Lahtenkylä Mundärvel
Täl kerdua kiänämmö aižat lyydiläzien eländymualoile da lähtemmö Kondupohjan piirih, vahnah lyydiläzeh Mundärven Lahtenkyläh. Se on sijoitunnuhes Mundärven järven rannal. Täl čupul sadoi vuozii on eletty pohjazet lyydinkarjalazet. Mundärven n’okku oli eloitettu ylen ammui, aigoinah tiä oli 53 eläviä kyliä. Erähät ollah tännesäh hengis, enimis on jiädy vai kaunehet mustot da nimet. Erähien kylien nimet opimmo sellittiä täs kirjutukses opastunnuzien niminiekoin avul.
Nygöi Mundärven Lahti on Petrovskoin kyläkunnan haldivokeskus. Enne se oli Petrovskoin rajonan keskuksennu, vie aijomba — Spuassu-Preobraženskoin voulostin haldivokeskuksennu. Nygöi kogo Petrovskois kyläkunnas kirjoil on läs tuhattu hengie eläjiä. Mundärven Lahtes vie ruadau škola da lapsien päivykodi, on oma kirjasto da kul’tuurukodi, kus pajattau kuulužu Petrovskoi hora.
Kylä jälgiaigua on äijäl muuttunuh, tänne nostetah uuttu kodii. Se hyvä asfal’tutie, Petroskoin linnan lähys da čoma järvi ližätäh duaččuniekkua Lahteh da lähikylih. Tuatan tapoksele kiänytäh endizien eläjien jälgeläzetgi penziele piästyy.
Mundärven Lahtes on kaksi kyliä — Yläskylä da Alaskylä. Nämmä karjalazet nimet ollah ičestäh selgiet. Alaskylä on ihan järvirannas, Yläskylä ylembä rindehel.
Lahtenkyläl kui äijil toizil karjalazil kylil on eri nimet karjalakse da ven’akse. Mundärven Laht, Laht da Lahtenkylä karjalakse da Spasskaja Guba ven’akse. Karjalaine nimi on enimytteh elänyh rahvahan keskes, ven’ankieline vie puutui virrallizeh käyttöh. Kudaibo nimis on alguperäzembi?
— Minä uskon sih, ku kaikis alguperäzin on tämä karjalaine nimi Laht. Kylä toven on sijoitunnuh täs kohtas Munjärven lahten rannal. Se mainitah vahnois dokumentois 1500-luvul algajen. Silloi täs kohtas oli kolme piendy kyliä, kudamat yhtyttih täh yhteh Lahteh. Ven’akse sit on tulluh jällespäi Spasskaja Guba, kirikön nimen mugah tiettäväine, sanou paikannimistön tutkii, filolougientiijon doktoru Irma Mullonen.
Kylän igiä pidäy lugie vuvves 1496. Mundärven Lahtel on enämbi 500 sadua vuottu. Pahakse mieldy net verokirjat ei kestetty meijän päivissäh, ga Oniegujärven viijendeksen verokirjois vuvvennu 1563 kolme kylästy Munjärvel on mainittu sit kohtas, kunne kirjutettih vuvvennu 1496 olluot kylät: “Kylä Munjärvel Fedkovan Mikitkan, Uljankovan kylä on kirjutettu sih samazeh kyläh. Kylä Munjärvel Fetkovskaja Dublina”.
Toinah net samazet kylät on puututtu vuvven 1582/83 verokirjoih: “Munjärvel Fedkovan Dubninan kylä, kylä Munjärvel da kylä Munjärvel Mikitän Fedkovan”.
1700—1800-vuozien dokumentois jo löydyy nimi Gubskaja, se vikse on karjalan kielespäi kiännetty laht. Vuvvennu 1873 jiävihes nimi Spasskaja Guba, se annettih Spuasan časounan mugah, kudai oli nostettu kyläh. Kolmen vuvven mendyy, 1876 vuvvel Lahtenkyläh siirretäh Spuasan voulostin keskus, kyläh nostetah Spuasan kirikkö.
Puolensuan vuvven mendyy Mundärven Lahtes rodih piirin keskus. Petrovskoi rajon oli perustettu vuvvennu 1927 da oli olemas ynnällizet 30 vuottu vuodessah 1957, konzu se hävitettih, a muat liitettih kahteh rajonah — Suojärven da Kondupohjan.
— Mundärven Lahti. Tiä oli piirikeskus. Partien raikom oli, rajispolkom. Kai oli, kai ozastot, finansu-, kul’tuuru-. Sit ruvettih hävittämäh, siirrettih Kondupohjan rajonah. Dai rahvas ruvettih lähtemäh iäre. Rodih tyyni. Enne oli Kendärven sovhozu. Kendärves olis keskus, täs alaozasto. Mundärven Lahti oli suuri, mustelou Dekunniemen eläi Aleksandra F’odorova.
Kylä karjalakse on Laht libo Mundärven Lahtenkylä, ven’akse Spasskaja Guba. Miksebo sit kyläkunnal on, da ennepäi rajonal on olluh ihan toine nimi — Petrovskoi?
— Ylen puaksuh kyzytäh tädä. Rahvas ei ellendetä, mindäh kyläkunnal on nimi Petrovskoi, ei Spuasanlahten, ei Munjärven. Vallankumovusvuozinnu Mundärvenlahtes suadih surman kolme urhoidu — P’otr M’uzijev, P’otr Kirjakov da Ivan Petrov. Juuri tämän periä meijän kyläkunnal annettih nimi Petrovskoi. Meil kyläs on mustopačas, kudai azetettih 1970-vuozil, sanou Petrovskoin kyläkunnan piämies L’udmila Dorofejeva.
— Minä ajattelen, ku mustua pidäy kaikkien aigoin istouriedu. Sendäh gu vallankumovus on sežo omaluaduine urholoin aigu, kudai elävytti tämän ennevahnallizen karjalazen kylän, sanou Dorofejeva.
Mulloi sygyzyl Rahvahan b’udžiettu -programman mugah mustopačas Lahtes kohendettih, kunnostettih sen ymbäristö da iellehgi mundärvenlahtelazet ruvetah pidämäh kunnos tädä kohtua. Ilmai mennytty aigua, omua istouriedu da juurii tiedämättäh eihäi voi olla tuliedu aigua.
Ivan F’odorovič Petrov, kudaman nimi on Petrovskoil kyläkunnal, oli Anuksen gubernien enzimäine einehkomissuaru, yksi nevvostovallan järjestäjis Karjalas. Häi oli lyydiläine, oli roinnuhes Suununsuun kyläs vuvvennu 1888. Vuvvennu 1917 liityi bol’ševiekkoin partieh. Samazen vuvven lopus yhtes toizien frontalpäi kodih tulluzien miehien kel häi perusti bol’ševiekkoin partien ozaston omas kyläs. Kannatti nevvostovaldua da autoi sidä azettua Mundärvenlahten čupul.
Tuhukuus vuvvennu 1918 Anuksen gubernien muanruadajien III kerähmö valličči händy Anuksen gubernien toimehpanijah komitiettah da gubernien einehkolleegieh kuulujakse. Kezäl vuvvennu 1918 händy pandih Anuksen gubernien einehkomissuaran virgah. Vuodessah 1919 häi ruadoi kodimual, perusti kyöhien komitiettoi, autoi suaha Karjalah syömisnevvuo, vil’l’ua, jauhuo. Sit händy työttih samah ruadoh Moskovah.
Äijän kerdua händy työttih Ven’an suveh einehjoukkoloinke suamah vil’l’ua, kiškomah sidä bohatoil, ku suas työndiä net vil’l’at Moskovah, Piiterih da toizih gubernieloih, kus oli nälgy da suuri hädä leiväs. Vuvvennu 1920 händy palkittih Ruskien Lipun ordenal. Samazennu vuon 25. talvikuudu händy ruanittih toras erähäs kyläs Donan alovehel. Vuvvennu 1921 Ivan Petrov kuoli. Hänel oli 33 vuottu igiä.
Kahten vuvven peräs Spuasan voulostin rahvas kiänyttih Moskovah Ven’an Socialistizen Federatiivizen Nevvostotazavallan halličuksen puoleh da kyzyttih panna igäzeh mustoh Petrovan Iivanan nimi. Vuvvennu 1923 voulosti sai nimen Petrovskoi. Nellän vuvven mendyy se nimi annettihgi rajonale. Nygöi Petrovskoi nimi on kyläkunnal da horal.
Iivan Petrovan nimi on pandu igäzeh mustoh vie kahtes kohtas. Šuiskois tännesäh on Petrovskoi piätie, a Petroskoin linnas Kirovan uuličal linnan bol’ničan vastaspäi on mustopačas – mustu kivi, kudamah on kiinitetty laudu, kus kirjutetah, ken oli Petrovan Iivan.
Mundärven rannat ei olla tazazet. Tiä on moni gubastu da niendy. Lahtenkylän vastaspäi, poikki lahtes, vasturannal on vie yksi vahnu lyydiläine kylä Dekunniemi. Dekunniemehgi on nostettu äijy uuttu kodii, ga tiä vie löydyy ennevahnallistu karjalastu taloidu. Net mustoitetah endizes elokses.
Kylän agjas on vahnu kuuzikko, kalmužin, rossu. Täh kyläh karjalazeh pereheh 1950-vuozil tuli miehele Aleksandra Artemjevna F’odorova, Dekunniemen vahnin eläi.
— Kyläs kaikin oldih karjalazet. Minä yksi tiä olin ven’alaine. Hyö ylen hyvin minuu vastattih. Moizet hyväntahtozet oldih. Lähten ruadoh, jätän lapset. Hyö minule sanotah: mene, mene, rua. Hyö lapsii kačotah, mustelou Dekunniemen eläi Aleksandra F’odorova.
— Maiduo annetah, dengua ei oteta nikonzu. L’uba bitonazenke lähtöy, minä annan rubl’an maidolois. Häi ozuttau: mama, hyö dengua ei oteta. Jo bumuagurubl’u on revinnyh, annan raudazen. Lähtöy, panou kormanih raudurubl’an, ozuttau heile. – Ei, L’uba, ei pie dengua. Ongo mostu nygöi?
— Karjalakse on Deknavolok, ven’akse niemi. Sie on Gotnavolok, meil Deknavolok. Niemi, tiijän, ven’akse se on niemi, sanou Aleksandra Artemjevna.
Nimen toine oza — niemi on selgei, dai ymbäristös, kartas libo ylähänpäi hyvin nägyy, ku Dekunniemen kylä on niemel.
Ga mibo on sanan allus? Vastuau Irma Mullonen:
— Dekunniemi on oman rakendehen mugah aiga tavalline nimi, kudaman pohjas on ristikanzan nimi. Se on kylän perustajan libo suvun nimi Jekku libo Dekku, Jefim. Kielentutkijannu minul on ylen interesno da merkittävy azii se, ku vahnembis dokumentois se on Jekunniemi, Jeknavolok. Da tämä d jiävihes 1720-luvull ezmäzen kerran da se kerdou sit, konzu on algavunnuh tämä lyydin da livvin d:n jiävindy j:n paikale.
Petroskoilpäi tulles vähästy enne Mundärven Lahtie on vie yksi kylä, kudamal ollah eri nimet ven’akse da karjalakse. Ven’akse se on Gotnavolok, karjalakse — Vahromie, Vahromeinkylä da Huot’niemi.
— Ylen puaksuh kylien nimet eletäh kahtel tazol: on olemas virralline tazo da sit on olemas ebävirralline, rahvahan suus eläjät nimet. Da nämmä nimet ei vältämättäh olla samanmoizet. Sendäh gu ottanemmo paginakse tädä 1700—1800-luvun Karjalua, ga ei vältämättäh kai karjalazet tietty nämmii ven’ankielizii virrallizii nimilöi, kudamat on roittu aijoi ven’ankielizinny. Da net jällespäi siirryttih yhtes dokumentas toizeh, sendäh gu se oli aiga tärgei veroloin keriändän periä — säilyttiä tämä vahnu nimi. Ga rahvahan suus rodih jo ihan uuzi nimi, da se eli omua elostu, sellittäy Irma Mullonen.
— Nämmä mollembat — kui ven’alaine Gotnavolok mugai karjalaine Vahromie, on lähtietty ristikanzan nimis. Sendäh gu Gotnavolok se on Huotiniemi, da sit on tämä F’oudor, Huoti. Da tämä Vahromie vastuavasti on Varfolomei, Vahromei. Mollembat vihjatah kylän eläjih, sanou Irma Mullonen.
Dekunniemen korgiel mäilpäi nägyy loitos. Silmii ei sua ottua — moine čoma on Mundärven ymbäristö. Vasturannal ku kämmenel on pikkaraine Törökän kylä. Juuri täs kyläs vuvvennu 1936 Iivan L’ovkin keräi kuulužan Petrovskoin rahvahan horan. Se on vahnin hora Karjalas.
Törökän kyläine on tyhjennyh, talvel tiä ei ole nikedä. Vai kezäkse omien muamoloin da tuattoloin kodiloih tullah jo ruavastunnuot lapset. Piästä Törökkäh voibi vai järvie myöte, talvel jiädy myö, muul aigua venehel. Muadorogua sinne ei ole. Kylän nimi arbaituttau. Mibo vois olla Törökky?
— Tämä perustuu toinah liigunimeh. Törökkä. Karjalan kieles ei tädä sanua ole, ga suomen päivännouzumurdehis se tietäh. Voibi olla, ku se on vahnu karjalaine jälgi, sana, kudai on karjalaspäi hävinnyh, ga suomen päivännouzumurdehet säilytettih sen. Liigunimi Törökky merkiččöy mostu hölmöidy, höblöidy, mostu ristikanzua, kudai älyn mugah ei ole ruavahan ristikanzan älyn tazol. Toiči se merkiččöy piendy brihaččuu da toiči pienikazvostu ristikanzua, sellittäy Irma Mullonen.
Kudai sellitys parahali pädis Törökän kylän nimele, mene nygöi tiijä. Vai sen voimmo sanuo varmah: tähgi nimeh on jiännyh musto kylän enzimäzes eläjäs.
