Valdivollizil muamankielil on enämbi kannatustu

Valdivollizil muamankielil on enämbi kannatustu

Ol’ga Smotrova
06.03.2021
Suomelas-ugrilazen školan karjalan kielen opastai Tatjana Ignat’kova kävyi kogo Ven’an muamankielen opastujien kilbah.
Tatjana Ignat’kova ezitti Moskovas Karjalan jalokivet -ozuttelun “Karjalan jalokivet”. Kuva: Jelena Pankratjeva.
Tatjana Ignat’kova ezitti Moskovas Karjalan jalokivet -ozuttelun “Karjalan jalokivet”. Kuva: Jelena Pankratjeva.

Tänävuon tuhukuus “Oman Muan” toimituksen alallizekse gost’akse rodih Jessoilan kylän karjalaine Suomelas-ugrilazen školan opastai Petroskoin Suomelas-ugrilazen školan karjalan kielen opastai Tatjana Ignat’kova. Naine kävyi sovittelemah perindöllisty karjalastu ruuttua. Lehten toimittai, karjalazien sobien ombelii Margarita Kemppainen andoi nevvuogi, midä olis tärgiembi sanelta karjalazien XII-luvun ruuttah da kul’tuurah nähte ruutan kauti Moskovan kilvas.

Ven’an prezidentan grantoin fondal kannatettu Maumankielen opastajien kilbu piettih tänävuon Moskovas 26. – 28. tuhukuudu. Kilbah yhtyi 34 opastujua Ven’al da Volgoven’alpäi. Karjalaspäi oli vaiku yksi kilbuniekku, erähil alovehilpäi lähtiettih kaksin, Baškiiriespäi tuli kai kaheksa hengie.

Kilbah niškoi pidi varustua kymmenen minuutan urokku, ozuttelu da sanelta oman rahvahan perindöllizis ruutis.

– Kilvan enzimäzenny päivänny yhteiskunnallizes paluatas piimmö ozuttelut. Joga kilbuniekal oli abuniekku keräl, minul avvutti kolleegu Jelena Pankratjeva. Ozutettavakse toimmo tytit karjalazis ruutis, Kalevala-eeposan kniigat, šipainiekkua, buolua, opastujien käziluajilmuksii, kuvotun hurstin da Kipinä-žurnualan. Jogahizel kilbuniekal keräl oli moine pieni ozuttelu, sanoi Tatjana. – Rahvas mielihyväl syödih kai buolat da šipainiekat, kyzyttih kummeksijes, täydyygo yhty čuassuu nedälis muamankielen opastamizekse, vie erähät kyzyttih, mindäh “Kipinä” on kahtel piämurdehel, eigo vois luadie erikseh – žurnualu vienakse da žurnualu livvikse…

Rahvas mielihyväl syödih kai buolat da šipainiekat, kyzyttih, kyzyttih kummeksijes, täydyygo yhty čuassuu nedälis muamankielen opastamizekse.

Kilvan toizennu etuapannu oli urokku da oman rahvahan ruutan prezentatsii. Tatjana da hänen opastujat varustettih kymmenenminuuttahistu videourokkua kolme čuassuu. Urokale pandih nimi “Kalevala-eeposan elävynnyöt sivut”.

– Hos urokku ei tuonnuh voittuo, ga rahvas seizojen pläkytettih kämmenii, konzu lopin sanelendan karjalazeh ruuttah nähte. Arvostelijat sanottih, ku minul oli kaikis paras prezentatsii. Minuuhäi ylen äijäl miellytti Surgutaspäi tulluzen naizen ruuttu, häi ezitti sidä sil taval, ku rounoku sai lapsen da käveli sit ymbäri bubnah kel. Ylen čoma ruuttu oli kilvan voittajal miehel kalmikoin kielen da literatuuran opastajal Karu Dovurkajeval, häi ezitti sidä neidizenke tansijes. Monet saneltih omas ruutas lugijes da tarattajes, ei suannuh ellendiä nimidä, saneli Tatjana.

Saneltes omas matkas Tatjana mainičči sengi, ku ylen hyvin tundi kilvas olles, ku toizil kilbuniekoil opastettavu muamankieli on valdivolline. Lapsien kielinero on parembi, on opastuskniigoi joga kluassah niškoi, meil kieldy opastua kniigoi myöte voibi vaiku seiččemendeh kluassah sah, ielleh opastajal pidäyb ičeväil eččie opastusmaterjualua.

– Ven’an toizil alovehil muamankieldy kannatetah perembi, migu meil. Sie enämbi čuassuu opastustu dai opastus on vältämätöi kaikkih niškoi. Meil on vai yksi suuri kilbu – tazavallan olimpiuadu, a erähil alovehil kymmenin kilvoin vuvves pietäh, Narjan-Maras on linnan piälikön muamankielen tiedäjien kilbu, tazavallan piämiehen kilbu da muut, dai lahjat sie ollah kallehet – matkat, tiedokonehet, den’gah da muut. Den’agukannatus on ihan toizenmoine, saneli Tatjana Ignat’kova. 

Kilvaspäi tulduu Tatjanal tuli mieleh pidiä “Kalevalan” elävynnyöt sivut -ruadopajua yhtes omien opastujienke Petroskoin erähis školis da päivykodilois, sanelta lapsile eeposas da karjalazien perindöllizis ruutis da sovis.

Maumankielen opastajien kilbu jatkuu tänävuon sygyzyl, kilbah niškoi opastajil tulou varustua mitahto perindöllizen neron ruadopaja. Tatjana Ignat’kova mielihyväl lähtis, mieles on jo hyvä idei. 


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Mie toivon myöštyö
Kanšallisešša musejošša esitettih kirja liäkäristä Anatolii Martinovista. Kirjan luatijana on Valentina Sukotova, Oneganiemi-kanšalaisjärještön johtaja, ihmisoikevukšien puoluštaja, Anatolii Martinovin yštävä ta apulaini.
Kodima
Muštsijad, kuti voinan jäl’ged
Kalages om völ kaičenus sijoid, miččed starinoičeba voinan aigoiš da kaičeba istorijad. Suomalaižed batarejad Kalag’-posadas vahvištoitaba ristituiden starinoid. Nügüd’ nece azegsija tuleb Kalag’-külän melentartuisijaks, no vähän, ken tedab, mikš nece batarei sijadase ani mägel i min täht se oli tehtud.
Karjalan Sanomat
Lahdenpohja: Suomalaisesta kartanosta museoalue
Kesämökiksi vuosikymmeniä sitten muuttunut suomalainen kartano on nyt tarkoitus peruskorjata. Omistajat suunnittelevat taloon museota ja pihapiiriin kivirakennelmien puistoa.
Karjalan Sanomat
Ei tullutkaan äänettömyys
Uudessa Äänettömyys-ohjauksessaan Sergei Pronin nostaa esiin vähemmistökielen säilyttämisen ongelmaa. Esityksessä ei puhuta, mistä kielestä kyse on.
Oma Mua
Henna Massinen: Kai karjalan kielen murdehet ollah armahat
Henna Massinen ruadau Päivännouzu-Suomen yliopistos suomen kielen da kiändämizen opastajannu. Yhteltiedy häi on loppemas omassah väitöskirjua rajakarjalazien murdehien suomelastumizeh näh. Ližäkse Henna kirjuttau karjalan kielen syvendäjien opindoloin tutkielmua karjalazis žiivatoin nimis.
Karjalan Sanomat
Nukketeatteri voitti Kultaisen naamion
Karjalan nukketeatterin esitys Kalastajasta ja kalasta sai Venäjän ylimmän teatteripalkinnon Paras esitys nukketeatterissa -sarjassa.
Kodima
Endevanhan vepsläižen naižen sädod
Tedat-ik tö, mitte irdnägo oli vepsläižel naižel äi vozid tagaze? Miččed sädod oliba da miččes kanghaspäi ned oli tehtud? Sen polhe mö pagižem Natalja Denisovanke, Karjalaižiden, vepsläižiden da suomalaižiden mediakeskusen radnikanke.
Oma Mua
El’vira Derevl’ova: oma kieli da pajot ollah ainos sydämes
Karjalaine El’vira Derevl’ova on rodužin Veškelyksespäi, ga äijän vuottu eläy Petroskois. Vastavuimmo El’vira Derevl’ovan kel Petroskois Belije kl’uči -sanatouries, kus naine ruadau – järjestäy pidoloi gostile.
Kodima
Vepsläine delegacii ajoi Salehard-lidnaha
Sulakun 4.-8. päivil vepsläine delegacii Karjalaspäi radoi Salehard-lidnas. Sigä mäni Venäman Pohjoižen, Sibirin da Edahaižen Päivnouzman igähižiden rahvahiden toine forum.
Karjalan Sanomat
Sota naisen silmin
Karjalan laulu- ja tanssiyhtye Kanteleen uusi musiikkiesitys Heijastus esitettiin suurella menestyksellä Petroskoissa maanantaina. Vuoden päästä esitys pääsi lopultakin ensi-iltaan.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль