja äänitearkistoa varten. Matka on järjestetty Venäjän maantieteellisen seuran tuella.
Kipinä
Tilkuine
Kerdomuksen personuažu sanelou omas matkas buabanke meččäh.
Karjalan Sanomat
Itsenäinen Itä-Karjala oli Suomen projekti
Historiantutkija Denis Popovin mielestä separatistisen Karjalan väliaikaisen hallituksen perustaminen oli osa valkosuomalaisten interventiota Itä-Karjalaan. ”Itsenäisellä” Karjalalla Suomi halusi toteuttaa aluevaatimuksensa Venäjälle.
Oma Mua
Kanšallisien kirjallisukšien kehityštä käsiteltih Moskovašša
Moskovan Ruškiella aukivolla X kirjafestivalin rajoissa oli pietty Kanšallisien kirjallisukšien festivali. Kirjailijat ta runoilijat šekä kielen ta kulttuurin aktiiviset šäilyttäjät tultih festivalih, jotta tutuštuo toini toiseh.
Karjalan Sanomat
Runolauluista pohja luoville toimijoille
Vanhat karjalaiset runolaulut ovat innostuksen lähde säveltäjille, laulajille, tutkijoille ja muille luoville ihmisille. Esimerkkejä siitä kerrottiin seminaarissa.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль