Priäžäs on kel pidiä huoldu kukkuvagolois

Priäžäs on kel pidiä huoldu kukkuvagolois

Jelena Ruppijeva
25.07.2022
Kukkii kylä -projektu on todevutettu. Projektan todevuttajannu oli priäžäläine Tatjana Korz’uk da Priäžän kylän veteruanoin nevvosto.
Abuniekkua Priäžän veteruanoin nevvostole löydyy kyläläzien keskes. Kuva: Tatjana Korz'uk
Abuniekkua Priäžän veteruanoin nevvostole löydyy kyläläzien keskes. Kuva: Tatjana Korz'uk

Korz’uk Tatjanua hyvin tutah Priäžän kyläs. Inehmine on Priäžän veteruanoin nevvoston piälikönny da on aktiivine ei vaiku omal alal ruadajes. Händy suau nähtä monis toizis ruadolois, kudamii ruatah kyläs, da monis toizis pidolois, kudamii pietäh sit. Tatjanan puoleh ainos suau kiändyö, häi ainos tulou abuh, nikonzu ei rubie sanomah, ku ei voi midätah ruadua libo avvuttua.

Häi on moizii ristittyzii, ken ičegi vihjuau sen, ku hänen abuu tarvitah. Nenga rodihgi, konzu Priäžän kyläs, ihan keskučas, rodih äijiä vähembi kukkuvagoloi.

— Pahua mieldy oli, konzu Karjalan tazavallan päiviä vaste vuvvennu 2013 kylän keskučas piettih kunnostusruadoloi da čuurul katettih tiešuaras hotelin vieres olijoi kukkukohtii, iäre kaivettih arouniet laukalluo, asfal’tiiruittih floksuvavot haldivotaloin ies, sellittäy Tatjana Korz’uk.

— Tämä pidi muuttua da kohendua. Pädöyhäi kaččuo, konzu kylä kukkiu. Kukkuvagoloin istutanduahäi meil vouse oli heitetty, sendäh pidi ottavuo sih ruadoh da luadie kylä čomembakse.

Kukkii kylä -projektu on todevutettu. Kylän Lastu-pajan ižändy Leonid Jakovlev luadi puustikkoh nelli kukkuvaguo, valoi net betonas.

Tila sai muuttua. Vuvvennu 2019 pandemiedu vaste Priäžän veteruanoin nevvosto oli kirjutannuh kunnostusprojektan, kudamah sai 100 tuhattu rubl’ua. Äijäl varattih, suannougo kai luadie huavuamattah tulluon pandemien periä, ga varuandat oldih tyhjät. Silloi puutui äijän midä ruadua da sih nevvostolazet ei azetuttu.

Mulloi huomattih, ku puustikos Nevvostoliiton urhomiehen Marija Melentjevan mustopaččahalluo olijat vahnat venehet, kudamih Melliččy-fondah kuulujat oli luajittu kukkuvagoloi, ollah kai lahonnuot, niilöin sijah pidäy luadie jo uvvet kukkuvavot. Nenga tuli mieleh yhtyö Melliččy-fondan piettäväh Hyvyönluadijan kruugah Kukkii kylä -projektanke. Pido piettih kevätkuul da sit sai kerätä 34 tuhattu rubl’ua omah ruadoh.

Kukkii kylä -projektu on jo todevutettu. Projektan hantuzis keviäl kylän Lastu-pajan ižändy Leonid Jakovlev luadi puustikkoh nelli kukkuvaguo, valoi net betonas.

Nevvostolazet sit iče ruattih kai: luajittih vagoloi da istutettih kukkazii. Abuh tuldihgi omat paikallizet rahvas. Fermeroin Šibajevien pereh autoi kazvattua omis kazvoshuonuksis kukkazien taimendu, Vieljärven souhozu toi hyviä muadu.

Hyvä olis, ku joga kyläs olis moizii rahvahan väil azuttuloi kukkuvagoloi, pidäy vai edukädeh duumaija, kui niilöi kaččuo da valella.
Tatjana Korz’uk, Priäžän veteruanoin nevvoston piälikönny

Tänäpäi Priäžän veteruanoin nevvoston luajittuloi kukkuvagoloi kyläs on äijy: ihan keskučas Nevvostoliiton da Melentjevan uuličan tiešuaras, velleskalmalluo da puustikos Marija Melentjevan mustopaččahalluo, vie on erähän laukan da aptiekan luo.

Kaikis niilöis nevvostolazet pietäh huoldu: aigoinaijal kytkietäh da valellah. Valelendah niškoi ollah azetettu vezipučin da sovittu Kumi-laitoksenke alallizes vientuondas. Tuliel aigua projektah niškoi kerättylöih dengoih huavatah ostua kai tarvittavat vehkehet, ku suas putilleh ruadua kukkuvagoloil.

— Täs ruavos Galina Vainikka on minun enzimäzenny abuniekannu. Konzu minä kunnetahto ajan, häi kaččou, ku kukkuvavot oldas kytkietyt da valeltut. Eläkkeheläzet ollah joudavembat, täh ruadoh pädevembät. Iče monii vuozii olin muaruadoloin leivis, minun istutetut kazvit hyvin kazvetah.

— Hyvä olis, ku joga kyläs olis moizii rahvahan väil azuttuloi kukkuvagoloi, pidäy vai edukädeh duumaija, kui niilöi kaččuo da valella, toivou Tatjana Korz’uk.

Oma kieli da oman rahvahan perindöt ollah tärgiet inehmizele. Etnokul’tuurukeskuksen ruadajile Tatjana Korz’uk on enzimäzenny abuniekannu kaikis karjalazii koskijois dielolois.

Tatjana Korz’uk on roinnuhes Lamminsellän kyläh karjalazeh pereheh. Vieljärven školas kymmenenden kluasan loppiettuu opastui muaruavontiedäjäkse Leningruadan muatalovusinstituutas Puškinos.

Instituutan jälles nellitostu vuottu ruadoi suavun ammatin mugah souhozas, enzimäi Kurkijovel, sit Ladvan kylän Majak-souhozas. Priäžäh muututtuu ruaduo ammatin mugah ei löydyhyh, sendäh inehmine ruadoi vojenkomuatas da dorogulaitokses.

Vuvven 2019 ligakuus Tatjana Korz’uk on Priäžän veteruanoin nevvoston piälikönny. Joudaval aijal ruadoloin välis kävyy Priäžän entokul’tuurukeskukseh karjalan kielen kursiloile da karjalankielizeh paginkluubah.

Oma kieli da oman rahvahan perindöt ollah tärgiet inehmizele. Etnokul’tuurukeskuksen ruadajile Tatjana Korz’uk on enzimäzenny abuniekannu kaikis karjalazii koskijois dielolois, auttau karjalankielizes toimindas lapsienke da perindöllizien karjalazien piirualoin pastandas, konzu keskukses pietäh niilöin pastandan opastuspajoi turistoih libo omih kyläläzih niškoi.

Joga omua allettuu dai ruattuu ruaduo Tatjana Petrovna ei hylgiä, pidäy silmäl da kaččou, ku kai olis kunnos, nenga on kylän kukkuvagoloinkegi. Net ollah čomat da hoijetut joga aigua.

Tatjana Korz’uk Arina-vunukanke Kukkii kylä -projektan aigua luajittuloi kukkuvagoloi kytkemäs. Kuva: Jelena Ruppijeva


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Vienan henki šäilyy muuttomattomana
Karjalaisien pruasniekkojen kalenteri on täyši tapahtumie. Erityisešti kešällä. Joka netälinloppuna pietäh iluo Karjalan eri ošien kylissä.
Oma Media
Преображение Сортавала
Неравнодушные люди возрождают столицу Северного Приладожья к новой жизни.
Oma Mua
Oma – vieras
Kerdomus karjalazen Mari-nimellizen inehmizen elaijas. Suuren Izänmuallizen voinan algavuttuu da ukon voinale kaimattuu häi jiäy elämäh buat´uškan da pienen tyttären kel ”suomelazien vallan al”.
Karjalan Sanomat
Risteilymatkustajilla on kiire Karjalaan
Yli 20 000 matkailijaa käy tänä vuonna Karjalassa risteilyaluksilla. Turistit tutustuvat niin maailmankuuluihin Valamoon ja Kižiin kuin paikalliseen kansankulttuuriin.
Oma Mua
Natalja Gromova: “Kirjutan sendäh, ku enämbän tiettäs Karjalas da sen rahvahis”
Vuvven 2022 paras etnobloggari -kilvan diploman on suannuhgi liygiläine — Oma Pajo -horan pajattai, Karjalan Rahvahan Liiton hallindoh kuului Natalja Gromova.
Oma Mua
Haukkašuaren kešäkoulun aikana šattu istorijallini tapahtuma
Heinäkuušša Haukkašuaren kyläššä toimi perintehellini kešäkoulu. Tänä vuotena šen lopetti muutoma kymmenen nuorta ihmistä.
Karjalan Sanomat
Opettaja, radisti, rautatieläinen
Heinäkuun 26. päivänä Suuren isänmaallisen sodan veteraani ja Venäjän rautatieyhtiön ansioitunut työntekijä Raisa Pronkina on täyttänyt sata vuotta.
Karjalan Sanomat
Vapaa-ajantilat ajankuluksi ja hyödyksi
Säpsässä avatuista tiloista tuli esimerkki hyväntekeväisyystoiminnasta. Daniil Fedulin on toteuttamassa tilahanketta jo toista vuotta.
Oma Mua
Karjalan kieli rodih nägyvis Veškelykses
Järven randu -projektan aigua Veškelyksen kyläh on azetettu kylän da kyläkunnan ven’an- da karjalankielizet kartat, viittehet da uuliččoin nimilaudazet.
Oma Mua
Tatjana Jaškovan perintyö esillä näyttelyissä
Kalevalatalo-etnokulttuurikeškukšešša ativoijah näyttelyt “Kuvadka. Onnie tuoja kukla” ta “Joka paikašša omašša kruutašša”. Ne tultih Kalevalah Petroskoin Kiži-musejon varaštoista.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль