Sukella merigalleriaan!

Sukella merigalleriaan!

Jelena Maloduševa
12.03.2021
Epätavallinen näyttely on avattu Louhen piirin Nilmilahdessa. Merigalleriassa Vienanmeren jään alla on esillä valokuvia, maalauksia ja installaatio.
Näyttelyyn Pikajäädytys on vapaa pääsy. Kävijällä pitää olla vain sukeltajan koulutus ja ammattisukeltajan kalusto. 18 + Kuva: Viktor Ljaguškin
Näyttelyyn Pikajäädytys on vapaa pääsy. Kävijällä pitää olla vain sukeltajan koulutus ja ammattisukeltajan kalusto. 18 + Kuva: Viktor Ljaguškin

National Geographicin valokuvaajan Viktor Ljaguškinin valokuvat sekä taiteilijan Denis Lotarjovin maalaukset ja installaatio ovat esillä Vienanmeren jään alla ensimmäistä kertaa.

— Veden alle on laitettu esille kymmenen isoa valokuvaani. Otin ne vuoden 2018 maalis-syyskuussa samassa paikassa, jossa ne ovat nyt esillä, Viktor Ljaguškin kertoo.

Ljaguškinille on tärkeää, millä tavalla hänen valokuviaan esitellään yleisölle. Hän ajatteli paljon siitä, miten olisi parasta näyttää uuden sarjansa valokuvia. Silloin hänelle tuli idea järjestää näyttely veden alla.

Näyttelyssä on esillä myös kuusi isoa Denis Lotarjovin Merialue-sarjan maalausta. Hän maalasi ne, kun sukelsi Vienanmeressä vuonna 2018.

Näyttelyn tavoitteena on haastaa ihmisiä pohtimaan ympäristöongelmia.

Ennen kuin jää on sulanut -hankkeen aikana Viktor Ljaguškin on ottanut valokuvia Vienanmeren eläimistä. Projektin avulla hän haluaa kiinnittää yleisön huomiota ilmastonmuutokseen.

— Ilmastonmuutos on vaikuttanut luontoon ja elämäämmekin. Arktisilla alueilla jään laajuus on pienentynyt ja lumen sulaminen on aikaistunut. Venäjällä siitä ei puhuta paljon, mutta tätä ongelmaa ei voi lakaista maton alle. Ilmastonmuutos vaikuttaa myös lapsemme elämään tulevaisuudessa, Ljaguškin sanoo.

— Vienanmeri jäätyy talvella, mutta kohta se ei enää jäädy ja monet eläinlajit häviävät. Niitä voi katsoa vain minun valokuvissani, hän pohtii.

Näyttelyn tavoitteena on haastaa ihmisiä pohtimaan ympäristöongelmia.

Noin puolen vuoden aikana ennen näyttelyä Ljaguškin kokeili, miten erilaiset materiaalit hylkivät vettä ja kestävät suolavettä.

— Panimme materiaalin pesuvatiin, jossa oli suolavettä, ja katsoimme, mitä tapahtuu.

Meidän piti löytää materiaali, joka hylkisi vettä paremmin kuin mikään muu. Olemme valinneet UV-suojatun muovin, johon olemme tulostaneet teokset, hän kertoo.

Valokuvaaja on löytänyt hyvän tavan sijoittaa taideteokset veden alle. Ensin hän halusi kiinnittää ne merenpohjaan, mutta sitten hän päätti kiinnittää ne jäähän. Näin teokset roikkuvat suoraan.

Jokaiselle teokselle tehtiin suorakulmion muotoiset avannot. Teokset laskettiin avantoihin. Ne roikkuvat langoilla, jotka on vaikeaa huomata vedessä. Tuntuu, että taideteoksia ei ole kiinnitetty mihinkään. Tosiasiassa ne on kiinnitetty jäällä oleviin keppeihin.

— Valokuvissa kuvatun sekä veden pinnalla olevan jään värit sointuvat yhteen. Joskus tuntuu, että valokuvien maailma on realistisempi kuin todellisuudessa, Ljaguškin sanoo.

Muutama kymmenen sukeltajaa Venäjältä, Kiinasta, Saksasta ja Ranskasta on jo käynyt näyttelyssä.

— Kiinalainen sukeltaja kertoi innostuneena, että hän katsoi merienkelin valokuvaa ja huomasi elävän merienkelin, joka niin kuin kävi katsomassa omaa kuvaansa, Ljaguškin kertoo.

Ensimmäiset katsojat olivat paikallisessa matkailukeskuksessa vierailleita sukeltajia. He eivät tietäneet näyttelystä etukäteen. Nyt monet sukeltajat käyvät matkailukeskuksessa nimenomaan katsomassa näyttelyä.

Näyttely Pikajäädytys toimii 15. Huhtikuuta asti. Sen järjestäjä on Poljarnyi krug (suom. Napapiiri) -matkailukeskus, joka sijaitsee Louhen piirin Nilmilahdessa.

Näyttelyyn on vapaa pääsy. Kävijällä pitää olla vain sukeltajan koulutus ja ammattisukeltajan kalusto. Ljaguškinin ennusteiden mukaan näyttelyssä käy yli sata sukeltajaa. Sitten näyttely lähtee kiertämään muita Venäjän kaupunkia ja kyliä.

Säätä lämmittävä El Niño -ilmiö siirtyi Vienanmereen

Näyttelyssä Pikajäädytys on esillä taiteilija Denis Lotarjovin El Niño -installaatio.

— El Niño tarkoittaa pintavesien lämpenemistä Tyynenmeren itärannikolla. Se aiheuttaa sään ääri-ilmiöitä varsinkin Tyynenmeren alueella. Installaatiollani haluan kiinnittää ihmisten huomiota ympäristöongelmiin. Installaatio on muovia, joka symboloi merien saastumista, Lotarjov kertoo.

Taiteilija on syntyisin Stavropolin aluepiirin Mineralnyje Vodysta. Nyt hän asuu Pietarissa. Ammatiltaan hän on taidemaalari, graafikko ja kalligrafi.

Hänen teoksiaan on Eremitaasin museossa, Moskovan kalligrafian museossa, Venäjän presidentin kokoelmassa sekä yksityiskokoelmissa Englannissa, Ranskassa, Espanjassa, Kiinassa ja Etelä-Koreassa.

Lotarjov on harrastanut sukellusta vuodesta 2005. Hän on yhdistänyt harrastuksensa ammattiin. Hän on käynyt Mustassameressä ja Punaisessa meressä sukeltamassa ja maalaamassa taulujaan vedessä muutaman metrin syvyydessä. Lotarjov on maalannut mielellään uponneita laivoja. Se on taiteilijan lempiaihe.

— Huhtikuussa 2013 maalasin Vienanmeressä ensimmäistä kertaa. Valmistauduin matkaan kahden vuoden ajan. Tutkin, miten voin maalata kylmässä vedessä. Matka on jäänyt mieleeni. Olen lumoutunut Vienanmeren kauneudesta, sen eläimistä ja kasviksista. Yhteensä olen käynyt Vienanmeressä maalaamassa jo yhdeksän kertaa, Lotarjov sanoo.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Karjalan Sanomat
Kižille nauttimaan, uimaan ja juoksemaan
Saari tarjoaa vieraileville luonnonrauhaa, nähtävyyksiä, majoitusta, tapahtumia ja aktiviteetteja. Museon alus kuljettaa matkailijoita Ojatevštšinasta saarelle viidessätoista minuutissa.
Karjalan Sanomat
Vepsäläisistä kertova teos Vuoden kirjaksi
Vepsäläisten kulttuuriperintö -kirjaan on koottu Vladimir Pimenovin etnografisten tutkimusmatkojen aineistoa. Tutkimusmatkat tehtiin vepsäläisten asuinpaikoille Leningradin alueella ja Karjalassa.
Oma Mua
Härkä tervattu šelkä
Tämän karjalaisen starinan Santra Remšujevalta iäninauhalla kirjutti Raisa Remšujeva pimiekuušša 2005.
Kipinä
Mušt Suren voinan gerojiš
Suren voinan gerojiden muštoks starinoičem ühtes Šoutjärven melentartuisijoišpäi – Tučinan pertiš. Vodel 1943 sigä peitihe tedišteluzjouk.
Karjalan Sanomat
Tietosanakirja palvelee vähemmistökielilläkin
Uudessa Ruwiki-verkkotietosanakirjassa on tietoa monilla Venäjän kansojen kielillä. Niiden joukossa ovat myös karjalan ja vepsän kielet.
Oma Mua
Karjalaine tulipalomies
Viktor Kirillov on kuulužu mies karjalazien keskes. Juumoranke karjalakse pagizii da ruadai Konan kylän poigu on täyttänyh 50 vuottu da eroi omas ruadokohtaspäi. Iel on uuzi elos, uuvet hommat, parahat igävuvvet.
Karjalan Sanomat
Animaation parissa aamusta iltaan
Jessoilan animaatiostudion johtaja Oleg Obnosov on opettanut lapsille animaatiota lähes 20 vuotta. Tänä vuonna hän sai Paras taiteilija-opettaja -arvonimen.
Karjalan Sanomat
Lobanovin sillan korjaus ruuhkauttaa liikennettä
Lobanovin sillan peruskorjaus on ruuhkauttanut liikennettä Petroskoissa. Viranomaiset yrittävät ratkaista liikenneongelman.
Karjalan Sanomat
Tulvat ovat uhanneet Karjalan piirejä
Huhtikuun alusta Äänisenrannan piiri on kärsinyt huomattavasti tulvavesistä. Nyt tilanne on vakiintunut tasavallassa. Monen joen vedenpinta on laskenut.
Oma Mua
Passipo lapšien ammuntahiihošta
Koštamukšešša piettih Alovehien väliset lapšien ammuntahiihon kilpailut Karjalan tašavallan piämiehen palkinnošta. Še oli Anna Bogalii urheilumal’l’a – Severstal’ -kilpailujen finali.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль