Endevanhan vepsläižen naižen sädod

Endevanhan vepsläižen naižen sädod

Darja Švetsova
05.05.2021
Tedat-ik tö, mitte irdnägo oli vepsläižel naižel äi vozid tagaze? Miččed sädod oliba da miččes kanghaspäi ned oli tehtud? Sen polhe mö pagižem Natalja Denisovanke, Karjalaižiden, vepsläižiden da suomalaižiden mediakeskusen radnikanke.
Fibulas oli äi ripkid, miččed heläižiba, konz neižne astui, i nece heläiduz küksi pahoid hengid. Kuva: Kodima
Fibulas oli äi ripkid, miččed heläižiba, konz neižne astui, i nece heläiduz küksi pahoid hengid. Kuva: Kodima

—Natalja, sanu, ole hüvä, miččed sädod oliba vepsläižel naižel endevanhoiš aigoiš?

—Ku pagišta vepsän rahvahan enččiden sobiden polhe, ezmäi kaiked pidab sanuda, miše nügüdläižiden vepsläižiden ezitatad oma ves’-heimon ezitajad. Ves’-heim eli IX-XII-voz’sadoil Ojat’-, Paša- da Säs’-jogiden i Vauktan järven randoil. Äi sobid ristitun päl – nece om enččiden sädoiden päerigoičuz. Ezmäi naižen päl oli alembaine soba. Mugoižes räcnäs, mitte om tunikan formas, naine voi magata vai olda kodiš, no muga händast niken ei voind nähta. Sid’ oli völ üks’ soban pala – platjo pöl’vhaspäi. Völ kanghad da nitid oliba villaspäi. Mujutadihe kangast londusižil mujuil. Toine predmet naižen päl om jupk, mitte lähteb ougilpäi, vai muga nimitadud sarafon. Se om tehtud villaspäi i om mujutadud muzasinižehe mujuhu indigon vai miččen-se toižen mujun abul. Naižen vösijas kaiken oli vö tradicionaliženke ornamentanke. Mö em tekoi, oli-ik ezipaik endevanhan vepsläižen naižen sädoiš. Mugoižid arheologižid todištusid ei ole.

—Navediba-ik vepsläižiden ezitatad panda päle čomitesid?

— Kaiken aigan voib tundištada ves’-heimon ezitajad ripkiden heläidusen mödhe. Endevanhan vepsläižen vösijas voiba olda riputadud völ miččed-se čomitesed vai ripked hebon formas. Voiba olda sorzaižed vai šurgunaižed. Nüblid kävutadihe harvoin, sikš sebas oli rindripke vai fibul. Pidab sanuda, miše IX-X-voz’sadoil endevanhan ves’-heimon naižiden sädoiš lujas tundub skandinavine painastuz. Hö paniba päle sädod čomitesidenke da fibuloidenke, miččed tuliba Skandinaviaspäi. Ojat’-jogen randoil möskeliba erazvuiččiden kul’turiden ezitajad. Heiden keskes oliba skandinavižen kul’turan ezitajad-ki. Neniden jogiden randoiden eläjad otiba ičeze eloho toižiden kul’turiden pirdoid ristituišpäi, ked tuliba heidennoks da möskeliba sigä. Vepsläižen naižen sädoihe putuiba mugoižed fibulad matknikoišpäi da möjišpäi. Nene fibulad hebonkengän formas erineba karjalaižiden fibuloišpäi, miččil om toine oval- da pöngform, a nene fibulad oma hebonkengän formas. Sikš ned muga nimitadihe. Sädoiš da čomitesiš oli ičenaižid-ki suomalaiž-ugrilaižid pirdoid.

Völ üks’ tärged naižen sädoiden pala om st’okulnabornik. Mugoižed nabornikad skandinavižed da karjalaižed naižed kävutiba harvoin, a ves’-heimon naižel niid oli äi – läz 500 bul’ušt ühtes. XI-voz’sadal nece oli lujas kalliž azj. Bul’uižed om tehtud st’oklaspäi. Bul’uižiden tegemižen keskuz oli Vizantias. Mugoižed nabornikad oma tulnuded möjišpäi. Niid kävutadihe dengoiden sijas. Üks’ bul’uine voi maksta lujas kal’hes – kuverz’-se lehmäd vai lambhad. Mi enamb bul’uine, mi enamba sil’mäižid sil oli, ka kal’hemb se oli. Hijamad pidetihe käzirenghil. Ku ned oliba lujas pit’käd, ka mugoižed käzirenghad voiba niid pidäda sijal.

— Mikš suomalaiž-ugrilaižed heimod lujas navediba ripkid, miččed heläidaba?

—Fibulas oli äi ripkid, miččed heläižiba, konz neižne astui, i nece heläiduz küksi pahoid hengid, kaik pahut, miččehe uskoiba ristitud ende. Ripkil voiba olda sorzad, šurgunaižed da ripked butulkan formas. Vezilind om mifologine heng. Suomalaiž-ugrilaižiden rahvahiden mifologijas om äi vezilinduid. Ned oma ripkes ei vaiše nitil. Nitid oma spirališ. Spiraliden sijas voiba olda erazvuiččed čapid vai nahkrihmad. Völ üks’ melentartuine kalu, mitte ripui fibulas, om neglhodr. Nece om bronzaspäi tehtud turuine. Sil om läbireig, miččel ripub rihm. Turuižen südäimes om hoban palaine negloidenke. Muga kaik tarbhaižed naižele kalud oliba rindal.

—Miččed pähižed oliba ende?

—Mitte-se pähine, ozutesikš, paik kaiken oli vepsläižen naižen päs. Om tärged, miše hibused oliži sugitud, ika pähine ei pidäde. Ezmäi pandihe päle pähižen käzipaikan formas. Nece om mugoine pit’k kangaz. Sidä voib panda ümbri päs i pidäda tagapäi. Ku pidab, voib panda sen kaglaha, miše oliži läm’, da tihed i säs’ked ei kokaidaižigoi. Voib jätta sen sel’gäle, a voib pidäda sen täsmäižel slavilaižiden veroiden mödhe. XI-XII-voz’sadoil oli jo slavilaine painastuz, sikš miše slavilaižidenke oli enamb kul’turižid kosketusid. Sid’ pandihe völ üks’ paik. Se om läm’ da hoik praznikpaik villaspäi.

—Midä void sanuda enččiden kengiden polhe?

—Endevanhan vepsläižen naižen jaugas oliba kengäd da kudotud neglal noskad, mugoižed-žo kut i karjalaižel naižel. Nece om nahkkengäd, ilma pohjata. Niid tegihe kogonaižespäi nahkan palaspäi. Ned oma hüväd kezal, konz irdal om kuiv sä. Konz irdal om vilumb, voib panda jaugha sauptud da korktembad kengäd.

—Kut sinä meletad, voiba-ik ristitud panda päle mugoižid sädoid vai čomitesid nügüd’?

—Nene sädod oma lujas modokahad i nügüd’aigaližed. Ku, ozutesikš, panda päle vaiše fibulad vai nabornikad, ka mugoižiš sädoiš voib ühteta etnoehtoihe vai mända radole. Mugoižed sädod voib kebnašti ombelta. Paksumba kaiked niid ombleba istorijan rekonstrukcijan klubiden ühtnikad. Vilend om lujas kebn. Sidä voib pirtta neniš sädoišpäi, sid’ tulda omblijannoks i sanuda: ”Tahtoin mugoižid sädoid!” 


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Yksin vuarojen kera: oša kaksi
Luonto on loppumatoin voimien, innon, hyvän mielialan lähteh. Kun vietät luonnošša enemmän aikua, kyllä šitä enemmän olet vaipun, ka matan jälkeh tunnet, jotta olet šuanun lisyä voimie.
Oma Mua
Sordaval vuottau Ven’an da Karjalan turistoi
Sordaval mennyt aigua rodih kuulužakse turistoin keskes Ruskealan mägiparkan täh.Sordavalan kodialovehmuzei on vie yksi kohtu, kuduah turistat vältämättäh tahtottas čökäldiäkseh.
Karjalan Sanomat
Viisumeja voi hakea, vuoromäärät kasvussa
Venäjän ja Suomen lentoyhtiöt alkavat lentää lisää vuoroja Helsingistä Moskovaan ja Pietariin. Mitä vaikeuksia voi syntyä suomalaisille Venäjän-matkalla?
Oma Mua
Yksin vuarojen kera
Luonto on moittimattoman kaunis, še innoštau ta rauhottau, antau vapauven tuntuo ta lahjottau uškomattomie näköaloja.
Karjalan Sanomat
Suomalaiset tapaavat Suomi-kylässä
Karjalassa asuvat suomalaiset sekä suomen kielestä ja kulttuurista kiinnostuneet voivat osallistua virtuaaliselle kohtaamisareenalle kesäkuun alussa.
Karjalan Sanomat
Reittikartta laajenee vauhdilla
Karjalan asukkaat voivat lentää Petroskoista Kazaniin. Lähiaikana lentoaseman aikatauluun lisätään vuoroja Mineralnyje Vody -kaupunkiin.
Kipinä
Kadajaine aiduseiväs kaksi kuuzistu kestäy
Meččien keskes eläi karjalaine hyvin tiezi eri puuloin eričyksii, häi maltoi sanuo, kudai puu mih parembi pädöy.
Oma Mua
“Hyvä elos tuli meil, Gagarinas runon lain minä teil”
Vuvvennu 1961 enzimästy kerdua kosmossah lendi ristikanzu. Se oli ylen suuri päivy kogo mieros. Ei jiännyh bokkah ni karjalaine runonpajattai Vieljärvespäi Paraskovja Ivanova. Häi lad’d’ai runon Gagarinas.
Karjalan Sanomat
Digimarkkinointi tuo lisää matkailijoita
Venäjän ja Suomen matkailualan yritykset oppivat luomaan tehokasta ja osuvaa sisältöä verkossa matkailijoiden houkuttelemiseksi.
Kipinä
Kuklat niise tykätäh vorssuija
L’udmila Tihonova harraštau čopakkua, tarkkua ta hyvin kaunista käsityötä. L’udmila Stepanovna ompelou perintehellisie pukuja kukloilla.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль