Pandemien aigu da lumikas talvi tyhjendettih kylän tagukset

Pandemien aigu da lumikas talvi tyhjendettih kylän tagukset

Natalja Antonova
17.03.2021
Kylähaldivoloin vuoziraportat vuvven 2020 ruandois täytty vägie matkatah Karjalas. “Oman Muan” toimittai kävähtihes kuundelemah erästy nämmis, Vieljärven kyläs kevätkuun puolivälis piettyy.
Rahvas kiitettih Vieljärven kylähaldivotaloin piämiesty Aleksandr Čugaidu tielöin puhtahuos pienis kylisgi. Kuva: Margarita Kemppainen
Rahvas kiitettih Vieljärven kylähaldivotaloin piämiesty Aleksandr Čugaidu tielöin puhtahuos pienis kylisgi. Kuva: Margarita Kemppainen

Priäžän piirin herrallisto da tazavallan virguniekat Karjalan Zakonoinhyväksyndykerähmöspäi yhtes Vieljärven rahvahanke jovvuttih kuundelemah vuoziraportoi säristen vilus Vieljärven kylän kluubas. Se on ammuine vieljärveläzien huoli: kluubu on vahnan lapsien päivykoin lahos talois, kudamas lämmin jo ei pyzy. Karjalazen parluamentan edustai, Priäžän piirin kuruattoru Ol’ga Šmajenik sanoi, ku nygöi tazavallan varal srojitah kluubua Mägriäl Anuksen čupul, sit toinah vuoro tulou Vieljärveh. Yhtelläh varmua niken ei pie, nikudai virguniekku, mindäh sendäh pandemii lujah andoi tiediä Karjalan tazavallan kukkaroh. Vuvven 2021 b’udžiettu on varavonalaine da pahas tietois. Lumikas talvi “pyhkäldi” dostalit jen’gutagukset tielöin suomindoih.

Yhtelläh rahvas kiitettih Vieljärven kylähaldivotaloin piämiesty Aleksandr Čugaidu tielöin puhtahuos pienis kylisgi. Buito moizii tielöi tänä talven ei ole ni Petroskoil. Kylähaldivon hantuzis on 61 suomittavua dorogua. Niilöin kunnostamine da suomindu, pihatulien maksot, kluuban pienet kulut da kylähaldivotaloin kolmen ruadajan palkat ollahgi Vieljärven paikkukunnan vuodehine kukkaro – kaikkiedah läs kahtutostu mil’l’onua rubl’ua. Toizis paikkukunnan kylis virrallizesti palkattuloi ruadajii haldivospäi ei ole, sie ollah muga sanotut kylän vahnimat – stuarostat.

Aptiekan suandu on eräs vieljärveläzien suurii huolii. Aptiekku ei rua kaksi vuottu, sendäh ku sen piendytaloi lahostui.

Aptiekan suandu on vieljärveläzien eräs suurii huolii. Aptiekku ei rua kaksi vuottu, sendäh ku sen piendytaloi myös lahostui. Nygöi vai erähii, prostoimbii rohtoloi suau ostua FAPan kauti da rahvas ollah hyväs beketis suajes heile tarvittavii rohtoloi. Priäžän piirin administratsien piälikkö Oksana Gavroš uskaldi panna sen dielon merkile da kiännyttiä Karelfarman Vieljärveh kaččomah da kunnostamah uuzii tiloi aptiekkah niškoi. A kuni tilat roijah valmehet, häi ehoitti pidiä rohtoloi Priäžän bol’ničan kirjoil, a myvvä Vieljärvel.

Lahostunnuzien taloloin dielo muitegi on nägyvis Karjalas. Mainittih, ku niidy tazavallan kirjoil on 721 da vai 46 suadih riiččie mulloi. Vieljärvelgi ihan keskučas on kolme kauhiedu barakkua, kudamat pahendetah kylän nägyö. Niidy ei voija riiččie, sendäh ku sie ollah kirjois rahvas, kudamile zakonan mugah pidäy tarita eländykohtu. Erähis vie eläy rahvastu dai perehty lapsienke. Uuzien eländykohtien srojindu menöy ylen hil’l’ah.


Ližiä lugekkua Omas Muas  24. kevätkuudu


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Mie toivon myöštyö
Kanšallisešša musejošša esitettih kirja liäkäristä Anatolii Martinovista. Kirjan luatijana on Valentina Sukotova, Oneganiemi-kanšalaisjärještön johtaja, ihmisoikevukšien puoluštaja, Anatolii Martinovin yštävä ta apulaini.
Kodima
Muštsijad, kuti voinan jäl’ged
Kalages om völ kaičenus sijoid, miččed starinoičeba voinan aigoiš da kaičeba istorijad. Suomalaižed batarejad Kalag’-posadas vahvištoitaba ristituiden starinoid. Nügüd’ nece azegsija tuleb Kalag’-külän melentartuisijaks, no vähän, ken tedab, mikš nece batarei sijadase ani mägel i min täht se oli tehtud.
Karjalan Sanomat
Lahdenpohja: Suomalaisesta kartanosta museoalue
Kesämökiksi vuosikymmeniä sitten muuttunut suomalainen kartano on nyt tarkoitus peruskorjata. Omistajat suunnittelevat taloon museota ja pihapiiriin kivirakennelmien puistoa.
Karjalan Sanomat
Ei tullutkaan äänettömyys
Uudessa Äänettömyys-ohjauksessaan Sergei Pronin nostaa esiin vähemmistökielen säilyttämisen ongelmaa. Esityksessä ei puhuta, mistä kielestä kyse on.
Oma Mua
Henna Massinen: Kai karjalan kielen murdehet ollah armahat
Henna Massinen ruadau Päivännouzu-Suomen yliopistos suomen kielen da kiändämizen opastajannu. Yhteltiedy häi on loppemas omassah väitöskirjua rajakarjalazien murdehien suomelastumizeh näh. Ližäkse Henna kirjuttau karjalan kielen syvendäjien opindoloin tutkielmua karjalazis žiivatoin nimis.
Karjalan Sanomat
Nukketeatteri voitti Kultaisen naamion
Karjalan nukketeatterin esitys Kalastajasta ja kalasta sai Venäjän ylimmän teatteripalkinnon Paras esitys nukketeatterissa -sarjassa.
Kodima
Endevanhan vepsläižen naižen sädod
Tedat-ik tö, mitte irdnägo oli vepsläižel naižel äi vozid tagaze? Miččed sädod oliba da miččes kanghaspäi ned oli tehtud? Sen polhe mö pagižem Natalja Denisovanke, Karjalaižiden, vepsläižiden da suomalaižiden mediakeskusen radnikanke.
Oma Mua
El’vira Derevl’ova: oma kieli da pajot ollah ainos sydämes
Karjalaine El’vira Derevl’ova on rodužin Veškelyksespäi, ga äijän vuottu eläy Petroskois. Vastavuimmo El’vira Derevl’ovan kel Petroskois Belije kl’uči -sanatouries, kus naine ruadau – järjestäy pidoloi gostile.
Kodima
Vepsläine delegacii ajoi Salehard-lidnaha
Sulakun 4.-8. päivil vepsläine delegacii Karjalaspäi radoi Salehard-lidnas. Sigä mäni Venäman Pohjoižen, Sibirin da Edahaižen Päivnouzman igähižiden rahvahiden toine forum.
Karjalan Sanomat
Sota naisen silmin
Karjalan laulu- ja tanssiyhtye Kanteleen uusi musiikkiesitys Heijastus esitettiin suurella menestyksellä Petroskoissa maanantaina. Vuoden päästä esitys pääsi lopultakin ensi-iltaan.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль