Kert‒100: Ikkuna tutkijan elämäh

Kert‒100: Ikkuna tutkijan elämäh

Uljana Tikkanen
08.02.2023
Tuiskukuun 1. päivänä filologijan tietojen tohtorin ta šuomelais-ugrilaisen kielitutkimukšen peruštajan Georgii Kertin šyntymäštä täytty 100 vuotta. Merkkipäivällä omissettu tietoneuvošto piettih Karjalan tietokeškukšešša.
Georgii Kert omašša työhuonehešša. Tuiskukuu, 1993.
Georgii Kert omašša työhuonehešša. Tuiskukuu, 1993.

Georgii Martinovič Kertin 100-vuotispäivänä hänen kollegat, opaštujat, šukulaiset, tuttavat ta yštävät muisseltih tutkijua, kerrottih elämän tapahukšista, näytettih valokuvie, esitettih tietoja arhiivoista.

‒ Mie esitän näitä kertomukšie Georgii Martinovičista hänen kaikkien opaštujien puolešta. Esitykšen valmistelun aikana myö šaima äijän valokuvie tohtorin pojalta Sergei Georgijevičilta. Monet valokuvat, kumpasie myö esitämmä nyt teilä, myö näytämmä enšimmäistä kertua. Še on tovellini rikkahuš. Näissä valokuvissa Georgii Kert on oikein luonnollini, šemmoni, mimmosena hiän jäi meijän muistih, šano filologijan tietojen tohtori Irma Ivanovna Mullonen.

Georgii Martinovič oli šuomelais-ugrilaisien kielien šuuri ta merkittävä tutkija, filologijan tietojen tohtori. Noin 30 vuotta hiän oli kielitieto-ošašton johtajana. Šamoin mieš oli šuuri elämänšuvaiččija. Ket tiijettih Georgii Martinovičie pannah merkillä, jotta häneštä jäi vain lämpimie muisselmie, ta jotta itämeren-šuomelaisien kielien tutkimuš šai hänen toiminnašta šuuren alun ta peruššan tulijie tutkimukšie varoin.

‒ Georgii Kert oli Bubrihin opaštuja, ta hänellä veteli, jotta opaštajina oltih niin šuuret tietomiehet. Šemmoni hyvä koulutuš miäräsi Kertin omua tietotoimintua šekä koko kielitieto-ošašton mäneššyštä, lisäsi Irma Ivanovna.

Georgii Martinovič Kert (1923–2009) šynty 1. talvikuuta 1923 Leningradin alovehella. Hiän šai šuomelais-ugrilaisen filologisen koulutukšen Leningradin yliopistošša ta jatko opaššušta Karjalan tietokeškukšešša.

Kielitieto-ošašton monet nykyset šuavutukšet šuatih alun Georgii Kertin tietotoiminnašta. Tohtori kuoli vuotena 2009, tietoja tutkijan ruavošta ta elämäštä nyt šälytetäh ta tutkitah arhiivoissa. Šukulaiset ta tuttavat vielä nytki tuuvvah asiepaperija ta valokuvie. Arhiivašša šäilyy yli 150 arhiivayksikkyö: käsikirjutukšie, valokuvie, kirjasie toisilta tietomiehiltä. 

Tietomiehen omahiset niise esiinnyttih muistotilaisuošša. Hyö kerrottih perehjuttuja, muisseltih Kertin šuutkoja, šaneltih omie muisselmie Georgii Martinovičista. Vaštautumisešša tohtorin poika Sergei Georgijevič lämpimäšti kiitti kaikkie keräytynyitä ta kerto muutomie juttuja, esimerkiksi, kuin lapšen šilmin mäni vaštautumini šuomelaisien tutkijien kera heijän huonehešša yhtehiseššä korttierissa. Hiän muhi, jotta näki tietomiehen elämyä šiämeštä päin.

Vuotena 1953 Kert puolušti väitöškirjan. Vuuvvešta 1953 kuolomah šuaten palveli tiijolla Kielen, kirjallisuon ta istorijan instituutissa. Vuuvvešta 1959 oli kielitietoošašton johtajana.

Tietoneuvoštošša oli esitetty Kertin muissokši luajittu illh.ru/kert/ -nettišivu. Nyt tiijot tunnetun tutkijan matoista itämeren-šuomelaisien kanšojen elinpaikkoih, rahvahalta šuatut materialit, hänen ta hänen luatimat valokuvat ta muisselmat ollah yheššä paikašša. Šen luatija F’odor Gerasimov šano nettišivuo “ikkunakši tutkijan elämäh”.

‒ Myö tuttavuštuma 15 vuotta takaperin, konša alkoma kerätä arhiivua. Miun piti digitalisoija valokuvie. Vuotin, jotta Georgii Martinovič tuou noin viisi-kuuši valokuvarullua, a hiän toi 230 rullua ta jokahisešša 36 kuvua. Muissan, kuin ahkerašti ne oli allakirjutettu. Tämä nettišivu on tietomiehen elämäštä ta tutkimukšista, šano iänityšarhiivan teknikko-ohjuaja F’odor Gerasimov.

Toimenpivošša jokahini šai kertuo ta muissella professorie, opaštajua, tietojohtajua, tietoalan toverie. 

Georgii Martinovič oli Venäjän lappalaistutkimisen alkuhpanijana, saamen kielen šanašton ta kieliopin tutkija, oppikirjojen ta šanakirjojen luatija, saamen paikannimistön tutkimisen alottelija. Georgii Martinovič oli tietotoiminnan hyvä järještäjä ta monien opaštujien tietojohtaja.

Saamelaisen kanšan etuštajat tultih Murmannin alovehelta, jotta muissella saamen kielen ta kulttuurin tietäjyä. Georgii Kert valmisti saamen kielen oppikirjoja ta šanakirjoja. Vaštautumiseh keräytynyöt ihmiset opaššutah ta šäilytetäh muissošša saamen kieltä niijen anšijošta. 

‒ Mie olen šyntysin Murmannin alovehen Luujärven piirin Voronjen kyläštä. Georgii Martinovič oli šielä tutkimušmatalla ta luati äijän kylän valokuvie. Ne ollah kallehie meilä, šentäh kun kylä oli jätetty vejen alla. Tiijän šemmosie, ket ei muisseta omua kylyä, šentäh kun liijan pieninä šiirryttih šieltä pois. Valokuvat ollah erityisešti kallehet heilä, šentäh kun vain niissä hyö nähäh omua kotikylyä. Passipo tämän perinnön šäilyttämiseštä, passipo saamen kielen kirjojen luatimisešta. Niijen mukah mie opaššuin muamonkielen kielioppie, šano Anna Prahova, Georgii Kertin monivuotini tuttava.

Tietoneuvošto piettih konferenššišalissa. Šamoin šielä toimi Georgii Kertin julkaisujen, kirjojen ta šanakirjojen näyttely. Šyvien tutkimukšien ta tietoartikkelien rinnalla oli esitetty ni luajalla yleisöllä šelvie ta mukavie kirjoja. Kaikki še on kielitiijon hinnatoin uarreh.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Karjalan Sanomat
Uusia mahdollisuuksia pohjoisille piireille
Kemin ja Belomorskin piireille laaditaan erityistä kehityssuunnitelmaa, joka ulottuu vuoteen 2035.
Oma Mua
Svuad’bufestivuali Moskovas keräi rahvastu Ven’an eri kolkispäi
Rahvahanvälizen Rossija-ozuttelun hantuzis enzimästy kerdua VDNH-keskukses piettih svuad’bufestivuali. Puarat Ven’an muan eri kolkispäi tuldih Moskovah yhtymäh kirjoihmenemizen pruazniekkupidoh.
Kipinä
Kertomukset
Ihmiset usein joutuvat epätavallisiin juttuihin, mutta eläintenkin elämässä tapahtuu eri hauskaa ja kiinnostavaa.
Karjalan Sanomat
Karjala on valmis metsäpaloihin
Kaikki metsäpalojen torjuntaan käytettävät koneet ja kalusto on tarkastettu. Vakinaiset palomiesten ja savuhyppääjien virat on täytetty.
Karjalan Sanomat
”Opetan vepsän kieltä tulevaisuuden hyväksi”
Vuoden opettaja -kilpailun voittanut Anastasija Jevtušenko haluaa vepsäläisten säilyttävän kielensä ja kulttuurinsa useita vuosia.
Karjalan Sanomat
Ystävyysseura lopettaa toimintansa
Karjala–Suomi-ystävyysseuran jäsenet äänestivät yhdistyksen toiminnan lopettamisesta. Seuran lakkauttaminen kestää vähintään pari kuukautta.
Oma Mua
Voinal murjottu lapsusaigu
On mennyh seiččiekymmen yheksä vuottu, kui loppih Suuri Ižänmualline voinu. Nygöi on jiännyh pikoi näppine niilöi, ken nägi da mustau voinan sruastiloi da gorii. Enimyölleh elos nygöi ollah vai voinan lapset.
Karjalan Sanomat
Karjalan noitasapatti kutsuu mukaan
Folkfestivaali debytoi Petroskoissa 13. toukokuuta. Sen tavoitteena on saada nuoret kiinnostumaan karjalaisista perinteistä.
Karjalan Sanomat
Lisää rahoitusta Ympäristö-hankkeeseen
Hankkeen uusi rahoitus alkaa vuonna 2025. Karjalan on nyt määrättävä tehtävät, joihin se hakee rahoitusta.
Oma Mua
Mustakkua niilöi, kedä tänäpäi ei ole meijänke
Voitonpäivy on suuri da kallis pruazniekku. Tänä vuon roihes jo seiččiekymmen yheksä vuottu, kui loppih Suuri Ižänmualline voinu, kudai toi äijän gor’ua rahvahale.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль