Šuojun paikannimet ollah vahnimii

Šuojun paikannimet ollah vahnimii

Ol’ga Smotrova
25.04.2022
Šuojun kyläs piettih Lyydiläzien eländykohtien paikannimilöin sanakniigan prezentasii. Sanelemah uudeh kniigah da Šuojun lohkon paikannimilöih nähte Šuojun kirjastoh tuli kniigan erähii kirjuttajii professoru Irma Mullonen.
Ennevahnas Šuojun lohkol oli läs kahtukymmendy kyliä. Kuva: Tatjana Akulova
Ennevahnas Šuojun lohkol oli läs kahtukymmendy kyliä. Kuva: Tatjana Akulova

Kniigan prezentatsii piettih sulakuus, vastavukseh kerdyi Šuojun školan vahnembien kluasoin opastujii da paikannimilöih kiinnostunnuzii kyläläzii.

Šuojun kyläkundu kuuluu lyydiläzien eländykohtih. Kyläs jo ammui ei kuulu karjalan kieldy, Zaitsevan nimine souhozu mennyt vuozisual keräi Šuojun lohkole eri kanzoin rahvastu: valgoven’alastu, liygilästy, vepsälästy, vienalastu da muudu. Šuojun kyläkundah on jiännyh vaiku yksi lyydiläine kylä, kus aniharvah toinah vie kuulet karjalastu paginua, se on Nuamoilu. Nuamoilan kandueläjien jälgeläzii nygöi eläy Šuojus, kylä jäi duaččukohtakse. 

Yhtelläh Šuojun eläjät iče sidä tiedämättäh käytetäh omas paginas vahnoi saamelazii da vepsäläs-karjalazii sanoi, kudamat säilyttih paikallizis paikannimilöis. Niilöis saneli Karjkalan kuulužu paikannimilöin tutkii professoru Irma Mullonen. 


Šuoju on Karjalan vahnimii eländykohtii, jo Vikingoin aigah, X-XI-vuozisavoin rajal arheologoin tiedoloin mugah täs oli suuri myöndykohtu. Rahvas myödih elättilöih nahkoi da ostettih Jevroupan tavaroi. Konzu nämmile mualoile XIII-vuozisual tuldih novgorodalazet, hyö ruvettih nimittämäh paikallizii muanruadajii lydi-sanal, nenga hyö sanottih rahvastu, kudamii ei nalogoitettu, kudamat ei maksettu nalougoi. Juuri X-XI-vuozisavoil roittih tämän lohkon vahnimat paikannimet, kudamat annettih suurile jogiloile da järvilöile täs eläjät saamelazet (tutkijoin mugah, hyö tuldih tänne 500 vuottu enne meijän luguu da elettih täs meijän luvun X-vuozisuan loppussah). Erähii heijän jätettylöi paikannimilöi ollah Änižjärvi da Šuoju. Änižjärvi tarkoittau ’suurdu’ järvie, Šuoju-sanal on eri sellitysty.

– Yhtet ollah sidä mieldy, ku Šuojun jogi sai oman nimen suo-sanas, sildy ku jogi suau allun Suojärves. Yhtelläh minä olen tostu mieldy. Suurii jogiloi tavan mugah nimitettih jovensuulois libo ala-agjois, ei ylä-agjois (sildy ku rahvas eloitettih mualoi jogiloi randoi myöte alahaspäi yläh virdua vastah -toim.). On moine muinas-saamelaine sana “sui” libo “šui”, kudai merkiččöy kaidua lahtie. Moizii vois olla Änižjärven Petroskoin lahti. Rahvas ajettih sih lahteh da suadih tiediä, ku sitpäi iellehpäi matkuau vezitie, se oli tärgei, sendäh rahvas sih aigah liikuttih enimite vetty myöte, sellittäy Irma Ivanovna. 

Yhtet ollah sidä mieldy, ku Šuojun jogi sai oman nimen suo-sanas, sildy ku jogi suau allun Suojärves. Yhtelläh minä olen tostu mieldy. Suurii jogiloi tavan mugah nimitettih jovensuulois libo ala-agjois, ei ylä-agjois. On moine muinas-saamelaine sana “sui” libo “šui”, kudai merkiččöy kaidua lahtie. Moizii vois olla Änižjärven Petroskoin lahti.
Irma Mullonen, paikannimilöin tutkii

Kniigan prezentatsien aigua Irma Mullonen tarkah saneli Šuojun lohkon kuulužis da jo hävinnyzis paikannimilöis da hairahtukis, kudamii nygöi kylläl puuttuu internetas.

Vie eräs vahnimii paikannimilöi on Ukšezero libo Ukšjärvi. Tutkijan mieles, järven nimen vardaloh peityi vahnu suomelas-ugrilaine sana “ukti>uksi”, kudai merkičči tiedy, kudamua myöte volokoittih venehty yhtes vezistöspäi toizeh. Karjalas on äijy paikannimie, kudamat roittih täs sanas: Uksa, Uhtuo, Vuohtjärvi, Ohtjärvi da muut.

– Kusbohäi oli se tie, kudamua myöte volokoittih venehty? Minä duumaičen, ku täs, ozuttau Irma Ivanovna kohtua kartas. – Sendäh ku täs on Matkači-kylä. A mibo on Matkači? Sanan vardalos on karjalas-vepsäläine sana “matka”, kudai merkiččöy tiedy, taibalehtu, a enziallus se mirkičči juuri mostu tiedy, kudamua myöte vedeltih venehty. Toizin sanoin, Ukšjärvi da Matkači merkitäh yhty samua, vaiku Ukšjärvi täs eläjän muinazen rahvahan sana, a Matkači on myöhembi tänne tulluzien karjalazien da vepsäläzien sana.


Šuojun voulostih XIX-vuozisual kuului 19 kyliä: Bir’učevo, Vonžinskaja, Vimorskaja, Jeremenskaja, Ivanovskii pogost, Kolovoi ostrov, Kun’akovo, Laževšina, Lembačevo, Navolok, Plaksino, Pustoša, Sagarva, Sisojevskaja, Matkač, Navolok, Timoninskaja, Fofanovo, Usadiše. Erähät niilöis oldih pandu kirjoile jo XVI-vuozisual. Enimät suadih omat nimet niilöin enzimäzien eläjien mugah. Kylähäi sai allun sen enzimäzes perehes dai sai nimen tämän perehen nimen libo sen ižändän liigunimen.

– Lembačevo-kylän alguperänny on ei-kirikölline karjalas-vepsäläine nimi Lembi. Lembi on armas, oma. Voimmo sanuo, ku tämän kylän enzimäzenny eläjän nimi oli Lembi. Biričevo libo Bir’učevo voinnuh roita muinasven’alazes sanas “birič”, kudai merkičči virguniekkua, kudai andoi eri käskylöi. Toinah se oligi liigunimi – nenga šuutkakse voidih nimitellä ristikanzua, kudai suvaičči andua käskylöi, sellittäy Irma Ivanovna.

Vonžinskaja-kylän nimi rodih lyydiläzes vong-sanas, vong (livvikse – vongu, toim.). Se kylä oli Pogostal joven rannal, sie joves on vongu.

Vuvvennu roinnuon pozattomuksen periä Besoučan kylän nimi tahtottih muuttua. Ga on olemas federualline zakon, kudai puolistau histouriellizii nimilöi. Tiettäväine, Besoučča-paikannimen vardalos ei ole nimittumua biessua, muga sanottih joven bauhujua koskie.

– Vuvvennu 2011Besoučan kyläh sordui lendokoneh. Silloine Karjalan piämies Andrei Nelidov kehittii muuttamah kylän nimie (rahvahan etimolougien mugah Besovets-kylän nimi rodih ven’ankielizes bes-sanas). Ga myö voimmo muuttua vaiku aeroportan nimen, mi oligi ruattu myöhembi, nygöi se on aeroport Petrozavodsk, a kylän nimilöi ei sua muuttua, sehäi on histouroielline eländykohtu. On olemas federualline zakon, kudai puolistau histouriellizii nimilöi. Nelidovan kehoitukses tiijustettuu Besoučan eläjät kerättih ylen äijän ualekirjutustu oman kylän nimen muuttamistu vastah. Sehäi on heijän kohtu, heijän histourii, sinne on pandu muah heijän vahnembat. Tiettäväine, Besoučča-paikannimen vardalos ei ole nimittumua biessua, muga sanottih joven bauhujua koskie, sanou tutkii.

Rahvas puaksuh viäräh sellitetäh paikannimilöi, otammo hos Jänišpuoli-kylän. Ven’akse se on Jänišpole. Rahvas kiännetäh paikannimi kui Zaječje pole, Jänöin peldo, Jänishäi on jänöi. Kylän oigei nimi on Änižpuoli. Enne kyläs oli kaksi puoldu, se, kudai oli lähembä Oniegua, sanottih Änižpuolekdse, myöhembi se puoli andoi nimen kogo kyläle. 


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Aili Rettijeva: “Kotikyläni eläy šyväimeššä”
Talven enšimmäisenä päivänä vienankarjalaini naini, “Neuvosto-Karjalan” ta “Karjalan Sanomien” monivuotini toimittaja Aili Rettijeva täytti 85 vuotta.
Karjalan Sanomat
Suomen kieli tutummaksi Kalevalan kautta
Karjalan koulut voivat saada käyttöön uuden suomen kielen Seikkailuni Kalevalassa -oppikirjan viidesluokkalaisille jo ensi lukuvuoteen mennessä.
Oma Mua
Elä herätä pahutta, kuni še on hil’l’ani
1970-luvulla ylioppilahana ollešša mie rikeneh matkuššin Karhumäki–Petroskoi -paikallisjunalla. Šielä mie kuulinki tämän kummallisen jutun meijän junašta. Nyt tahon kertuo šen teilä.
Karjalan Sanomat
Kansanrunoutta kuulee taas Haikolassa
Haikolan historiasta kertovalle reitille asennetaan laitteet, joiden avulla matkustajat voivat tutustua paikalliseen folkloreen. Hanke toteutetaan Karjalan päämiehen rahaston tuella.
Kodima
Tradicionaližed radonmahtod: Ojatin keramik
Ezmäižen kerdan Karjalas avaitihe Ojatin keramikan ozuteluz. Sen avtor om L’udmila Ivanova Piterin agjan Al’ohovščina-küläspäi. Sen tem om omištadud vepsläižele ”Virantanaz”-eposale.
Kipinä
Karjalaisen perehen elämäštä
Ken huomenekšen kulkou kuuvvella jalalla, päivän kahella jalalla, illan kolmella jalalla? Še on ihmini: lapšena skammissa (reikästuulašša) kävelöy ta vanhana šauvan keralla.
Karjalan Sanomat
Luonto ja Kalevala kauhun inspiraationa
Vuottovaaralla kuvataan uusi kauhusarja, joka perustuu Kalevalan runoihin ja tarinoihin.
Karjalan Sanomat
Karjalaisesta saunasta matkailutuotteeksi
Suuri saunatie -hanke säilyttää karjalaisen saunan perinnettä ja kehittää sen pohjalta nykyaikaisen karjalaisen saunan standardin.
Oma Mua
Šelaillen kalenterie piäšet ihmehelliseh Meččolah
Pimiekuušša kaikki halukkahat voijah oštua uuši Meččolan mifologija -etnokalenteri vuuvekši 2023. Painoš yhistäy karjalaista mifologijua, ekologijua ta “Kalevalan” luatimisen istorijua.
Karjalan Sanomat
Uusia hankkeita Karjalan hyväksi
Noin viisikymmentä nuorta Karjalan piireistä oppi tekemään apurahahakemuksia ja keksi uusia aktiviteetteja ja hankkeita Karjalan hyväksi.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль