Pitäy ottua talma šuušta
Tämän artikkelin kuvašša on Vladimir Lukinin luatima työ. Muasteri luati tämän veššošrakentehen vanhan karjalaisen Kalevalan piirissä olijan Mikkol’a-kylän kunnivokši. Vladimir näin kertou veššokšen luomisen istorijašta:
– Mikkol’a-kylä on armaš miun šyväimellä, šentäh kun jo nuoruošša mie miellyin šiih. Nykyjäh täššä pieneššä kyläššä on vain kalakämppie, rahvaš ei elä šiinä ympäri vuuvven, ka muisto entiseštä kyläštä eläy kalevalalaisien šyväimissä. Mie ičeki niise ušeičči elän täššä kyläššä.
Kešän alušša Vladimir Lukin pakasi Ortjo Stepanovin fondin johtajan Miihkali Stepanovin kera. Pakinan aihena oli vanhojen vienankarjalaisien kylien kohtalo ta niijen šäilyttämisen merkillisyš, mitein on tärkietä šäilyttyä muisto näistä kylistä. Miihkali ehotti muasterilla löytyä tietoja Mikkolʼan kyläštä ta šen entisistä eläjistä.
– Tämä ideja miellytti milma ta mie rupesin eččimäh tietoja, jatkau kertomušta puunveštäjä. – Mie kyšyin tuttavilta, šukulaisilta, kaikilta, ken vois auttua milma. Loppujen lopukši löysin Šuomešša eläjän ämmön, Dusʼa Vasiljevan, hiän anto miula äijän tietoja ta kerto kyläštä. Ämmön kertomukšet tuotih miula hyvän ta hyövyllisen idejan, jotta hyvä olis luatie mitänih šemmoista, mi aina muissuttais pientä Mikkol’an kylyä. Täššä veššošrakentehešša mie halusin kerätä kaikki simvolit, kumpaset muissutetah kyläštä.
Vladimir kekši ta luati kokonaisen veššošrakentehen. Šen kešeššä istuu ukko, kumpani kaččou kaikkien kyläh tulijien piällä. Vašemmalta puolelta veššošrakenneh on korissettu karjalaisen rakennuštaitehen elementtiloilla. Oikiella puolella on plakatti, talojen vanhat valokuvat šekä kylän kartta, kumpasella ruškeilla pistehillä on merkitty vanhojen talojen paikat.
– Mie piätin nimitettyä tämän idejan Tahon ottua talma šuušta -nimellä, šanelou muasteri. – Tällä ajatukšella mie tahon ottua pois puolen häpieštä šiitä, jotta meijän polvi hyvin vähän luatiu vanhojen kylien muisson šäilyttämisekši.
Konša veššoš oli jo valmis ta oli ašetettu omalla paikalla, puunveštäjä näki šen hyövyllisen vaikutukšen:
– Meijän toiveh vähitellen toteuttuu. Mie niän, jotta ihmisien netti-šivuilla ilmeštyy veššokšen lähellä otettuja valokuvie. Ihmiset jätetäh kiveštä luajittuja esinehie, riputetah lehmän kelluo muissuttajie kelloja, kumpaset simvolisoijah, jotta elämä ei ole katken kokohan. Kalevalan piirin eläjät ta vierahat ollah kiinnoššuttu miun veššokšešta. Tämä on paraš palkinto työštäni.
Luukin Matti ili Vladimir Lukin on mukava ta aktiivini mieš. Tuntuu, jotta luovat ajatukšet rikeneh šynnytäh hänen piäššä. Nykyjäh muasterin šyväimeššä on vain yksi ajatuš, jotta pitäis šuaha talma šuušta ta ruveta luatimah hyövyllisie aseita muisson šäilyttämisen hyväkši.
Puunveštäjällä on monta šuunnitelmua tulovaisuoh. Yksi niistä on luatie tunnetuiksi toisetki vanhat kylät, niijen joukošša on ni Vladimir Lukinin Lukanniemi-kotikylä. Ka tämä on jo ihan toini kertomuš.
