Endevanhan vepsläižen naižen sädod

Endevanhan vepsläižen naižen sädod

Darja Švetsova
05.05.2021
Tedat-ik tö, mitte irdnägo oli vepsläižel naižel äi vozid tagaze? Miččed sädod oliba da miččes kanghaspäi ned oli tehtud? Sen polhe mö pagižem Natalja Denisovanke, Karjalaižiden, vepsläižiden da suomalaižiden mediakeskusen radnikanke.
Fibulas oli äi ripkid, miččed heläižiba, konz neižne astui, i nece heläiduz küksi pahoid hengid. Kuva: Kodima
Fibulas oli äi ripkid, miččed heläižiba, konz neižne astui, i nece heläiduz küksi pahoid hengid. Kuva: Kodima

—Natalja, sanu, ole hüvä, miččed sädod oliba vepsläižel naižel endevanhoiš aigoiš?

—Ku pagišta vepsän rahvahan enččiden sobiden polhe, ezmäi kaiked pidab sanuda, miše nügüdläižiden vepsläižiden ezitatad oma ves’-heimon ezitajad. Ves’-heim eli IX-XII-voz’sadoil Ojat’-, Paša- da Säs’-jogiden i Vauktan järven randoil. Äi sobid ristitun päl – nece om enččiden sädoiden päerigoičuz. Ezmäi naižen päl oli alembaine soba. Mugoižes räcnäs, mitte om tunikan formas, naine voi magata vai olda kodiš, no muga händast niken ei voind nähta. Sid’ oli völ üks’ soban pala – platjo pöl’vhaspäi. Völ kanghad da nitid oliba villaspäi. Mujutadihe kangast londusižil mujuil. Toine predmet naižen päl om jupk, mitte lähteb ougilpäi, vai muga nimitadud sarafon. Se om tehtud villaspäi i om mujutadud muzasinižehe mujuhu indigon vai miččen-se toižen mujun abul. Naižen vösijas kaiken oli vö tradicionaliženke ornamentanke. Mö em tekoi, oli-ik ezipaik endevanhan vepsläižen naižen sädoiš. Mugoižid arheologižid todištusid ei ole.

—Navediba-ik vepsläižiden ezitatad panda päle čomitesid?

— Kaiken aigan voib tundištada ves’-heimon ezitajad ripkiden heläidusen mödhe. Endevanhan vepsläižen vösijas voiba olda riputadud völ miččed-se čomitesed vai ripked hebon formas. Voiba olda sorzaižed vai šurgunaižed. Nüblid kävutadihe harvoin, sikš sebas oli rindripke vai fibul. Pidab sanuda, miše IX-X-voz’sadoil endevanhan ves’-heimon naižiden sädoiš lujas tundub skandinavine painastuz. Hö paniba päle sädod čomitesidenke da fibuloidenke, miččed tuliba Skandinaviaspäi. Ojat’-jogen randoil möskeliba erazvuiččiden kul’turiden ezitajad. Heiden keskes oliba skandinavižen kul’turan ezitajad-ki. Neniden jogiden randoiden eläjad otiba ičeze eloho toižiden kul’turiden pirdoid ristituišpäi, ked tuliba heidennoks da möskeliba sigä. Vepsläižen naižen sädoihe putuiba mugoižed fibulad matknikoišpäi da möjišpäi. Nene fibulad hebonkengän formas erineba karjalaižiden fibuloišpäi, miččil om toine oval- da pöngform, a nene fibulad oma hebonkengän formas. Sikš ned muga nimitadihe. Sädoiš da čomitesiš oli ičenaižid-ki suomalaiž-ugrilaižid pirdoid.

Völ üks’ tärged naižen sädoiden pala om st’okulnabornik. Mugoižed nabornikad skandinavižed da karjalaižed naižed kävutiba harvoin, a ves’-heimon naižel niid oli äi – läz 500 bul’ušt ühtes. XI-voz’sadal nece oli lujas kalliž azj. Bul’uižed om tehtud st’oklaspäi. Bul’uižiden tegemižen keskuz oli Vizantias. Mugoižed nabornikad oma tulnuded möjišpäi. Niid kävutadihe dengoiden sijas. Üks’ bul’uine voi maksta lujas kal’hes – kuverz’-se lehmäd vai lambhad. Mi enamb bul’uine, mi enamba sil’mäižid sil oli, ka kal’hemb se oli. Hijamad pidetihe käzirenghil. Ku ned oliba lujas pit’käd, ka mugoižed käzirenghad voiba niid pidäda sijal.

— Mikš suomalaiž-ugrilaižed heimod lujas navediba ripkid, miččed heläidaba?

—Fibulas oli äi ripkid, miččed heläižiba, konz neižne astui, i nece heläiduz küksi pahoid hengid, kaik pahut, miččehe uskoiba ristitud ende. Ripkil voiba olda sorzad, šurgunaižed da ripked butulkan formas. Vezilind om mifologine heng. Suomalaiž-ugrilaižiden rahvahiden mifologijas om äi vezilinduid. Ned oma ripkes ei vaiše nitil. Nitid oma spirališ. Spiraliden sijas voiba olda erazvuiččed čapid vai nahkrihmad. Völ üks’ melentartuine kalu, mitte ripui fibulas, om neglhodr. Nece om bronzaspäi tehtud turuine. Sil om läbireig, miččel ripub rihm. Turuižen südäimes om hoban palaine negloidenke. Muga kaik tarbhaižed naižele kalud oliba rindal.

—Miččed pähižed oliba ende?

—Mitte-se pähine, ozutesikš, paik kaiken oli vepsläižen naižen päs. Om tärged, miše hibused oliži sugitud, ika pähine ei pidäde. Ezmäi pandihe päle pähižen käzipaikan formas. Nece om mugoine pit’k kangaz. Sidä voib panda ümbri päs i pidäda tagapäi. Ku pidab, voib panda sen kaglaha, miše oliži läm’, da tihed i säs’ked ei kokaidaižigoi. Voib jätta sen sel’gäle, a voib pidäda sen täsmäižel slavilaižiden veroiden mödhe. XI-XII-voz’sadoil oli jo slavilaine painastuz, sikš miše slavilaižidenke oli enamb kul’turižid kosketusid. Sid’ pandihe völ üks’ paik. Se om läm’ da hoik praznikpaik villaspäi.

—Midä void sanuda enččiden kengiden polhe?

—Endevanhan vepsläižen naižen jaugas oliba kengäd da kudotud neglal noskad, mugoižed-žo kut i karjalaižel naižel. Nece om nahkkengäd, ilma pohjata. Niid tegihe kogonaižespäi nahkan palaspäi. Ned oma hüväd kezal, konz irdal om kuiv sä. Konz irdal om vilumb, voib panda jaugha sauptud da korktembad kengäd.

—Kut sinä meletad, voiba-ik ristitud panda päle mugoižid sädoid vai čomitesid nügüd’?

—Nene sädod oma lujas modokahad i nügüd’aigaližed. Ku, ozutesikš, panda päle vaiše fibulad vai nabornikad, ka mugoižiš sädoiš voib ühteta etnoehtoihe vai mända radole. Mugoižed sädod voib kebnašti ombelta. Paksumba kaiked niid ombleba istorijan rekonstrukcijan klubiden ühtnikad. Vilend om lujas kebn. Sidä voib pirtta neniš sädoišpäi, sid’ tulda omblijannoks i sanuda: ”Tahtoin mugoižid sädoid!” 


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Kodima
Podporožjen eläjile vepsän kelen kursad tuliba mel’he!
Vepsän kelen kursiden openikad Järvenkülän ”Vepsän kond”-ozutelusel. Kuva: ”Vepsän kond”-sebran arhivaspäi
Oma Mua
Ratijo
Karjalan kirjailijan Antti Timosen kertomuš oli valmissettu vuotena 1928.
Kipinä
Vepsän ma taihehkuviš
Venäman Rahvahaližele kuvadajale, akademikale, tetabale Karjalan mastarile Boris Nikolajevič Pomorcevale necen voden täudui 90 vot.
Karjalan Sanomat
Runola: Uusi kalenteri myyntiin marraskuussa
Vuoden 2023 etnokalenteri käsittelee paitsi Karjalan mytologiaa myös ekologiaan liittyviä aiheita sekä Kalevala-eepoksen historiaa.
Karjalan Sanomat
Ammattikoulutuksen laatu paranee
Uudet laitteet on hankittu Petroskoin teknologian ja yrittäjyyden opiston kahteen työpajaan. Tulevat kokit ja parturi-kampaajat harjoittelevat taitojaan mukavissa olosuhteissa.
Oma Mua
Uuzi opastusvuozi algavui uvvistetus školas
Priäžän školan opastujat on ruvettu opastumah uvvistetus školas. Kezän aigua školas on pietty perustehelline kohendamine.
Oma Mua
Taitaja Hovatta-muasteri oli hyvä laulaja
Palaka Remšu kerto, jotta hiän hyvin muistau omua ukkuoh. Ukko oli Niskajärven Hovatta, Lešoni. Hiän kävi laulamah lienöykö Petroskoih, vain ihan Moskovah šuaten 1937 vuotena. Ukko oli mainijo muasteri.
Karjalan Sanomat
Kaivospaikoista uusi matkailureitti
Uusi reitti on yhdistänyt Prääsän, Pitkärannan ja Suojärven piirien paikat, joissa aiemmin toimivat rautaruukit ja kaivokset.
Karjalan Sanomat
Teatterilaboratoriosta uusia kokemuksia
Teatr Natsyi -teatterin laboratorio toimi Karjalan kansallisessa teatterissa. Tämän näyttelijöiden lisäksi mukana oli näyttelijöitä Almetjevskin draamateatterista.
Oma Mua
Tverinkarieloissa: tiedomatka Ruameškan piirin karieloih
Tutkimušmatkakunda keräili Tverin oblastin karieloin kylissä lingvistizie da etnologizie materialoida.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль