Ol’ga Stepan’an: “Minä kunnivoičen perindöllizii ruuttii”

Ol’ga Stepan’an: “Minä kunnivoičen perindöllizii ruuttii”

Alina Gapejeva
02.04.2024
Petroskoilaine Ol’ga Stepan’an ombelou ainavoluaduzii karjalazii da vepsäläzii perindöllizii ruuttii. Nygöi perindöllizis sovis rahvas kävväh ei vaiku folklourupruazniekkoih, niilöi pietähgi argipäivinny.
Suures laukas vepsäläzis ruutis. Ruuttu on ommeltu nygyaigazeh tabah. Kuva on otettu Ol’ga Stepan’anan arhiivaspäi.
Suures laukas vepsäläzis ruutis. Ruuttu on ommeltu nygyaigazeh tabah. Kuva on otettu Ol’ga Stepan’anan arhiivaspäi.

Jo mondu vuottu peräkkäi Ol’ga Stepan’an ombelou perindöllizii ruuttii da luadiu niilöih niškoi aksessuaroi. Hänen luajitut sovat da čomendukset ollah tovellizet taidotevokset, kus sovitah vahnat da uvvet perindöt.

Vuvvennu 1986 Siktivkaran tehnolougizen opiston loppiettuu nuori taidoilii-sobamodeliloin keksii tuli Karjalah miärävyksen mugah. Ol’ga mieldyi Karjalan čomevuoh da kul’tuurah da jäi tänne elämäh. Kodvan aigua nuori taidoilii keksi sobamodeliloi nuorižoh niškoi. Häi ezmäi ruadoi Dom Mod -laitokses Petroskois, sit Petroskoin nuorižon movvan ateljees. Ruado käski käymäh eri pidoloih, folklourupruazniekkoihgi.

Taidoilijan mieles, erinomastu koloriittua karjalazele kul’tuurala andau perindölline ruuttu. Pahakse mieldy, kallehet vahnat nerot, moizet, kui kudomine, kezriämine kirjoindamine, hil’l’akkazin unohtutah. Ol’gal tuli mieleh säilyttiä ainavoluaduine rahvahalline ruuttu.

Ommelta kanzallizii sobii pidäy siändölöin mugah. Meijän ezi-ižät sobua luadijes tarkah mietittih jogahistu kohtua. Karjalazet ollah Pohjazen eläjät. Sobua luadijes rahvas enne otettih čottah kaikkie: ilmaston eričyksii, midä ruadau ristikanzu, ongo häi naine vai mies. Sen ližäkse vie duumaittih, sidä, ku ruuttu olis čoma.

Ruuttii ommeltes minä panen keskeh kois kuvotun paltinan palazii. Muga minä panen ruuttah histouriedu. Tiluajat ylbeilläh sidä, helläh otetah da kačotah omii uuzii sobii.
Ol’ga Stepan’an, Petroskoi

Vahnan perindöllizen sovan luadimizen pohjannu on kebjieh tabah  leikkuandu. Ruuttua kerättih prostolois geometrizis muodolois. Otettih čottah, ku kuvottu kangaspala oli kaidu. Ruuttii opittih čomendella eri taboih: kirjoindettih, puutettih kruuževuo, luajittih kuvvitestu. Naizen da miehen ruutis vältämättäh pidi olla vyö, kudai vardoičči kaikes pahas.

Jogahine neidine omah tabah čomendi omua ruuttua. Eihäi surde sanotah karjalazet:  “Vuatettu myöte vastatah, hajuo myöte suatetah”. Sobua myöte sai äijy tiijustua ristikanzah nähte: ongo se nuori vai ruavas, ongo köyhy vai bohattu, midä häi ruadau…

Magavosijan reunat, vahnu nybly-brošku libo kenentahto löytty remenin raudaine lappu čomendetah Ol’ga Stepan’anan ommeltuloi ruuttii. Pättihgi Ol’gale ruadajes buaban lippahan “rikkahukset”. Hänen buabah eli Arhangel’skoin alovehel, oli kuulužu neroniekku, maltoi eri käziruadoloi. Vahnas suures talois säilyttih kai priduannoit, paidu, kudai pädöy lastu syöttäjes, kois kuvottu paltin. Suan vuvven peräs kai net sovat da vešit bunukan hyvyös suadih toizen eloksen.

— Ruuttii ommeltes minä panen keskeh kois kuvotun paltinan palazii. Muga minä panen ruuttah histouriedu. Tiluajat ylbeilläh sidä, helläh otetah da kačotah omii uuzii sobii, sanelou Ol’ga.

Oman ičen luajittuloi perindöllizii ruttii Ol’ga iče pidäy puaksuh, pruazniekoinnu da argipäivinny. Ruutat hyvin pätäh räkkisiäl, sildy ku niilöis ei ole räkki, dai vilul siäl et kylmä. Ol’ga sanou, ku moizis ruutis omua iččiegi tunnet toizin.

Kerran Ol’gan tyveh azetui korgiettavu mašin. Sitpäi tuli mies da rubei kiittämäh Ol’gan čomii ruuttii. Uuzi tilavus ruuttah oli otettu juuri pihal.

Tiettäväine, ristikanzu perindöllizis ruutis eruou džinsois da nygyaigazis takkilois olijas rahvasjoukos.

— Midäbo rahvas sanotah, konzu nähtäh sinuu ruutis?

— Naizet kodvan kačellah ruuttii, kyzytäh fotografiiruijakseh heijänke. Miehet kodvan kačotah jälgeh. Naine perindöllizet ruutat piäl (paidu, peredniekky, vyö, veičči, vyökormani, piähpandavu) da pieksät jallas nägyy mennyös aijaspäi tulluonnu gost’annu.

Ol’ga saneli, ku kerran hänen tyveh azetui korgiettavu mašin. Sitpäi tuli mies da rubei kiittämäh Ol’gan čomii ruuttii.

— Vot se na! Voibigo minun akalgi moine ommelta? Tahton, ku häi olis teijän jyttyine čoma! kyzyi mies da uuzi tilavus ruuttah oli otettu vastah juuri pihal.

Tilavustu Ol’gal on äijy, rahvas kiinnostutah omih juurih, kul’tuurah. Toiči sulhaine da andilas ombelutetah ruutat omah svuad’bah niškoi. Tuandoi oli moine sluučai. Miehien joukko oli šuorivumas Moskovah fourumah. Ol’gal hyö tilattih vyökormanit karjalazil kirjoil čomendetut. Net kormanit hyvin sovittih miehien nygyaigazien kost’umoinke. Ylen äijäl miehil himoitti panna nägövih omat karjalazet juuret.

On tänäpäi Karjalas toiziigi perindöllizien ruuttien muasteriloi. Ol’ga Stepan’anal sen periä on vaiku hyviä mieldy.

— Tänäpäi Karjalan jogahine eläi, ku häi tahtonou, voi lähtie opastumah Perindölline karjalaine ruuttu -kursale, suau ičeväil ommelta ruuttu, tiijustua karjalazien histouriedu, voigi opastuo karjalan kieleh ilmazil kursiloil.

— Minä suvaičen da kunnivoičen perindöllizii ruuttii. Ruuttu pidäy olla tovelline, ku suas korgiel tazol ezittiä oma kylä, piiri, tazavaldu… ei himoittas, ku se hävies. Perindölöi pidäy kunnivoija, ku niilöi ei kaimata, on varmu taidoilii Ol’ga Stepan’an.


Pelvaspaidu hyvin pädöy räkkisiäl. Kuva on otettu Ol’ga Stepan’anan arhiivaspäi.



ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Karjalan Sanomat
Karjala ja Kuolan niemimaa kameran takaa
Karjalan kansallismuseon uusi näyttely kertoo Muurmannin radan rakentamisesta rautatieinsinööri Aleksandr Azantšejevin ottamin valokuvin. Useimmat kuvista on julkaistu ensi kertaa.
Kipinä
Minun baban sarnad. Lahj jänišalpäi
Maria Aleksejeva johtutab sarnoid, miččid hänele staronoiči laps’aigal hänen baboi. Necil kerdal penikaine Mašoi lähteb ičeze vanhembidenke heinäntegole. Nece sarn starinoičeb, kut mäni emäine radpäiv nitul.
Karjalan Sanomat
Kielten tilanne puhuttaa tutkijoita
Karjalan kielen, kirjallisuuden ja historian tutkimuslaitoksen valtuuskunta osallistui Venäjän suomalais-ugrilaisten tutkijoiden konferenssiin Joškar-Olassa.
Oma Mua
Šinini trollikka
Lapšienkirjailijan Irina Nikitinan Šinini trollikka -starina kuuluu Kaupunki, missä eläy lapšuš -kirjah. Kokomuš ilmeštyy šyyškuušša.
Karjalan Sanomat
Valkovenäläiset muistelivat keskitysleirien vankeja
Suomalaisten ja saksalaisten keskitysleirien entiset vangit kävivät Karjalan tasavallassa osoittamassa kunniaa kaatuneille sotilaille ja kuolleille vangeille.
Oma Mua
Elettävä elämä ei ole ylitettävä pelto
Heinäkuun 8. päivänä Venäjällä juhlitah Perehen, rakkahuon ta uškollisuon päivyä. Tahomma kertuo Gundirevien pereheštä.
Oma Mua
Tverinkarjalua roih enämbi iänikartal
Karjalan tiedokeskuksen Kielen, literatuuran da istourien instituutan karjalan kielen da fol’klouran tutkijat ajeltih Tverin Karjalah tallendamah tverinkarjalastu paginua karjalan da vepsän kielen iänikartale pandavakse.
Karjalan Sanomat
Mansikka on kypsynyt noin viikon etuajassa
Karjalaiset marjanviljelijät ovat ryhtyneet poimimaan ensimmäisiä mansikoita, joita he myyvät suoraan tilalta tai myyntipisteissään ympäri Karjalaa.
Oma Mua
Runonlaulajien musejo täytti 40 vuotta
Runonlaulaja Marija Remšun talo eli Runonlaulajien musejo Kalevalašša täyttäy tänä vuotena 40 vuotta. Musejo avasi oveh 17. kešäkuuta vuotena 1984.
Karjalan Sanomat
Ihmissuhdedraama koukuttaa
Karjalan kansallisen teatterin näyttelijöitä voi nyt nähdä Ainut mahdollisuus kolmelle -televisiosarjassa.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль