Vanhat puvut saavat kopiot

Vanhat puvut saavat kopiot

Ilona Veikkolainen
22.04.2024
Pukujen kopiot esitellään toukokuussa Prääsän piirin etnokulttuurikeskuksessa.
Olga Zaharova tutkii Aunuksen museossa säilytettäviä naisten pukuja. Kuva: Aunuksen museon VKontakte-sivu
Olga Zaharova tutkii Aunuksen museossa säilytettäviä naisten pukuja. Kuva: Aunuksen museon VKontakte-sivu

Miten Aunuksessa asuneet naiset pukeutuivat 1800-luvun puolivälissä? Toiset ompelivat itselleen liivihameita ja toiset ostivat kaksiosaisia pukuja.

1800-luvun naisten vaatekappaleiden kopiot esitellään toukokuussa Prääsän piirin etnokulttuurikeskuksessa. Sen työntekijä Olga Zaharova ompelee vaatekappaleita vanhojen pukujen mallien mukaan.

— Kävin kaksi kertaa Aunuksen museossa, jonka varastossa on naisten pukuja 1800-luvun puolivälistä. Osallistun hankkeeseen ja sen tavoitteiden mukaan minun pitää ommella kaksi pukua. Puvut koostuvat vaatteiden eri osista, jotka ovat ostettuja, itse tehtyjä tai perittyjä. Toisessa puvussa tulee olla paita, liivihame, päähine ja korut, ja toisessa hame, takki ja päähine, Zaharova sanoo.

— Ammatiltani olen ompelija ja minusta on mielenkiintoista tutkia vanhoja ompelutöitä. Tutkin saumoja, vaatekappaleiden silkkivuoria, pitsikoristeita ja pukujen kuoseja.1800-luvun pukujen kuosit eroavat nykyaikaisista, hän lisää.

Zaharovan mukaan 1800-luvulla suurin osa puvuista ommeltiin koneella.

— Ompelen pukujen kopioita myös koneella. Puvuissa on osia, jotka on tehtävä käsin. Takin ompelu on vaikea sen vuoksi, että sen selkäkappale koostuu kahdeksasta osasta.

Haluan, että kopiopuvut olisivat vanhojen pukujen kaltaisia. Valitsin kankaat pitkään ja tarkasti.
Olga Zaharova, Prääsän piirin etnokulttuurikeskuksen työntekijä

1800-luvun puolivälissä pukeutuminen viestitti voimakkaasti henkilön sosiaalisesta asemasta. Palvelus- ja työväen pukeutuminen oli yksinkertaisempaa kuin varakkaiden asukkaiden. Puvun perusteella oli mahdollista kertoa henkilön iästä ja kotipaikasta. Puvuilla oli kulttuurinen ja taloudellinen arvo ja merkitys.

— Tutkin pukuja, joihin kaupungin asukkaat pukeutuivat. Liivihame tehtiin itse, kaksiosainen puku pikemmin ommeltiin ateljeessa.

Tästä vain varakkaat ihmiset tilasivat itselleen pukuja. Molemmat puvut koristeltiin pitsillä ja atlasnauhoilla.

Kižin museon tutkija Marina Guseva auttaa Zaharovaa valitsemaan materiaaleja.

— En tietenkään käytä pitsiä kopioissa. Sen kuviot ovat muuttuneet, eikä enää ole mahdollista saada samanlaisia pitsjä kuin 1800-luvun puolivälissä.

Zaharova valmistaa myös Aunuksen museossa säilytettäviä päähineeseen perustuvan päähineen.

— Olen ostanut päähineeseen tarvittavat materiaalit Kiinasta, hän huomauttaa.

Zaharova kertoo ostavansa suurimman osan kankaista ja muista tarvikkeista Internetin kautta.

— 1800-luvun kankaat erottuvat nykyaikaisista kankaista. Haluan, että kopiopuvut olisivat vanhojen pukujen kaltaisia. Valitsin kankaat pitkään ja tarkasti.

Hänen mukaansa suuresta kangasvalikoimasta huolimatta sopivia kankaita on kuitenkin vaikea löytää. Hän ompelee liivihameen neuvostoliitolaisesta villakankaasta. Sen ompeluun tarvitaan noin kuusi metriä kangasta.

— Liivihameet olivat aina leveitä, ompelija korostaa.

1800-luvun puolivälissä pukeutuminen viestitti voimakkaasti myös henkilön sosiaalisesta asemasta.

Vanhoja pukuja tutkiessaan Zaharova huomasi, että muoti toistaa itseään.

— Liivihameessa käytettiin nauhakoristeita, joita nyt ommellaan pukuihin, hän sanoo.

Ompelija kertoo saaneensa arvokasta kokemusta tutkimalla vanhoja pukuja.

— Minun ja museon työntekijöiden välinen yhteistyö oli tärkeä sen vuoksi, että saamme kohta kopioita 1800-luvun puvuista. Vaikka ne eroavat alkuperäisistä puvuista, ne ovat kuitenkin mielenkiintoisia muun muassa historiasta kiinnostuneille. Minun ompelemia kopioitani on mahdollista tutkia ja sovittaa, Zaharova sanoo.

Museo sai Melentjevan mekon kopion

Prääsän piirin etnokulttuurikeskuksen työntekijä Olga Zaharova ompeli pitkään kansallispukuja eri lauluyhtyeille. Tämän vuoden alussa hän ompeli muutaman kopion Neuvostoliiton sankarin Marija Melentjevan vaatekappaleista Meidän sankarimme -hankkeessa. 

Prääsän piirin etnokulttuurikeskuksen työntekijät toteuttavat hanketta Venäjän presidentin rahaston tuella. Hankkeen tavoitteena on kertoa Melentjevan elämästä. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 100 vuotta hänen syntymästään.

— Ompelin hänen paidastaan tarkan kopion vanhan valokuvan mukaan. Sitten ompelin myös kopion haaremihousuista, Zaharova sanoo.

Karjalan kansallismuseossa on Melentjevan mekko. Hän pukeutui siihen viimeisen kerran syksyllä 1941. On tapana ajatella, että Melentjeva ompeli sen itse.

— Kävin museossa tutkimassa tätä mekkoa. Tavoitteenani oli ommella sen kopio. Mittasin vanhan mekon ja katsoin saumoja, Zaharova sanoo.

— Minun oli vaikea ommella mekko sen vuoksi, että se oli itse ommeltu ja saumattu omin päin. Onnistuin toistamaan mekon. Nyt se on esillä Prääsän koulun museossa.

ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Viena oli esitetty Venäjä-näyttelyššä
Oraškuušša VDNH-keškukšen Venäjä-näyttelyn Karjala-ošašša oli esitetty karjalaisen Viena-šeuran toiminta šekä Karjalan tašavallan šamannimini aloveh ta murreh, kummaista šielä paissah ta opaššetah.
Karjalan Sanomat
Teollisuustuotanto jälleen kasvussa
Vuoden 2022 laskun jälkeen Karjalan teollisuustuotanto kasvoi viime vuonna melkein prosentin. Suurinta kasvua oli koneiden ja laitteiden, kemikaalien ja metallituotteiden tuotannossa.
Oma Mua
Mandžoidu vuotammo heinykuun allukse
Tänä vuon vilu da lumekas kevät eisti peldoruavot. Oniegurannikon piirin Yllözen kyläh sijoitunnuon Karjalan fermeru -laitoksen johtai Ksenija Sosunkevič saneli, kui mennäh mandžoin kazvattamisruavot da kuduakse aigua vuotetah enzimästy muarjutulostu.
Karjalan Sanomat
Uusia mahdollisuuksia pohjoisille piireille
Kemin ja Belomorskin piireille laaditaan erityistä kehityssuunnitelmaa, joka ulottuu vuoteen 2035.
Oma Mua
Svuad’bufestivuali Moskovas keräi rahvastu Ven’an eri kolkispäi
Rahvahanvälizen Rossija-ozuttelun hantuzis enzimästy kerdua VDNH-keskukses piettih svuad’bufestivuali. Puarat Ven’an muan eri kolkispäi tuldih Moskovah yhtymäh kirjoihmenemizen pruazniekkupidoh.
Kipinä
Kertomukset
Ihmiset usein joutuvat epätavallisiin juttuihin, mutta eläintenkin elämässä tapahtuu eri hauskaa ja kiinnostavaa.
Karjalan Sanomat
Karjala on valmis metsäpaloihin
Kaikki metsäpalojen torjuntaan käytettävät koneet ja kalusto on tarkastettu. Vakinaiset palomiesten ja savuhyppääjien virat on täytetty.
Karjalan Sanomat
”Opetan vepsän kieltä tulevaisuuden hyväksi”
Vuoden opettaja -kilpailun voittanut Anastasija Jevtušenko haluaa vepsäläisten säilyttävän kielensä ja kulttuurinsa useita vuosia.
Karjalan Sanomat
Ystävyysseura lopettaa toimintansa
Karjala–Suomi-ystävyysseuran jäsenet äänestivät yhdistyksen toiminnan lopettamisesta. Seuran lakkauttaminen kestää vähintään pari kuukautta.
Oma Mua
Voinal murjottu lapsusaigu
On mennyh seiččiekymmen yheksä vuottu, kui loppih Suuri Ižänmualline voinu. Nygöi on jiännyh pikoi näppine niilöi, ken nägi da mustau voinan sruastiloi da gorii. Enimyölleh elos nygöi ollah vai voinan lapset.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль