Suarimägie elavuttamas yhtes hierulazienke
Suarimäin hierus olin vai kerran, talvel, konzu vie opastuin školas. Ajelimmo sinne čuruamah mäispäi. Oli meil iluo da hyviä mieldy moizis čuruandois. Täl kerdua ajoimmo sinne piädykauti tuttavumah Suarimäin hierun da rahvahanke. Märgien kylän pruazniekas, Mägrän päivänny, tuttavuin Suarimäin tousan johtajan L’ubov’ Mihailovna Zaharovanke. Häi taratti minule tousan ruavos da kučui gostih Suarimägeh kaččomah paikallistu muzeidu da hierun ruadoloi.
On Suarimäis moine ylen čoma, korgei kohtu, kuspäi nägyy kerras kolme hieruu: Kondu, Sammatus da Suarimägi. On olemas moine starinugi: oli-eli pereh Mägrien hierus, kus oli kolme poigulastu. Hyö naidih, ga vot neveskät keskenäh sobuh nikui ei voidu eliä. Sit tuattogi sanoi: “Rubietto elämäh eriže toine toizes, gu minä teidy nägizin”. Yhty poigua työndi elämäh Konnun kyläh, tostu Sammatuksele, a kolmattu Suarimägeh. Tottu sanuo, Suarimäin hieru seizou 60 metrin meren korgevuol. Ploščadkalpäi, kus pietäh hierun pruazniekkoi, avavutah ylen kaunehet luonnon kuvat. Sygyzyl, konzu pakutah lehtet puuloispäi, nävytäh Svirskoin manasterin läpettäjät kupolat. Hengen täppiäy moizii čomii kohtii kaččojes.
Suarimäin hieru kuuluu Anuksen piirin Mägrien kyläkundah. Enzimäzet mainičukset sit hierus ollah vuvvel 1714. Pedru I:n aigah Suarimäis oli suuri paja, kus tavottih kabrioliettoi da regilöi, oli oma ravvanvalanduzavodu. Zavodal valettih juadroi suoravvaspäi. Hierus vie tässähgi suau löydiä suoravvan jälgii. Tiedoloin mugah, vuvvennu 1873 Suarimäis eli 201 hengie, kodižiivatois oli 30 hebuo, 54 lehmiä da 70 muudu elättii. Paikallizet eläjät mustetah, gu Suarimäis enne piettih ylen äijy lammastu, sendäh pihat oldih puhtahat, ei pidänyh äijiä niittiä.
Ennevahnas Suarimäin hieru oli juattu kahteh ozah. Suarimägiläzet elettih alahan mägie da ylähängi. Alasuarimäispäi, endizen aijan mustonnu, erähis kohtis nävytäh vie vahnois kodiloispäi jiännyöt aluskivet. Ižänmuallizen voinan jälles hieruh jäi vaigu kolme taloidu, dostalit palettih. Suarimäin tyveh on pystytetty obelisku, kudai mustoittau, kui kezäkuus vuvvennu 1944 Karjalan frontan 272. ammundudiviizien 7. armien joukot murrettih suomelazien puolistusliinien. Voinan jälles Suarimäin peldoloil kylvettih vil'l'ua da ruistu, kazvatettih liinua. Hierus enne oli škola, laukku da oma kluubugi.
Suarimäin hieruu myöte astujes nägyy, gu pihois on puhtahaine, heinäine niitetty da kazvau kaikenjyttymiä puudu. Ylen äijy hierus on juablokkupuudu. Mindäh Suarimäis on muga äijy juablokkupuudu, hierulazet ei tietä, net kazvettih vie Parižskaja kommuna -kolhozan aigua, ga varen'n'upiiruat juablokoinke ollah ylen magiet. Čuajule magieloin piirualoinke meidy kučuttih Suarimäin kodimuzeih, kudaman järjestäjinny da kaiččijoinnu ollah Aleksandr da L'udmila Antropovat. Kodi, kus hyö eletäh da kusgi on vahnoin veššilöin muzei, on L'udmila Aleksandrovnan buaban Anna Ivanovnan da died'oin Aleksei Dmitrijevič Zorinoin vuvvennu 1946 ostettu kodi.
Ennevahnas täs suures kaksikerroksizes talois eli varakas pereh, a sen pihas oli alguškola. Seiččie vuottu tagaperin L’udmila da hänen ukko avattih omah taloin hienysaruah kodimuzein. Enzimäi muzeis oli kruavatti, atamanku, posudniekku da stola. Sit hierulazet da hierun gost’at ruvettih iče tuomah erilastu veššii muzeih. Tiä suau nähtä astettu, sundugua, haravua da stoikkua, pualikkua, kartii, midä käytettih tavallizet hierun rahvas omas argielokses. On muzeis Nevvostoliiton aigastu vehkehtygi: Stalinan portriettu, flavut Leninan kuvanke, kaksi patifonua, kudamil suau kuunella Stalinan iändy, kui häi vuvvennu 1936 ezityi kerähmön aigua. On tiä Piiterispäi tuodu vaskitabakkutrubku, vahnat Niikoin stuavat kaheksandeltostu vuozisual, škuappu Siidarin da tunbočku Revzojevan kodiloispäi.
Kodimuzeis gostii otetah vastah hyväl mielel, sanellah hierun histouriedu da rahvahan elostu. Suarimäin eläjät tullah tänne mustelemah mennytty aigua da pagizemah nygösty elostu. Joga vuottu Suarimäin kodimuzei järjestäy muzeiloin yödy. Tänävuon oli ylen mieldykiinittäi tiedokilbu, kudamah kučuttih dovariššoi Mägriel da Pižispäi. Kviizan tiemannu oli “Myö rodivuimmo Nevvostoliitos”.
Suarimäis vuvven aloh eläy vai viizi perehty, kezäl, tiettäväine, on enämbi rahvastu. Hyö kaikelleh opitah parandua hierun elostu. Jo nelli vuottu Suarimäis ruadau oma tousu, kudaman johtajannu on L'ubov Mihailovna Zaharova. Se pandih kirjale heinykuus vuvvennu 2019. Suarimäin tousan enzimäine suuri projekturuado oli kaivon kundohpanendu. Vahnu kaivo oli loitton, mäin al, daigi pahas kunnos. Piästä sinne talvel ottamah juodavua vetty ei suannuh. Se kaivo kohendettih. Ližäkse viettih truba sadakymmene metrii ylämägeh, gu ei pidäs loitokse astuo ottamah vetty. Nygöi puhtas vezi tulou hieruh. Vie erähien projektoin avul sai kohendua Suarimäin hierun dorogu da panna viizitostu fonarii.
Tänävuon Anuksen piirin yksitostu tousua sai dengukannatustu omien projektoin todevuttamizeh. Voittajien joukos on Suarimäin tousugi. Jo lähiaijal hieruh nostetah kodine, kunne rahvas voidas kerävyö lugemah vahnoi kniigoi, kudomah kangastu Niikoin koispäi tuoduloil stuavoil, pastamah piiruadu da pagizemah karjalakse. Projektah niškoi hierulazet jo kerättih oman vuitin dengua. Avvutti Mägrien kyläkundugi, kudai andoi muapaikan luvendukoin nostamizeh. Koin nostanduruavot jo terväh algavutah. Jälles vie pidäy luadie terrassu, ubornoi da vediä sähkö koin sydämeh.
Suarimägiläzet eletäh sobuh da ruatahgi kaikin yhtes. Yhtesgi järjestetäh pruazniekkoi. Ijän kaiken Suarimäin hierun pruazniekannu oli Smolenskoin Jumaldoman obrazan päivy, kuduadu pietäh 10. elokuudu. Tänävuon hierun pruazniekale, kudamale annettih nimi “Särmäžskaja zadorinka” kučuttih rahvastu, ken eli libo kenen omat elettih Suarimäis. Ennehäi Suarimäis oli ylen äijy rahvastu, kogonazet rovut: Zorinat, Lagninat, Jefimovat, Melkun da Niikoin perehet. Pruazniekale rahvastu ainos kerdyi äijy. Suarimäin eläjil on vie yksi ammuine huaveh, elavuttua omas hierus časounu, kudai oli hävitetty vuvvennu 1939. Se olis hyvä da pyhä dielo.
