Samovuara šäilyttäy muan istorijua

Samovuara šäilyttäy muan istorijua

Irina Zaitseva
21.04.2021
Rahvahan kisoissa samovuara oli pakollisena atribuuttina. Juuri täštä aštiešta tuli vierahanvarasen ta kojikkahan talon simvoli. A karjalaisilla samovuara oli talon emännän statussin tunnukšena.
Ekskursijon jälkeh Viktor ta Ol’ga taritah kävijillä yrttičäijyö šuurešta 30 litran samovuarašta. Kuva: Ol’ga Vorobjova
Ekskursijon jälkeh Viktor ta Ol’ga taritah kävijillä yrttičäijyö šuurešta 30 litran samovuarašta. Kuva: Ol’ga Vorobjova

Venäjällä samovuarojen musejoja ei ole äijän. Karjalašša šemmoni musejo ilmešty vuotena 2011 Viktor ta Ol’ga Vorobjovien anšijošta. Viktor ta Ol’ga ollah Vuokkiniemen kylän lähellä olijan Kormilo-huutorin omistajat. Nykyjäh musejošša on noin 300 näyttelyesinehtä. 

– Ämmöltä mie šain 1800-luvun vanhan samovuaran. Šiitä alkuan rupesin kiinnoštumah samovuaroista ta lukomah niijen istorijašta. Mie ečin vanhoja samovuaroja antikvarikaupoista ta kirpputoriloista, kunnoššin niitä, muistelou musejon peruštaja Viktor Vorobjov. 

Viktorin mieleštä samovuara on meijän muan ta kantatuattojen istorijua. Vanhoina aikoina še aštie oli joka talošša, a šen ympäri keräyty koko pereh.

Šiih aikah pereh eli Nižnii Novgorodissa. 

– Iče olen Koštamukšešta kotosin. Noin 12 vuotta takaperin myö miehen kera rupesima ušein käymäh Koštamukšešša miun vanhempien luona, a myöhemmin oštima hylätyn muanviljelijän talon Kormila-järven rannalla. Kunnoštima šen ta šiirtymä Karjalah. Šiih aikah meilä jo oli samovuarakokoelma. Še on noin 20 vuotta vanha. Meilä ehotettih jättyä samovuaroja Nižnii Novgorodih, ka myö šiirtimä ne uuteh elinpaikkah. Vet Nižnii Novgorodin alovehen Gorodets-kaupunkissa jo on oma samovuarojen musejo, kertou Ol’ga Vorobjova. 

Ennein šiirtymistä Karjalah Ol’ga ta Viktor ei esitetty omua kokoelmua julkisešti. 

Ämmöltä mie šain 1800-luvun vanhan samovuaran. Šiitä alkuan rupesin kiinnoštumah samovuaroista ta lukomah niijen istorijašta.
Viktor Vorobjov

Luoteis-Venäjällä musejo on ainut paikka, missä kävijä voit nähä samovuarakokoelman. 

– Kokoelmašša on ei ainuoštah venäläisie ta europpalaisie samovuaroja, vain niise syyrijalaisie, iranilaisie. Ne ollah tosi puhkeita ta erotetah venäläisistä ašteista. Lisäkši kokoelmah kuuluu Šri-Lankan šuarelta tuotu samovuara, jatkau Ol’ga. 

Ennein pandemijua musejo veti puoleh äijän turistija Venäjältä ta muista maista. Ohjelma on mukava ta šen jälkeh kävijillä on mahollisuš juuvva čäijyö šuurešta 30 litran samovuarašta. Še on tiijollista, vet monilla ei ole tietoja samovuaran rakentehešta. 

Kaikista näyttelyesinehistä Viktor Vorobjov erottau kolme. 

Enšimmäini tärkie näyttelyesineh on Viktorin ämmön samovuara. Še on 150 vuotta vanha. Aštie on luajittu tompakista ili niin šanotušta samovuarakullašta. Tompakiksi šanotah kuparin ta šinkin šekašultatehta. 

– Samovuara on meijän perehen muistoesineh. Ämmöni šai šen muamoltah hiälahjakši. Šovan aikana Novgorodin aloveh oli miehitetty. Ämmön ta hänen lapšien piti jättyä oma talo. Šuuri oša omaisuošta oli mänetetty, ka kuitenki ämmön onnistu šäilyttyä samovuaran. Še koroštau šen tärkevyttä, kertou Viktor. 

Kuva 1.jpg

Toini samovuara viittuau Venäjän istorijah. Vuotena 1911 Tverin kadettikoulun johtaja šai šen työkaveriloilta vuosijuhlalahjakši. Vallankumoukšen jälkeh koulun tilašša ilmešty Tverin Suvorovin šotaopisto.  

– Johtajan työkaverit löyvettih samovuara, kumpasešša oli šuuri tašani pinta, jotta kirjuttua omie toivomukšie. Še koroštau työkaverien hyvyä košetušta ta kunnivuo, šanelou Viktor. 

Kolmaš samovuara on kallehimpie näyttelyesinehie. Še on Pets-tehtahašša tuotettu aatelissamovuara. Kauppieš Konstantin Jakovlevič Pets tuotti hopie- ta metalliluajokšie. 1800-luvun Moskovašša hiän oli samovuarojen tunnetuin valmistaja. Tyyliltä aštiet oltih erikoisie ta rikkahašti korissettuja, a hinnalta – kallehie. Šen tehtahan samovuarat koroššettih omistajien statussie ta varaisutta. 

Musejon kävijät šanotah šitä  erinomasekši, mielenkiintosimmakši, komiekši, ihmellisekši. 

Perehen musejon kokoelmašša on erikokosie ta eri metalliloista luajittuja samovuaroja. Jokahisella näyttelyesinehellä on oma erikoini istorija, mitä parahiten kerrotah Viktor ta Ol’ga, omah ruatoh mieltynyöt ihmiset.  



ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Karjalan Sanomat
Lahdenpohja: Suomalaisesta kartanosta museoalue
Kesämökiksi vuosikymmeniä sitten muuttunut suomalainen kartano on nyt tarkoitus peruskorjata. Omistajat suunnittelevat taloon museota ja pihapiiriin kivirakennelmien puistoa.
Karjalan Sanomat
Ei tullutkaan äänettömyys
Uudessa Äänettömyys-ohjauksessaan Sergei Pronin nostaa esiin vähemmistökielen säilyttämisen ongelmaa. Esityksessä ei puhuta, mistä kielestä kyse on.
Oma Mua
Henna Massinen: Kai karjalan kielen murdehet ollah armahat
Henna Massinen ruadau Päivännouzu-Suomen yliopistos suomen kielen da kiändämizen opastajannu. Yhteltiedy häi on loppemas omassah väitöskirjua rajakarjalazien murdehien suomelastumizeh näh. Ližäkse Henna kirjuttau karjalan kielen syvendäjien opindoloin tutkielmua karjalazis žiivatoin nimis.
Karjalan Sanomat
Nukketeatteri voitti Kultaisen naamion
Karjalan nukketeatterin esitys Kalastajasta ja kalasta sai Venäjän ylimmän teatteripalkinnon Paras esitys nukketeatterissa -sarjassa.
Kodima
Endevanhan vepsläižen naižen sädod
Tedat-ik tö, mitte irdnägo oli vepsläižel naižel äi vozid tagaze? Miččed sädod oliba da miččes kanghaspäi ned oli tehtud? Sen polhe mö pagižem Natalja Denisovanke, Karjalaižiden, vepsläižiden da suomalaižiden mediakeskusen radnikanke.
Oma Mua
El’vira Derevl’ova: oma kieli da pajot ollah ainos sydämes
Karjalaine El’vira Derevl’ova on rodužin Veškelyksespäi, ga äijän vuottu eläy Petroskois. Vastavuimmo El’vira Derevl’ovan kel Petroskois Belije kl’uči -sanatouries, kus naine ruadau – järjestäy pidoloi gostile.
Kodima
Vepsläine delegacii ajoi Salehard-lidnaha
Sulakun 4.-8. päivil vepsläine delegacii Karjalaspäi radoi Salehard-lidnas. Sigä mäni Venäman Pohjoižen, Sibirin da Edahaižen Päivnouzman igähižiden rahvahiden toine forum.
Karjalan Sanomat
Sota naisen silmin
Karjalan laulu- ja tanssiyhtye Kanteleen uusi musiikkiesitys Heijastus esitettiin suurella menestyksellä Petroskoissa maanantaina. Vuoden päästä esitys pääsi lopultakin ensi-iltaan.
Kipinä
Kantele: kansankulttuuri ja nuoret
Kantele-yhtye täyttää 85 vuotta tänä vuonna ja nuorisostudio juhlii 20-vuotispäivää.
Oma Mua
Hyvä ristitty kylän čomendau
L’udmila Makuševa on Kotkatjärven aktivistoi: pajattau, kehittäy karjalan kieldy da luadiu oman perehen sugupuudu. Äijän vuottu L’udmila Ivanovna opasti hiimiedu da biolougiedu kotkatjärveläzile lapsile.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль