Hormu, suojua da puhtasta oigiedu hengie Ristikanzua!

Hormu, suojua da puhtasta oigiedu hengie Ristikanzua!

Natalja Antonova
25.05.2022
Tiijätgo, mittuine tervehelline juomine on hormučuaju? Čuajusomeljeet pietäh sidä erähänny parahis čuajulois. Meijän Karjalas hormua kazvau kylläl.
 Hormučuaju on tervehelline juomine. Kuva: zelyonayaferma.ru
Hormučuaju on tervehelline juomine. Kuva: zelyonayaferma.ru

Lövvä nurmikol puhtas vessel lätäkköine hormua. Älä eči sidä tielöin rinnal, mene loitombakse mašinois da rahvahan eländykohtis. Hormu suvaiččou valgien – eči sidä avvonazil paikoil, mečänreunoil, kasardettulois da poltettulois kohtis.

Hormua kerätäh libo enne halvastandua libo halvastandan aigah, ei myöhembi. Kezäkuun loppu, kai heinykuu da elokuun algu – ehti sil aijal. Älä vuota kuni horman kukat mennäh siemenikse, silloi heinäs ei rodei jo nimidä tervehellisty.

Mene keriämäh hormua kuival siäl. Huondeksel, konzu kaste kuivuau, libo illal, konzu jo ei ole ägei. 

Algua kiškuo hormulehtet korrespäi, vai ei ihan allaspäi, a korren nenga keskipuoles. Ota lehtet suottozelleh, älä vai riko kortu. Kuivattavakse hyvin pätäh kukatgi, sit čuaju rodieu magiembi. Kačo hyvin, ku lehtet ei oldas tačmoilleh da kukis ei olis böbökkiä. Älä vai kiirehtä omas ruavos! Lad’d’ua lehtyöt da kukkazet viršakkozeh libo pussih – midä keräl toit.

Ota dovariššu keräl, sit ruado menöy vesselästi da ruttozeh!


Kodih tuovut hormat pidäy vähäzel ahavoija puolen yömbäristön aijan. Jätä pimiettäväh kohtah, älä jätä päivypastol. Kata puhtahal kangahal. Pädevy temperatuuru ahoivoindah nähte on +20 … +24 gruadussii. Lienne keräit hormat ildupäiväl, sit jätä yökse. Muate vierendiä vaste lekahuta, šelo hormat, eroittele toine toizes. 

Varustu huomenizeh päiväh, viere huogavumah. Unis näit muheiloittajat horman kukkazet. Hyöhäi nähtih kulleh čopakosti sinä keräit heidy čuajukse.

Huondeksel havaču aijombaite da ruadoh! Ota näyhtine ahavoittuu hormua da vierettele sidä kämmenien välis. Heinis lähtöy mehu da se mustenou. Kämmenih jiäbi pilline rouno, moine muzavu, pitkähkö da hoikkaine. Muga pillizikse vierettele kai hormat. 

Sinä voit työndiä hormat lihanpilkoimelličäsgi läbi, karjembas raudusieglas läbi. Sit ruado menöy teriämbäh. Yhtelläh en nevvos sidä pruamuzlua mindäh sendäh hormas hävitäh äijät tervehellizet ainehet. Heinät ei suvaija raudua – musta se. Hormu suvaiččou ristikanzan kätty. 

Lad’d’ua kai hormat kattilah, pane liče da jätä hormat muigenemah. Se on fermentatsii. Ottele liče da n’uustalda hormat. Konzu net ruvetah tulemah nenäh vihandujuablokal – fermentatsii meni hyvin. Roih! Tavan mugah täh menöy kaksi-kolme päiviä. Ole tarku, älä hätkestytä muigenendua, ku hormat ei hapattas da homehtuttas.

Fermentiiruitut hormat nygöi pidäy veičel leikailla hienombazikse ku saluattua. Ylen hienokse ei maksa, net kuivates vie ližäkse pienetäh. Voit kuivata sähköpäčis. Lad’d’ua leikatut proutivol da jätä vienozel lämmäl. Jätä elektropäčis ragoine, ku märrät hormispäi lähtiettäs. Šeloile hormii, anna net kuivetah törhölleh. Käzi kuulou, konzu hormat roitah hyvin kuivat.

Kai! Ruado ruattu! Pane hormat kangas- libo bumuaguhuavozeh da kabrasta kuivah pimieh kohtah. Hormučuaju pädöy juodavakse kui kezäl, mugai talvel – ymbäri vuvven. Kuču gostih dovariššua, kudai autoi kezäl. Vessel on yhtes ruadua dai huogavuo.

Ota kaksi n’appistu kuivattuu hormua da pane net kupin pohjal. Vala puoli kuppii keitettyy vetty, kata se.  Viijen minuutan peräs täytä kuppi, tuaste kata da anna čuajul seizattuokseh. Laske se žiitas läbi. Hormučuaju on valmis. Juo sidä sidä iz’umanke libo kuivatun juablokanke, libo hozi minke puunandiminke. 

Magiedu da tervehellisty juondua Sunulles da Sinun omil toivottau hormučuajun suvaiččii Natalja Antonova Vieljärvelpäi



ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Kipinä
Härän starina
Starina vienankarjalakši, kuin härkä toi mečäštä hyvät otukšet ta kuin ukko ta akka šuatih šiitä äijän rahua.
Karjalan Sanomat
Legendaarinen Sattuma palasi keikkalavoille
Kolme vuotta sitten keikkailun lopettanut Folk Band Sattuma soitti paluukeikkansa Petroskoissa.
Oma Mua
“Kotimuan voima” valmistautuu piätapahtumih
Kotimuan voima -projektin anšijošta noušou kiinnoššuš kanšankulttuurih, karjalan kieleh ta perintehih, vielä enemmän ihmistä lisäytyy šeuran etnokulttuuritoimintah.
Kipinä
Hiiret da viizas Kaži
Indien rahvahan suarnu sih näh, kui älykkähät hiiret ajettih iäre viizahan Kažin.
Karjalan Sanomat
25 vuotta avuksi kielten kehityksessä
Toukokuussa karjalan ja vepsän kielen termistö- ja oikeinkirjoituslautakunta on täyttänyt 25 vuotta. Lautakunnan ansiosta karjala ja vepsä ovat saaneet uutta monipuolista sanastoa.
Karjalan Sanomat
Mehiläishoito kehittyy Kintahankylässä
Aloittelevat mehiläistarhaajat haluavat saada tänä vuonna noin 19 kiloa hunajaa kustakin 20 pesästä.
Oma Mua
Šäynyä-vävy
Starina vienankarjalakši kertou Tyyne-neiččyöštä ta hänen ihmehtapuamisešta hopien miehen kera. Šen jälkeh tytön ta hänen perehen kohtalo muuttu.
Oma Mua
Viktor Vikulin: “Šukututkimuš tuli elämän uuvvekši tarkotukšekši”
Tämän jutun piäšankarina on Viktor Vikulin. Miehellä on 72 vuotta, hiän on šyntysin Kuorilahešta, nyt eläy Kiestinkissä.
Karjalan Sanomat
Karjala yllätti herkuillaan
Arktiksen maku -festivaalin vieraille oli yllätys, että merisiilin kaviaari ja rakkolevä sopivat mainiosti jäätelön täytteeksi.
Oma Mua
Karjalazet oman muan puolistajat
Tuhukuus 1942 Nikolajev yhtyi 1. partizuanoin briguadah, sie händy pandih tiijusteluvzvodan piälikökse. Täs joukos oli 30 miesty.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль