Hormu, suojua da puhtasta oigiedu hengie Ristikanzua!

Hormu, suojua da puhtasta oigiedu hengie Ristikanzua!

Natalja Antonova
25.05.2022
Tiijätgo, mittuine tervehelline juomine on hormučuaju? Čuajusomeljeet pietäh sidä erähänny parahis čuajulois. Meijän Karjalas hormua kazvau kylläl.
 Hormučuaju on tervehelline juomine. Kuva: zelyonayaferma.ru
Hormučuaju on tervehelline juomine. Kuva: zelyonayaferma.ru

Lövvä nurmikol puhtas vessel lätäkköine hormua. Älä eči sidä tielöin rinnal, mene loitombakse mašinois da rahvahan eländykohtis. Hormu suvaiččou valgien – eči sidä avvonazil paikoil, mečänreunoil, kasardettulois da poltettulois kohtis.

Hormua kerätäh libo enne halvastandua libo halvastandan aigah, ei myöhembi. Kezäkuun loppu, kai heinykuu da elokuun algu – ehti sil aijal. Älä vuota kuni horman kukat mennäh siemenikse, silloi heinäs ei rodei jo nimidä tervehellisty.

Mene keriämäh hormua kuival siäl. Huondeksel, konzu kaste kuivuau, libo illal, konzu jo ei ole ägei. 

Algua kiškuo hormulehtet korrespäi, vai ei ihan allaspäi, a korren nenga keskipuoles. Ota lehtet suottozelleh, älä vai riko kortu. Kuivattavakse hyvin pätäh kukatgi, sit čuaju rodieu magiembi. Kačo hyvin, ku lehtet ei oldas tačmoilleh da kukis ei olis böbökkiä. Älä vai kiirehtä omas ruavos! Lad’d’ua lehtyöt da kukkazet viršakkozeh libo pussih – midä keräl toit.

Ota dovariššu keräl, sit ruado menöy vesselästi da ruttozeh!


Kodih tuovut hormat pidäy vähäzel ahavoija puolen yömbäristön aijan. Jätä pimiettäväh kohtah, älä jätä päivypastol. Kata puhtahal kangahal. Pädevy temperatuuru ahoivoindah nähte on +20 … +24 gruadussii. Lienne keräit hormat ildupäiväl, sit jätä yökse. Muate vierendiä vaste lekahuta, šelo hormat, eroittele toine toizes. 

Varustu huomenizeh päiväh, viere huogavumah. Unis näit muheiloittajat horman kukkazet. Hyöhäi nähtih kulleh čopakosti sinä keräit heidy čuajukse.

Huondeksel havaču aijombaite da ruadoh! Ota näyhtine ahavoittuu hormua da vierettele sidä kämmenien välis. Heinis lähtöy mehu da se mustenou. Kämmenih jiäbi pilline rouno, moine muzavu, pitkähkö da hoikkaine. Muga pillizikse vierettele kai hormat. 

Sinä voit työndiä hormat lihanpilkoimelličäsgi läbi, karjembas raudusieglas läbi. Sit ruado menöy teriämbäh. Yhtelläh en nevvos sidä pruamuzlua mindäh sendäh hormas hävitäh äijät tervehellizet ainehet. Heinät ei suvaija raudua – musta se. Hormu suvaiččou ristikanzan kätty. 

Lad’d’ua kai hormat kattilah, pane liče da jätä hormat muigenemah. Se on fermentatsii. Ottele liče da n’uustalda hormat. Konzu net ruvetah tulemah nenäh vihandujuablokal – fermentatsii meni hyvin. Roih! Tavan mugah täh menöy kaksi-kolme päiviä. Ole tarku, älä hätkestytä muigenendua, ku hormat ei hapattas da homehtuttas.

Fermentiiruitut hormat nygöi pidäy veičel leikailla hienombazikse ku saluattua. Ylen hienokse ei maksa, net kuivates vie ližäkse pienetäh. Voit kuivata sähköpäčis. Lad’d’ua leikatut proutivol da jätä vienozel lämmäl. Jätä elektropäčis ragoine, ku märrät hormispäi lähtiettäs. Šeloile hormii, anna net kuivetah törhölleh. Käzi kuulou, konzu hormat roitah hyvin kuivat.

Kai! Ruado ruattu! Pane hormat kangas- libo bumuaguhuavozeh da kabrasta kuivah pimieh kohtah. Hormučuaju pädöy juodavakse kui kezäl, mugai talvel – ymbäri vuvven. Kuču gostih dovariššua, kudai autoi kezäl. Vessel on yhtes ruadua dai huogavuo.

Ota kaksi n’appistu kuivattuu hormua da pane net kupin pohjal. Vala puoli kuppii keitettyy vetty, kata se.  Viijen minuutan peräs täytä kuppi, tuaste kata da anna čuajul seizattuokseh. Laske se žiitas läbi. Hormučuaju on valmis. Juo sidä sidä iz’umanke libo kuivatun juablokanke, libo hozi minke puunandiminke. 

Magiedu da tervehellisty juondua Sunulles da Sinun omil toivottau hormučuajun suvaiččii Natalja Antonova Vieljärvelpäi



ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Karjalan Sanomat
Kižille nauttimaan, uimaan ja juoksemaan
Saari tarjoaa vieraileville luonnonrauhaa, nähtävyyksiä, majoitusta, tapahtumia ja aktiviteetteja. Museon alus kuljettaa matkailijoita Ojatevštšinasta saarelle viidessätoista minuutissa.
Karjalan Sanomat
Vepsäläisistä kertova teos Vuoden kirjaksi
Vepsäläisten kulttuuriperintö -kirjaan on koottu Vladimir Pimenovin etnografisten tutkimusmatkojen aineistoa. Tutkimusmatkat tehtiin vepsäläisten asuinpaikoille Leningradin alueella ja Karjalassa.
Oma Mua
Härkä tervattu šelkä
Tämän karjalaisen starinan Santra Remšujevalta iäninauhalla kirjutti Raisa Remšujeva pimiekuušša 2005.
Kipinä
Mušt Suren voinan gerojiš
Suren voinan gerojiden muštoks starinoičem ühtes Šoutjärven melentartuisijoišpäi – Tučinan pertiš. Vodel 1943 sigä peitihe tedišteluzjouk.
Karjalan Sanomat
Tietosanakirja palvelee vähemmistökielilläkin
Uudessa Ruwiki-verkkotietosanakirjassa on tietoa monilla Venäjän kansojen kielillä. Niiden joukossa ovat myös karjalan ja vepsän kielet.
Oma Mua
Karjalaine tulipalomies
Viktor Kirillov on kuulužu mies karjalazien keskes. Juumoranke karjalakse pagizii da ruadai Konan kylän poigu on täyttänyh 50 vuottu da eroi omas ruadokohtaspäi. Iel on uuzi elos, uuvet hommat, parahat igävuvvet.
Karjalan Sanomat
Animaation parissa aamusta iltaan
Jessoilan animaatiostudion johtaja Oleg Obnosov on opettanut lapsille animaatiota lähes 20 vuotta. Tänä vuonna hän sai Paras taiteilija-opettaja -arvonimen.
Karjalan Sanomat
Lobanovin sillan korjaus ruuhkauttaa liikennettä
Lobanovin sillan peruskorjaus on ruuhkauttanut liikennettä Petroskoissa. Viranomaiset yrittävät ratkaista liikenneongelman.
Karjalan Sanomat
Tulvat ovat uhanneet Karjalan piirejä
Huhtikuun alusta Äänisenrannan piiri on kärsinyt huomattavasti tulvavesistä. Nyt tilanne on vakiintunut tasavallassa. Monen joen vedenpinta on laskenut.
Oma Mua
Passipo lapšien ammuntahiihošta
Koštamukšešša piettih Alovehien väliset lapšien ammuntahiihon kilpailut Karjalan tašavallan piämiehen palkinnošta. Še oli Anna Bogalii urheilumal’l’a – Severstal’ -kilpailujen finali.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль