Čoma vepsän ma. Ladv

Čoma vepsän ma. Ladv

Ol᾽ga Žukova
Piterin agjan Podporožjen rajonas om vepsläine Ladv-külä.

Piterin agjan Podporožjen rajonas om vepsläine Ladv-külä. Se sai ičeze nimen, sikš ku sijadase Ojat᾽-jogen üläjoksmuses, jogen ladvas. Külän ühtes poles jokseb Ojat᾽, a toižes poles om čoma pit᾽kähk järv᾽, miččen nimi om Ladleine järv᾽. Ladv-külähä mülüb erasid külän paloid, ”derüunoid”: Sepäd, Juušmägi, Ondrii-agj, Järventaga da keskeine pala – Pagast. Ende nece oli sur᾽ külä, miččes eli äi ristituid. Oli sovhoz da lehmiden ferm. Pöudoil kazvatadihe kartohkoid da dr᾽ukvad. Äjad külän eläjad pidiba kodiživatoid, a järven randoil oli äi čomid nitüid. Nügüd’ eläjiden lugu om vähenu, enamb ristituid tuleskeleb kezal lidnoišpäi kodikülähä lebule.

Külän keskes seižub vanh puine sauvaduz, mitte ende oli Georgii Pobedonoscan jumalanpertin. Möhemba sišpäi tehtihe kul᾽turpert᾽. Se radab nügüd’-ki. Lähen om lauk da avtobusan seižutim.

Ladvas om kaks᾽ časounikad. Ühtehe käveltas Juunanpäiväl, se seižub Ojat᾽-jogen toižel randal. A toine om lujas čoma Vladimirski časounik järven taga. Sen om tehnu mastar᾽ Vladimir Radajev Vidl-küläspäi. Hänen baboi eli Ladvas Järventaga-palas, da iče Vladimir paksus oleskeli tägä babanno laps᾽aigas.

Ei amu Ladv-külähä, Pagastaha tehtihe muštlaud, miččehe om kirjutadud külän eläjiden nimed, kudambad oliba lähtnuded Surele Voinale da äjad ei pördnus kodihe. Sidä tegiba Ladvaha sündnuded mužikad, miččed nügüd eläba toižiš sijoiš. Hö tahtoiba kaita muštod kodikülälaižiš. Nügüd’ semendkun ühesandel päiväl da toižel aigal-ki tänna tuleb ristituid johtutelmaha ičeze dedoid da pradedoid.

Ladv-külä om vepsläižen runoilijan Nikolai Abramovan kodima. Pagastal seižub hänen maman pert᾽. Nikolai paksus tuleskeli tänna. Hän lujas navedi olda kodiš, armasti ičeze küläd da koditahoid, nece nägub hänen runoiš: ”Ojat᾽-jogen randal lujas hüvä astta. Aigoin tuleb minei armaz neižne vastha!”



ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Mie toivon myöštyö
Kanšallisešša musejošša esitettih kirja liäkäristä Anatolii Martinovista. Kirjan luatijana on Valentina Sukotova, Oneganiemi-kanšalaisjärještön johtaja, ihmisoikevukšien puoluštaja, Anatolii Martinovin yštävä ta apulaini.
Kodima
Muštsijad, kuti voinan jäl’ged
Kalages om völ kaičenus sijoid, miččed starinoičeba voinan aigoiš da kaičeba istorijad. Suomalaižed batarejad Kalag’-posadas vahvištoitaba ristituiden starinoid. Nügüd’ nece azegsija tuleb Kalag’-külän melentartuisijaks, no vähän, ken tedab, mikš nece batarei sijadase ani mägel i min täht se oli tehtud.
Karjalan Sanomat
Lahdenpohja: Suomalaisesta kartanosta museoalue
Kesämökiksi vuosikymmeniä sitten muuttunut suomalainen kartano on nyt tarkoitus peruskorjata. Omistajat suunnittelevat taloon museota ja pihapiiriin kivirakennelmien puistoa.
Karjalan Sanomat
Ei tullutkaan äänettömyys
Uudessa Äänettömyys-ohjauksessaan Sergei Pronin nostaa esiin vähemmistökielen säilyttämisen ongelmaa. Esityksessä ei puhuta, mistä kielestä kyse on.
Oma Mua
Henna Massinen: Kai karjalan kielen murdehet ollah armahat
Henna Massinen ruadau Päivännouzu-Suomen yliopistos suomen kielen da kiändämizen opastajannu. Yhteltiedy häi on loppemas omassah väitöskirjua rajakarjalazien murdehien suomelastumizeh näh. Ližäkse Henna kirjuttau karjalan kielen syvendäjien opindoloin tutkielmua karjalazis žiivatoin nimis.
Karjalan Sanomat
Nukketeatteri voitti Kultaisen naamion
Karjalan nukketeatterin esitys Kalastajasta ja kalasta sai Venäjän ylimmän teatteripalkinnon Paras esitys nukketeatterissa -sarjassa.
Kodima
Endevanhan vepsläižen naižen sädod
Tedat-ik tö, mitte irdnägo oli vepsläižel naižel äi vozid tagaze? Miččed sädod oliba da miččes kanghaspäi ned oli tehtud? Sen polhe mö pagižem Natalja Denisovanke, Karjalaižiden, vepsläižiden da suomalaižiden mediakeskusen radnikanke.
Oma Mua
El’vira Derevl’ova: oma kieli da pajot ollah ainos sydämes
Karjalaine El’vira Derevl’ova on rodužin Veškelyksespäi, ga äijän vuottu eläy Petroskois. Vastavuimmo El’vira Derevl’ovan kel Petroskois Belije kl’uči -sanatouries, kus naine ruadau – järjestäy pidoloi gostile.
Kodima
Vepsläine delegacii ajoi Salehard-lidnaha
Sulakun 4.-8. päivil vepsläine delegacii Karjalaspäi radoi Salehard-lidnas. Sigä mäni Venäman Pohjoižen, Sibirin da Edahaižen Päivnouzman igähižiden rahvahiden toine forum.
Karjalan Sanomat
Sota naisen silmin
Karjalan laulu- ja tanssiyhtye Kanteleen uusi musiikkiesitys Heijastus esitettiin suurella menestyksellä Petroskoissa maanantaina. Vuoden päästä esitys pääsi lopultakin ensi-iltaan.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль