Animaation parissa aamusta iltaan

Animaation parissa aamusta iltaan

Margarita Pehkonen
26.04.2024
Jessoilan animaatiostudion johtaja Oleg Obnosov on opettanut lapsille animaatiota lähes 20 vuotta. Tänä vuonna hän sai Paras taiteilija-opettaja -arvonimen.
Oleg Obnosov opettaa lapsille animaation alkeita. Nuoret Jessoilan asukkaat käyvät kerhossa kolmesti viikossa. Kuva: Oleg Obnosovin arkisto
Oleg Obnosov opettaa lapsille animaation alkeita. Nuoret Jessoilan asukkaat käyvät kerhossa kolmesti viikossa. Kuva: Oleg Obnosovin arkisto

Jessoilan Valgien kodine -animaatiostudion johtajan Oleg Obnosovin päivä on täynnä työtä. Hän harrastaa ja opettaa animaatiota ja maalausta aamusta iltaan.

Obnosov ei osaa vastata kysymykseen siitä, mitä hän haluaa tehdä vapaa-aikana.

— Tänä vuonna minulla ei ole ollut vapaa-aikaa. Töitä on niin paljon, että muuhun ei jää aikaa, Obnosov sanoo.

Obnosov on opettanut animaatiota Jessoilan lapsille lähes 20 vuotta: Valgien kodine -studio avattiin taajamassa vuonna 2006.

— Ensimmäinen animaatio valmistui vuonna 2010. Se oli karjalankielinen piirrosfi lmi, studion johtaja muistelee.

Animaatioalan asiantuntijoille Valgien kodine on tuttu. Obnosovin oppilaat osallistuvat usein animaatiofestivaaleille ja saivat palkintoja. Myös studion johtaja on saanut palkinnon. Tänä vuonna Obnosov palkittiin parhaaksi taiteilija-opettajaksi.

— Toisaalta arvonimi tuli minulle yllätyksenä, mutta toisaalta ymmärrän, että tämä on monivuotisen työn tulos, Obnosov huomauttaa.

Toisaalta arvonimi tuli minulle yllätyksenä, mutta toisaalta ymmärrän, että tämä on monivuotisen työn tulos.
Oleg Obnosov, Jessoilan Valgien kodine -animaatiostudion johtaja

Animaation alkeita Obnosovin johdolla opiskelee kymmenen eriikäistä lasta.

— Oppilaiden joukossa on kuusivuotiaita ja kouluikäisiä. Tavallisesti yläluokkalaiset eivät käy kerhossa, mutta tänä lukuvuonna kaksi kymmenesluokkalaista on mukana studiossa. Pojat haluavat päästä yliopistoon opiskele maan animaatiotaiteilijaksi. On miellyttävää, jos joku oppilaista jatkaa ammattitaiteilijana, Obnosov sanoo.

Obnosovin mukaan lapset harrastavat mielellään animaatiota. Nuoret Jessoilan asukkaat käyvät kerhossa kolmesti viikossa. Oppitunti kestää 2 tuntia 15 minuuttia.

— Tavallisesti lapset keksivät kaksi—neljä minuuttia kestäviä videoita. Monien mielestä tämä on liian lyhyt animaatio, mutta sen teko kestää vähintään puolivuotta, Obnosov huomauttaa.

Tavallisesti lapset keksivät kaksi—neljä minuuttia kestäviä videoita. Monien mielestä tämä on liian lyhyt animaatio, mutta sen teko kestää vähintään puolivuotta.
Oleg Obnosov, Jessoilan Valgien kodine -animaatiostudion johtaja

Parhaillaan Obnosovin oppilaat ovat tekemässä kahta animaatiota.

— Toinen kertoo sinivalaasta. Se näytetään festivaalilla tänä keväänä. Toinen animaatio kertoo Maria Melentjevan elämästä. Se tehdään Venäjän presidentin rahaston tuella, Obnosov kertoo.

Jälkimmäisestä tulee dokumenttianimaatio. 

— Kokeilemme ensimmäistä kertaa dokumentaarisen animaation  tekoa. Se eroaa tavallisen animaation luomisesta. En ole varma, että se tulee valmiiksi tänä vuonna, koska työ tuntuu vaikealta ja etenee hitaasti, Obnosov sanoo.

Obnosovin työelämä näyttää, että animaatiota voi kehittää ja harrastaa jopa pienessä kylässä. Vaikka animaation trendejä voi seurata Internetin kautta, Valgien kodine -studion johtaja haaveilee tapaamisesta animaatioalan asiantuntijoiden kanssa.

— Olisi hyvä järjestää seminaari vaikkapa Petroskoissa, jossa animaatio kehittyy nyt vauhdilla, Obnosov ehdottaa.

ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Kalevalatalo: Karjalan paraš etnokeškuš
“Kalevalatalo” on valittu Karjalan vuuvven 2023 parahakši etnokulttuurikeškukšekši. Še voitti ECHO-liiton järješšetyššä kilpailušša.
Kipinä
Muisselmie lapšuošta
Lapšuon muisselmissa Ilmi Karhu kertou, kuin hänen muamo opaštu lukomah, konša hänellä oli jo kahekšan lašta.
Karjalan Sanomat
Vadelmantuotanto siirtyy tunneleihin
Valtion tuki vauhdittaa aunukselaisen yrittäjän vadelmantuotannon siirtymistä muovin alle.
Oma Mua
Runot jiähäh nykytärkeiksi täh päiväh šuaten
Karjalan kanšojen yštävyštaloššä mäni Karjalaiset runot – rahvahan kulttuurikoodin pohja -seminari. Šemmosie seminarija vietetäh jo nellä vuotta, ta käsiteltävie aiheita aina löytyy.
Oma Mua
Paasonvuaru – Spuasanvuaru
Paaso, Helylän rinnal olii aiga korgei mägi on tulluh kuulužakse turistukohtakse. Sen nimi toven on aiga vaigei arbaitus.
Karjalan Sanomat
Tutkimusmatka rikastuttaa murrekarttaa
Karjalan tutkimuskeskuksen tutkijat lähtivät Tverin alueelle keräämään karjalankielistä aineistoa VepKar-korpusta ja äänitearkistoa varten. Matka on järjestetty Venäjän maantieteellisen seuran tuella.
Kipinä
Tilkuine
Kerdomuksen personuažu sanelou omas matkas buabanke meččäh.
Karjalan Sanomat
Itsenäinen Itä-Karjala oli Suomen projekti
Historiantutkija Denis Popovin mielestä separatistisen Karjalan väliaikaisen hallituksen perustaminen oli osa valkosuomalaisten interventiota Itä-Karjalaan. ”Itsenäisellä” Karjalalla Suomi halusi toteuttaa aluevaatimuksensa Venäjälle.
Oma Mua
Kanšallisien kirjallisukšien kehityštä käsiteltih Moskovašša
Moskovan Ruškiella aukivolla X kirjafestivalin rajoissa oli pietty Kanšallisien kirjallisukšien festivali. Kirjailijat ta runoilijat šekä kielen ta kulttuurin aktiiviset šäilyttäjät tultih festivalih, jotta tutuštuo toini toiseh.
Karjalan Sanomat
Runolauluista pohja luoville toimijoille
Vanhat karjalaiset runolaulut ovat innostuksen lähde säveltäjille, laulajille, tutkijoille ja muille luoville ihmisille. Esimerkkejä siitä kerrottiin seminaarissa.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль