Priäžäs on kel pidiä huoldu kukkuvagolois

Priäžäs on kel pidiä huoldu kukkuvagolois

Jelena Ruppijeva
25.07.2022
Kukkii kylä -projektu on todevutettu. Projektan todevuttajannu oli priäžäläine Tatjana Korz’uk da Priäžän kylän veteruanoin nevvosto.
Abuniekkua Priäžän veteruanoin nevvostole löydyy kyläläzien keskes. Kuva: Tatjana Korz'uk
Abuniekkua Priäžän veteruanoin nevvostole löydyy kyläläzien keskes. Kuva: Tatjana Korz'uk

Korz’uk Tatjanua hyvin tutah Priäžän kyläs. Inehmine on Priäžän veteruanoin nevvoston piälikönny da on aktiivine ei vaiku omal alal ruadajes. Händy suau nähtä monis toizis ruadolois, kudamii ruatah kyläs, da monis toizis pidolois, kudamii pietäh sit. Tatjanan puoleh ainos suau kiändyö, häi ainos tulou abuh, nikonzu ei rubie sanomah, ku ei voi midätah ruadua libo avvuttua.

Häi on moizii ristittyzii, ken ičegi vihjuau sen, ku hänen abuu tarvitah. Nenga rodihgi, konzu Priäžän kyläs, ihan keskučas, rodih äijiä vähembi kukkuvagoloi.

— Pahua mieldy oli, konzu Karjalan tazavallan päiviä vaste vuvvennu 2013 kylän keskučas piettih kunnostusruadoloi da čuurul katettih tiešuaras hotelin vieres olijoi kukkukohtii, iäre kaivettih arouniet laukalluo, asfal’tiiruittih floksuvavot haldivotaloin ies, sellittäy Tatjana Korz’uk.

— Tämä pidi muuttua da kohendua. Pädöyhäi kaččuo, konzu kylä kukkiu. Kukkuvagoloin istutanduahäi meil vouse oli heitetty, sendäh pidi ottavuo sih ruadoh da luadie kylä čomembakse.

Kukkii kylä -projektu on todevutettu. Kylän Lastu-pajan ižändy Leonid Jakovlev luadi puustikkoh nelli kukkuvaguo, valoi net betonas.

Tila sai muuttua. Vuvvennu 2019 pandemiedu vaste Priäžän veteruanoin nevvosto oli kirjutannuh kunnostusprojektan, kudamah sai 100 tuhattu rubl’ua. Äijäl varattih, suannougo kai luadie huavuamattah tulluon pandemien periä, ga varuandat oldih tyhjät. Silloi puutui äijän midä ruadua da sih nevvostolazet ei azetuttu.

Mulloi huomattih, ku puustikos Nevvostoliiton urhomiehen Marija Melentjevan mustopaččahalluo olijat vahnat venehet, kudamih Melliččy-fondah kuulujat oli luajittu kukkuvagoloi, ollah kai lahonnuot, niilöin sijah pidäy luadie jo uvvet kukkuvavot. Nenga tuli mieleh yhtyö Melliččy-fondan piettäväh Hyvyönluadijan kruugah Kukkii kylä -projektanke. Pido piettih kevätkuul da sit sai kerätä 34 tuhattu rubl’ua omah ruadoh.

Kukkii kylä -projektu on jo todevutettu. Projektan hantuzis keviäl kylän Lastu-pajan ižändy Leonid Jakovlev luadi puustikkoh nelli kukkuvaguo, valoi net betonas.

Nevvostolazet sit iče ruattih kai: luajittih vagoloi da istutettih kukkazii. Abuh tuldihgi omat paikallizet rahvas. Fermeroin Šibajevien pereh autoi kazvattua omis kazvoshuonuksis kukkazien taimendu, Vieljärven souhozu toi hyviä muadu.

Hyvä olis, ku joga kyläs olis moizii rahvahan väil azuttuloi kukkuvagoloi, pidäy vai edukädeh duumaija, kui niilöi kaččuo da valella.
Tatjana Korz’uk, Priäžän veteruanoin nevvoston piälikönny

Tänäpäi Priäžän veteruanoin nevvoston luajittuloi kukkuvagoloi kyläs on äijy: ihan keskučas Nevvostoliiton da Melentjevan uuličan tiešuaras, velleskalmalluo da puustikos Marija Melentjevan mustopaččahalluo, vie on erähän laukan da aptiekan luo.

Kaikis niilöis nevvostolazet pietäh huoldu: aigoinaijal kytkietäh da valellah. Valelendah niškoi ollah azetettu vezipučin da sovittu Kumi-laitoksenke alallizes vientuondas. Tuliel aigua projektah niškoi kerättylöih dengoih huavatah ostua kai tarvittavat vehkehet, ku suas putilleh ruadua kukkuvagoloil.

— Täs ruavos Galina Vainikka on minun enzimäzenny abuniekannu. Konzu minä kunnetahto ajan, häi kaččou, ku kukkuvavot oldas kytkietyt da valeltut. Eläkkeheläzet ollah joudavembat, täh ruadoh pädevembät. Iče monii vuozii olin muaruadoloin leivis, minun istutetut kazvit hyvin kazvetah.

— Hyvä olis, ku joga kyläs olis moizii rahvahan väil azuttuloi kukkuvagoloi, pidäy vai edukädeh duumaija, kui niilöi kaččuo da valella, toivou Tatjana Korz’uk.

Oma kieli da oman rahvahan perindöt ollah tärgiet inehmizele. Etnokul’tuurukeskuksen ruadajile Tatjana Korz’uk on enzimäzenny abuniekannu kaikis karjalazii koskijois dielolois.

Tatjana Korz’uk on roinnuhes Lamminsellän kyläh karjalazeh pereheh. Vieljärven školas kymmenenden kluasan loppiettuu opastui muaruavontiedäjäkse Leningruadan muatalovusinstituutas Puškinos.

Instituutan jälles nellitostu vuottu ruadoi suavun ammatin mugah souhozas, enzimäi Kurkijovel, sit Ladvan kylän Majak-souhozas. Priäžäh muututtuu ruaduo ammatin mugah ei löydyhyh, sendäh inehmine ruadoi vojenkomuatas da dorogulaitokses.

Vuvven 2019 ligakuus Tatjana Korz’uk on Priäžän veteruanoin nevvoston piälikönny. Joudaval aijal ruadoloin välis kävyy Priäžän entokul’tuurukeskukseh karjalan kielen kursiloile da karjalankielizeh paginkluubah.

Oma kieli da oman rahvahan perindöt ollah tärgiet inehmizele. Etnokul’tuurukeskuksen ruadajile Tatjana Korz’uk on enzimäzenny abuniekannu kaikis karjalazii koskijois dielolois, auttau karjalankielizes toimindas lapsienke da perindöllizien karjalazien piirualoin pastandas, konzu keskukses pietäh niilöin pastandan opastuspajoi turistoih libo omih kyläläzih niškoi.

Joga omua allettuu dai ruattuu ruaduo Tatjana Petrovna ei hylgiä, pidäy silmäl da kaččou, ku kai olis kunnos, nenga on kylän kukkuvagoloinkegi. Net ollah čomat da hoijetut joga aigua.

Tatjana Korz’uk Arina-vunukanke Kukkii kylä -projektan aigua luajittuloi kukkuvagoloi kytkemäs. Kuva: Jelena Ruppijeva


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Aili Rettijeva: “Kotikyläni eläy šyväimeššä”
Talven enšimmäisenä päivänä vienankarjalaini naini, “Neuvosto-Karjalan” ta “Karjalan Sanomien” monivuotini toimittaja Aili Rettijeva täytti 85 vuotta.
Karjalan Sanomat
Suomen kieli tutummaksi Kalevalan kautta
Karjalan koulut voivat saada käyttöön uuden suomen kielen Seikkailuni Kalevalassa -oppikirjan viidesluokkalaisille jo ensi lukuvuoteen mennessä.
Oma Mua
Elä herätä pahutta, kuni še on hil’l’ani
1970-luvulla ylioppilahana ollešša mie rikeneh matkuššin Karhumäki–Petroskoi -paikallisjunalla. Šielä mie kuulinki tämän kummallisen jutun meijän junašta. Nyt tahon kertuo šen teilä.
Karjalan Sanomat
Kansanrunoutta kuulee taas Haikolassa
Haikolan historiasta kertovalle reitille asennetaan laitteet, joiden avulla matkustajat voivat tutustua paikalliseen folkloreen. Hanke toteutetaan Karjalan päämiehen rahaston tuella.
Kodima
Tradicionaližed radonmahtod: Ojatin keramik
Ezmäižen kerdan Karjalas avaitihe Ojatin keramikan ozuteluz. Sen avtor om L’udmila Ivanova Piterin agjan Al’ohovščina-küläspäi. Sen tem om omištadud vepsläižele ”Virantanaz”-eposale.
Kipinä
Karjalaisen perehen elämäštä
Ken huomenekšen kulkou kuuvvella jalalla, päivän kahella jalalla, illan kolmella jalalla? Še on ihmini: lapšena skammissa (reikästuulašša) kävelöy ta vanhana šauvan keralla.
Karjalan Sanomat
Luonto ja Kalevala kauhun inspiraationa
Vuottovaaralla kuvataan uusi kauhusarja, joka perustuu Kalevalan runoihin ja tarinoihin.
Karjalan Sanomat
Karjalaisesta saunasta matkailutuotteeksi
Suuri saunatie -hanke säilyttää karjalaisen saunan perinnettä ja kehittää sen pohjalta nykyaikaisen karjalaisen saunan standardin.
Oma Mua
Šelaillen kalenterie piäšet ihmehelliseh Meččolah
Pimiekuušša kaikki halukkahat voijah oštua uuši Meččolan mifologija -etnokalenteri vuuvekši 2023. Painoš yhistäy karjalaista mifologijua, ekologijua ta “Kalevalan” luatimisen istorijua.
Karjalan Sanomat
Uusia hankkeita Karjalan hyväksi
Noin viisikymmentä nuorta Karjalan piireistä oppi tekemään apurahahakemuksia ja keksi uusia aktiviteetteja ja hankkeita Karjalan hyväksi.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль