Hormu, suojua da puhtasta oigiedu hengie Ristikanzua!

Hormu, suojua da puhtasta oigiedu hengie Ristikanzua!

Natalja Antonova
25.05.2022
Tiijätgo, mittuine tervehelline juomine on hormučuaju? Čuajusomeljeet pietäh sidä erähänny parahis čuajulois. Meijän Karjalas hormua kazvau kylläl.
 Hormučuaju on tervehelline juomine. Kuva: zelyonayaferma.ru
Hormučuaju on tervehelline juomine. Kuva: zelyonayaferma.ru

Lövvä nurmikol puhtas vessel lätäkköine hormua. Älä eči sidä tielöin rinnal, mene loitombakse mašinois da rahvahan eländykohtis. Hormu suvaiččou valgien – eči sidä avvonazil paikoil, mečänreunoil, kasardettulois da poltettulois kohtis.

Hormua kerätäh libo enne halvastandua libo halvastandan aigah, ei myöhembi. Kezäkuun loppu, kai heinykuu da elokuun algu – ehti sil aijal. Älä vuota kuni horman kukat mennäh siemenikse, silloi heinäs ei rodei jo nimidä tervehellisty.

Mene keriämäh hormua kuival siäl. Huondeksel, konzu kaste kuivuau, libo illal, konzu jo ei ole ägei. 

Algua kiškuo hormulehtet korrespäi, vai ei ihan allaspäi, a korren nenga keskipuoles. Ota lehtet suottozelleh, älä vai riko kortu. Kuivattavakse hyvin pätäh kukatgi, sit čuaju rodieu magiembi. Kačo hyvin, ku lehtet ei oldas tačmoilleh da kukis ei olis böbökkiä. Älä vai kiirehtä omas ruavos! Lad’d’ua lehtyöt da kukkazet viršakkozeh libo pussih – midä keräl toit.

Ota dovariššu keräl, sit ruado menöy vesselästi da ruttozeh!


Kodih tuovut hormat pidäy vähäzel ahavoija puolen yömbäristön aijan. Jätä pimiettäväh kohtah, älä jätä päivypastol. Kata puhtahal kangahal. Pädevy temperatuuru ahoivoindah nähte on +20 … +24 gruadussii. Lienne keräit hormat ildupäiväl, sit jätä yökse. Muate vierendiä vaste lekahuta, šelo hormat, eroittele toine toizes. 

Varustu huomenizeh päiväh, viere huogavumah. Unis näit muheiloittajat horman kukkazet. Hyöhäi nähtih kulleh čopakosti sinä keräit heidy čuajukse.

Huondeksel havaču aijombaite da ruadoh! Ota näyhtine ahavoittuu hormua da vierettele sidä kämmenien välis. Heinis lähtöy mehu da se mustenou. Kämmenih jiäbi pilline rouno, moine muzavu, pitkähkö da hoikkaine. Muga pillizikse vierettele kai hormat. 

Sinä voit työndiä hormat lihanpilkoimelličäsgi läbi, karjembas raudusieglas läbi. Sit ruado menöy teriämbäh. Yhtelläh en nevvos sidä pruamuzlua mindäh sendäh hormas hävitäh äijät tervehellizet ainehet. Heinät ei suvaija raudua – musta se. Hormu suvaiččou ristikanzan kätty. 

Lad’d’ua kai hormat kattilah, pane liče da jätä hormat muigenemah. Se on fermentatsii. Ottele liče da n’uustalda hormat. Konzu net ruvetah tulemah nenäh vihandujuablokal – fermentatsii meni hyvin. Roih! Tavan mugah täh menöy kaksi-kolme päiviä. Ole tarku, älä hätkestytä muigenendua, ku hormat ei hapattas da homehtuttas.

Fermentiiruitut hormat nygöi pidäy veičel leikailla hienombazikse ku saluattua. Ylen hienokse ei maksa, net kuivates vie ližäkse pienetäh. Voit kuivata sähköpäčis. Lad’d’ua leikatut proutivol da jätä vienozel lämmäl. Jätä elektropäčis ragoine, ku märrät hormispäi lähtiettäs. Šeloile hormii, anna net kuivetah törhölleh. Käzi kuulou, konzu hormat roitah hyvin kuivat.

Kai! Ruado ruattu! Pane hormat kangas- libo bumuaguhuavozeh da kabrasta kuivah pimieh kohtah. Hormučuaju pädöy juodavakse kui kezäl, mugai talvel – ymbäri vuvven. Kuču gostih dovariššua, kudai autoi kezäl. Vessel on yhtes ruadua dai huogavuo.

Ota kaksi n’appistu kuivattuu hormua da pane net kupin pohjal. Vala puoli kuppii keitettyy vetty, kata se.  Viijen minuutan peräs täytä kuppi, tuaste kata da anna čuajul seizattuokseh. Laske se žiitas läbi. Hormučuaju on valmis. Juo sidä sidä iz’umanke libo kuivatun juablokanke, libo hozi minke puunandiminke. 

Magiedu da tervehellisty juondua Sunulles da Sinun omil toivottau hormučuajun suvaiččii Natalja Antonova Vieljärvelpäi



ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Kanšalaisjärještöjen valtijontuki antau korkeita tulokšie
Karjalašša toimiu 84 kanšallista järještyö, niistä 26 yhissyštä etuštau karjalaisien, vepšäläisien ta šuomelaisien hyötyjä. Yhissykšien sosialisešti tärkeitä alottehie kannatetah erilaisien kilpailujen rajoissa.
Oma Mua
Aili Rettijeva: “Kotikyläni eläy šyväimeššä”
Talven enšimmäisenä päivänä vienankarjalaini naini, “Neuvosto-Karjalan” ta “Karjalan Sanomien” monivuotini toimittaja Aili Rettijeva täytti 85 vuotta.
Karjalan Sanomat
Suomen kieli tutummaksi Kalevalan kautta
Karjalan koulut voivat saada käyttöön uuden suomen kielen Seikkailuni Kalevalassa -oppikirjan viidesluokkalaisille jo ensi lukuvuoteen mennessä.
Oma Mua
Elä herätä pahutta, kuni še on hil’l’ani
1970-luvulla ylioppilahana ollešša mie rikeneh matkuššin Karhumäki–Petroskoi -paikallisjunalla. Šielä mie kuulinki tämän kummallisen jutun meijän junašta. Nyt tahon kertuo šen teilä.
Karjalan Sanomat
Kansanrunoutta kuulee taas Haikolassa
Haikolan historiasta kertovalle reitille asennetaan laitteet, joiden avulla matkustajat voivat tutustua paikalliseen folkloreen. Hanke toteutetaan Karjalan päämiehen rahaston tuella.
Kodima
Tradicionaližed radonmahtod: Ojatin keramik
Ezmäižen kerdan Karjalas avaitihe Ojatin keramikan ozuteluz. Sen avtor om L’udmila Ivanova Piterin agjan Al’ohovščina-küläspäi. Sen tem om omištadud vepsläižele ”Virantanaz”-eposale.
Kipinä
Karjalaisen perehen elämäštä
Ken huomenekšen kulkou kuuvvella jalalla, päivän kahella jalalla, illan kolmella jalalla? Še on ihmini: lapšena skammissa (reikästuulašša) kävelöy ta vanhana šauvan keralla.
Karjalan Sanomat
Luonto ja Kalevala kauhun inspiraationa
Vuottovaaralla kuvataan uusi kauhusarja, joka perustuu Kalevalan runoihin ja tarinoihin.
Karjalan Sanomat
Karjalaisesta saunasta matkailutuotteeksi
Suuri saunatie -hanke säilyttää karjalaisen saunan perinnettä ja kehittää sen pohjalta nykyaikaisen karjalaisen saunan standardin.
Oma Mua
Šelaillen kalenterie piäšet ihmehelliseh Meččolah
Pimiekuušša kaikki halukkahat voijah oštua uuši Meččolan mifologija -etnokalenteri vuuvekši 2023. Painoš yhistäy karjalaista mifologijua, ekologijua ta “Kalevalan” luatimisen istorijua.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль