Endevanhan vepsläižen naižen sädod

Endevanhan vepsläižen naižen sädod

Darja Švetsova
05.05.2021
Tedat-ik tö, mitte irdnägo oli vepsläižel naižel äi vozid tagaze? Miččed sädod oliba da miččes kanghaspäi ned oli tehtud? Sen polhe mö pagižem Natalja Denisovanke, Karjalaižiden, vepsläižiden da suomalaižiden mediakeskusen radnikanke.
Fibulas oli äi ripkid, miččed heläižiba, konz neižne astui, i nece heläiduz küksi pahoid hengid. Kuva: Kodima
Fibulas oli äi ripkid, miččed heläižiba, konz neižne astui, i nece heläiduz küksi pahoid hengid. Kuva: Kodima

—Natalja, sanu, ole hüvä, miččed sädod oliba vepsläižel naižel endevanhoiš aigoiš?

—Ku pagišta vepsän rahvahan enččiden sobiden polhe, ezmäi kaiked pidab sanuda, miše nügüdläižiden vepsläižiden ezitatad oma ves’-heimon ezitajad. Ves’-heim eli IX-XII-voz’sadoil Ojat’-, Paša- da Säs’-jogiden i Vauktan järven randoil. Äi sobid ristitun päl – nece om enččiden sädoiden päerigoičuz. Ezmäi naižen päl oli alembaine soba. Mugoižes räcnäs, mitte om tunikan formas, naine voi magata vai olda kodiš, no muga händast niken ei voind nähta. Sid’ oli völ üks’ soban pala – platjo pöl’vhaspäi. Völ kanghad da nitid oliba villaspäi. Mujutadihe kangast londusižil mujuil. Toine predmet naižen päl om jupk, mitte lähteb ougilpäi, vai muga nimitadud sarafon. Se om tehtud villaspäi i om mujutadud muzasinižehe mujuhu indigon vai miččen-se toižen mujun abul. Naižen vösijas kaiken oli vö tradicionaliženke ornamentanke. Mö em tekoi, oli-ik ezipaik endevanhan vepsläižen naižen sädoiš. Mugoižid arheologižid todištusid ei ole.

—Navediba-ik vepsläižiden ezitatad panda päle čomitesid?

— Kaiken aigan voib tundištada ves’-heimon ezitajad ripkiden heläidusen mödhe. Endevanhan vepsläižen vösijas voiba olda riputadud völ miččed-se čomitesed vai ripked hebon formas. Voiba olda sorzaižed vai šurgunaižed. Nüblid kävutadihe harvoin, sikš sebas oli rindripke vai fibul. Pidab sanuda, miše IX-X-voz’sadoil endevanhan ves’-heimon naižiden sädoiš lujas tundub skandinavine painastuz. Hö paniba päle sädod čomitesidenke da fibuloidenke, miččed tuliba Skandinaviaspäi. Ojat’-jogen randoil möskeliba erazvuiččiden kul’turiden ezitajad. Heiden keskes oliba skandinavižen kul’turan ezitajad-ki. Neniden jogiden randoiden eläjad otiba ičeze eloho toižiden kul’turiden pirdoid ristituišpäi, ked tuliba heidennoks da möskeliba sigä. Vepsläižen naižen sädoihe putuiba mugoižed fibulad matknikoišpäi da möjišpäi. Nene fibulad hebonkengän formas erineba karjalaižiden fibuloišpäi, miččil om toine oval- da pöngform, a nene fibulad oma hebonkengän formas. Sikš ned muga nimitadihe. Sädoiš da čomitesiš oli ičenaižid-ki suomalaiž-ugrilaižid pirdoid.

Völ üks’ tärged naižen sädoiden pala om st’okulnabornik. Mugoižed nabornikad skandinavižed da karjalaižed naižed kävutiba harvoin, a ves’-heimon naižel niid oli äi – läz 500 bul’ušt ühtes. XI-voz’sadal nece oli lujas kalliž azj. Bul’uižed om tehtud st’oklaspäi. Bul’uižiden tegemižen keskuz oli Vizantias. Mugoižed nabornikad oma tulnuded möjišpäi. Niid kävutadihe dengoiden sijas. Üks’ bul’uine voi maksta lujas kal’hes – kuverz’-se lehmäd vai lambhad. Mi enamb bul’uine, mi enamba sil’mäižid sil oli, ka kal’hemb se oli. Hijamad pidetihe käzirenghil. Ku ned oliba lujas pit’käd, ka mugoižed käzirenghad voiba niid pidäda sijal.

— Mikš suomalaiž-ugrilaižed heimod lujas navediba ripkid, miččed heläidaba?

—Fibulas oli äi ripkid, miččed heläižiba, konz neižne astui, i nece heläiduz küksi pahoid hengid, kaik pahut, miččehe uskoiba ristitud ende. Ripkil voiba olda sorzad, šurgunaižed da ripked butulkan formas. Vezilind om mifologine heng. Suomalaiž-ugrilaižiden rahvahiden mifologijas om äi vezilinduid. Ned oma ripkes ei vaiše nitil. Nitid oma spirališ. Spiraliden sijas voiba olda erazvuiččed čapid vai nahkrihmad. Völ üks’ melentartuine kalu, mitte ripui fibulas, om neglhodr. Nece om bronzaspäi tehtud turuine. Sil om läbireig, miččel ripub rihm. Turuižen südäimes om hoban palaine negloidenke. Muga kaik tarbhaižed naižele kalud oliba rindal.

—Miččed pähižed oliba ende?

—Mitte-se pähine, ozutesikš, paik kaiken oli vepsläižen naižen päs. Om tärged, miše hibused oliži sugitud, ika pähine ei pidäde. Ezmäi pandihe päle pähižen käzipaikan formas. Nece om mugoine pit’k kangaz. Sidä voib panda ümbri päs i pidäda tagapäi. Ku pidab, voib panda sen kaglaha, miše oliži läm’, da tihed i säs’ked ei kokaidaižigoi. Voib jätta sen sel’gäle, a voib pidäda sen täsmäižel slavilaižiden veroiden mödhe. XI-XII-voz’sadoil oli jo slavilaine painastuz, sikš miše slavilaižidenke oli enamb kul’turižid kosketusid. Sid’ pandihe völ üks’ paik. Se om läm’ da hoik praznikpaik villaspäi.

—Midä void sanuda enččiden kengiden polhe?

—Endevanhan vepsläižen naižen jaugas oliba kengäd da kudotud neglal noskad, mugoižed-žo kut i karjalaižel naižel. Nece om nahkkengäd, ilma pohjata. Niid tegihe kogonaižespäi nahkan palaspäi. Ned oma hüväd kezal, konz irdal om kuiv sä. Konz irdal om vilumb, voib panda jaugha sauptud da korktembad kengäd.

—Kut sinä meletad, voiba-ik ristitud panda päle mugoižid sädoid vai čomitesid nügüd’?

—Nene sädod oma lujas modokahad i nügüd’aigaližed. Ku, ozutesikš, panda päle vaiše fibulad vai nabornikad, ka mugoižiš sädoiš voib ühteta etnoehtoihe vai mända radole. Mugoižed sädod voib kebnašti ombelta. Paksumba kaiked niid ombleba istorijan rekonstrukcijan klubiden ühtnikad. Vilend om lujas kebn. Sidä voib pirtta neniš sädoišpäi, sid’ tulda omblijannoks i sanuda: ”Tahtoin mugoižid sädoid!” 


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Karjalan Sanomat
Avoin loppu jätti katsojan odottamaan jatkoa
Karjalassa viime vuonna kuvattu psykologinen draama ensiesitettiin Petroskoissa. Elokuvassa esiintyvät sekä tunnetut moskovalaiset että petroskoilaiset näyttelijät.
Karjalan Sanomat
Liity mukaan puheiden keräämiseen
Kielitieteilijät ovat käynnistäneet projektin, jossa halukkaat voivat äänittää vepsän tai karjalan murteita puhuvien sukulaistensa tai tuttaviensa puhetta.
Oma Mua
Roštuon vetehini
Luve Kalevalan karjalan kielen kurššien opaštujien starina ta šuat tietyä mitä kummua voit šattuo Roštuon taika-aikana.
Kipinä
Loksi
Kontupohjalaiset koululaiset Daniil ja Sofia Rigoninit keksivät kertomuksia käpylinnun poikasesta Loksista.
Karjalan Sanomat
Laboratoriossa vatkataan teatteria ja suomen kieltä
Suomenkielisen teatterin laboratorio aloitti tänään toimintansa Suomi-talossa Pietarissa. Kuukauden aikana sen jäsenet opiskelevat näyttelijäntyötä ja suomen kieltä.
Oma Mua
Opastajien desantu Videles
Talvikuul Anuksen čupun Videlen kyläs vastavui enämbi nelliäkymmendy školan ruadajua Karjalan eri čuppulois.
Kipinä
Todesižed starinad živatoiden polhe
Todesižed starinad kodi- da mecživatoiden polhe.
Kodima
Vepsän kul’turan voz’ lopihe čomal praznikehtal
Vepsän kul’tursebr tegi 2022. voden ühthevedoid Karjalan rahvahiden sebruden kodiš.
Oma Mua
Makšalillit
Pekka Perttu kertou tarinan, mintäh Pirttilahen koko kylövehtä ruvettih nimittelömäh Makšalilliksi.
Karjalan Sanomat
Rinteen sukutarina: kirja ilmestyi nyt venäjäksi
Petroskoilaissyntyinen muusikko ja toimittaja Arto Rinne on venäjäntänyt oman elämäkerrallisen kirjansa Karjalaan kaikonneita.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль