Everest antoi kiivetä huipulle

Everest antoi kiivetä huipulle

Margarita Pehkonen
21.06.2023
Konstantin Sergejevin matka Mount Everestin huipulle kesti 49 päivää. Hän on ensimmäinen Everestin huipun saavuttanut karjalainen vuorikiipeilijä.
Konstantin Sergejev (vas.) on ensimmäinen Mount Everestin saavuttanut karjalainen vuorikiipeilijä. Kuva: Konstantin Sergejevin Vkontakte-tili
Konstantin Sergejev (vas.) on ensimmäinen Mount Everestin saavuttanut karjalainen vuorikiipeilijä. Kuva: Konstantin Sergejevin Vkontakte-tili

– Mount Everestiä ei voi valloittaa, mutta voi saavuttaa sen huipun, petroskoilainen vuorikiipeilijä Konstantin Sergejev korostaa.

Hän tietää, mistä puhuu. Sergejev on ensimmäinen maailman korkeimman vuoren saavuttanut karjalainen vuorikiipeilijä.

Sergejev halusi kiivetä Everestille vielä viime vuonna, mutta matka onnistui vasta tänä kesäkautena. Kiipeilykausi Mount Everestillä kestää huhtikuun puolivälistä toukokuun loppuun.

— Lähdin Nepaliin 5. huhtikuuta, matka maailman korkeimman vuoren huipulle kesti 49 päivää, Sergejev kertoo.

Matka alkoi asumisesta Everestin perusleirissä, joka sijaitsee yli 5 000 metrin korkeudessa.

Perusleirissä Sergejeville syntyi vaikeuksia, jotka tekivät korjauksia hänen kiipeilysuunnitelmiin.

Perusleirissä asuva ihminen sopeutuu vähenevään hapen määrään. Vähenevä hapen määrä voi altistaa vuoristotaudille.

— Taudin oireet ovat erilaisia. Tavallisimmat ovat päänsärky ja pahoinvointi. Joskus ne voivat kehittyä hengenvaaralliseksi keuhko- tai aivoödeemaksi. Perusleirissä sairastuin. En ollut varma, että se oli vuoristotauti, mutta päätin palata Kathmanduun ja saada hoitoa, Sergejev muistelee.

Hoidon jälkeen hän palasi perusleiriin. 

— Siinä on erinomaiset elinolosuhteet. Niistä ei ole moittimista, minua ärsytti vain kiipeilyn odotus. Muutaman päivän aikana istuimme leirissä ja odotimme suotuisaa säätä. Siinä ihminen ei päätä itse mitään. Kiipeily alkaa, kun Everest sen sallii, Sergejev kertoo.

Mount Everestiä ei voi valloittaa, mutta voi saavuttaa sen huipun.
Konstantin Sergejev, petroskoilainen vuorikiipeilijä

Sergejevin odotus päättyi 15. toukokuuta. Tuon päivän Sergejev muistaa kuin eilisen.

— Matka Everestin huipulle alkoi yöllä. Vaikka odotimme suotuisaa säätä, huipun saavutimme lumimyrskyssä. Sääennusteen mukaan ulkona oli 37 astetta pakkasta, mutta lämpötila tuntui sitä kylmemmältä, Sergejev muistelee.

Maailman korkeimman vuoren huipulla Sergejev ei tuntenut itseään onnelliseksi.

— Halusin vain laskeutua vuorelta mahdollisimman nopeasti ja turvallisesti. Ajatus turvallisuudesta oli etusijalla. Huipulle pääsee astuen kuolleiden ruumiiden yli. Tilastojen mukaan kaksi kolmasosaa kiipeilijöistä kuolee paluumatkalla, Sergejev sanoo.

— Olen kiitollinen, että Everest antoi kiivetä huipulle ja palata takaisin, Sergejev painottaa.

Sergejev palasi Nepalista Petroskoihin toukokuun lopussa.

— En halua ajatella vuorista ja suunnitella kiipeilyä, Sergejev kertoi naurahtaen.

Hän ymmärtää kuitenkin lähtevänsä vuorille jo tänä kesänä.

— Suunnitelmissani on lähteä ystävieni kanssa Elbrusille, joka on Euroopan korkein vuori.


Tämän jutun voi lukea myös venäjäksi.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Karjalan Sanomat
Karjalan noitasapatti kutsuu mukaan
Folkfestivaali debytoi Petroskoissa 13. toukokuuta. Sen tavoitteena on saada nuoret kiinnostumaan karjalaisista perinteistä.
Karjalan Sanomat
Lisää rahoitusta Ympäristö-hankkeeseen
Hankkeen uusi rahoitus alkaa vuonna 2025. Karjalan on nyt määrättävä tehtävät, joihin se hakee rahoitusta.
Oma Mua
Mustakkua niilöi, kedä tänäpäi ei ole meijänke
Voitonpäivy on suuri da kallis pruazniekku. Tänä vuon roihes jo seiččiekymmen yheksä vuottu, kui loppih Suuri Ižänmualline voinu, kudai toi äijän gor’ua rahvahale.
Karjalan Sanomat
Kižille nauttimaan, uimaan ja juoksemaan
Saari tarjoaa vieraileville luonnonrauhaa, nähtävyyksiä, majoitusta, tapahtumia ja aktiviteetteja. Museon alus kuljettaa matkailijoita Ojatevštšinasta saarelle viidessätoista minuutissa.
Karjalan Sanomat
Vepsäläisistä kertova teos Vuoden kirjaksi
Vepsäläisten kulttuuriperintö -kirjaan on koottu Vladimir Pimenovin etnografisten tutkimusmatkojen aineistoa. Tutkimusmatkat tehtiin vepsäläisten asuinpaikoille Leningradin alueella ja Karjalassa.
Oma Mua
Härkä tervattu šelkä
Tämän karjalaisen starinan Santra Remšujevalta iäninauhalla kirjutti Raisa Remšujeva pimiekuušša 2005.
Kipinä
Mušt Suren voinan gerojiš
Suren voinan gerojiden muštoks starinoičem ühtes Šoutjärven melentartuisijoišpäi – Tučinan pertiš. Vodel 1943 sigä peitihe tedišteluzjouk.
Karjalan Sanomat
Tietosanakirja palvelee vähemmistökielilläkin
Uudessa Ruwiki-verkkotietosanakirjassa on tietoa monilla Venäjän kansojen kielillä. Niiden joukossa ovat myös karjalan ja vepsän kielet.
Oma Mua
Karjalaine tulipalomies
Viktor Kirillov on kuulužu mies karjalazien keskes. Juumoranke karjalakse pagizii da ruadai Konan kylän poigu on täyttänyh 50 vuottu da eroi omas ruadokohtaspäi. Iel on uuzi elos, uuvet hommat, parahat igävuvvet.
Karjalan Sanomat
Animaation parissa aamusta iltaan
Jessoilan animaatiostudion johtaja Oleg Obnosov on opettanut lapsille animaatiota lähes 20 vuotta. Tänä vuonna hän sai Paras taiteilija-opettaja -arvonimen.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль