“Kotimuan voima” valmistautuu piätapahtumih

“Kotimuan voima” valmistautuu piätapahtumih

Uljana Tikkanen
29.05.2023
Kotimuan voima -projektin anšijošta noušou kiinnoššuš kanšankulttuurih, karjalan kieleh ta perintehih, vielä enemmän ihmistä lisäytyy šeuran etnokulttuuritoimintah.
Projektin enšimmäiseššä ošašša vietettih käsityökurššija. Aleksandr Lesonen opašti luatimah pärevakkoja. Kuvat: Viena-šeura
Projektin enšimmäiseššä ošašša vietettih käsityökurššija. Aleksandr Lesonen opašti luatimah pärevakkoja. Kuvat: Viena-šeura

Kotimuan voima -projektin nimi šynty heti, konša šynty ajatuš valmistua projekti kotimuašta, šen kieleštä ta kulttuurista, jotta näyttyä, kuin äijän voimie oma mua antau šen toteuttajilla. Projektin anšijošta noušou kiinnoššuš kanšankulttuurih, karjalan kieleh ta perintehih, vielä enemmän ihmistä lisäytyy šeuran etnokulttuuritoimintah.

Kevyällä Kotimuan voima -projektin piätehtävänä oli viettyä muasteri-oppija käsityömuasterien kera, kumpaset ollah Viena-šeurašša, jotta toiset šeuran jäšenet opaššuttais erilaisih käsitöih.

— Myö tahomma, jotta tieto perinteheštä šäilyis ta levieis. Šeuran jäšenet opaššutah luatimah käsitöitä iče ta šiitä voijah opaštua šiih toisieki: lapšie ta aikuhisie. Kevyän lopukši myö opaštuma luatimah pärevakkoja. Aleksandr Valterovič Lesonen opašti meijät ta kerto mitein pärettä kisotah ta varuššetah. Šiitä myö opaštuma kutomah mattoja kankašpuilla. Prosessista meilä kerrottih ihan alušta ta näytettih mitein valmistua kankašpuut kutomiseh, panna ta tiukentua nuorat. Nyt šeuran naiset ymmärrettih, mitein šitä ruatua ta voijah kutuo iččenäisešti. Muasteri-opin vietti El’vira Molčan. Nina Afanasjevna Gerasimova näytti kuin kutuo kalaverkkoja, mitein poimie šilmie, ruatua kävyllä, paikata verkkoja. Šiitä myö ehotamma omien muasteri-oppien ošallistujilla kutuo verkkokaššie. Jotta vanha käsityö ois käytöššä nykyjäh. Vielä yksi muasteri-oppi oli L’udmila Namestnikovan viettämä. Hiän opaštu erilaisie kutomisen kuvijoja ta meitä varoin näytti helpomman – enšin piiruštima kuvijo paperilla ta šiitä kutoma, šelittäy Kotimuan voima -projektin johtaja Julija Filippova. 

Enšimmäini aškel on luajittu, ihmisillä oli näytetty perintehellisie käsitöitä ta nyt hyö voijah kehittäytyö iče oman tahon ta mahollisukšien mukah: luatie vehkehie iččie varoin, myötäväkši tahi viettyä muasteri-oppija. Käsityöala tarviččou uušie ihmisie.

Šaman projektin rajoissa on tilattu jouhikkoja. Viime vuotena oli oššettu kantelet, nyt tarviččou jouhikkoja, jotta Vienan kyläpruasniekoissa aina šoisi kanšanmusiikkie. Andrei Ponomar’ov alko opaštua šeuran jäšenie šoittamah jouhikolla. Oppituntiloilla hiän kertou mitein pityä še käsissä, mitein šoittua, mitein harjotella. 

Myö tahomma, jotta tieto perinteheštä šäilyis ta levieis. Šeuran jäšenet opaššutah luatimah käsitöitä iče ta šiitä voijah opaštua šiih toisieki: lapšie ta aikuhisie.
Julija Filippova, Kotimuan voima -projektin johtaja

Projektin alkuoša on piätetty, nyt alkau šen keškioša – valmistelu Viena Camp -etnoleirin viettämiseh kešäkuun lopušša ta kešäpruasniekkojen pitämini Vienan kylissä. Šuurin niistä on kešäpruasniekka Pirttilahen kyläššä 1. heinäkuuta. Pruasniekkah voipi piäššä vain 50 henkie ta vapaita paikkoja jo ei ole. 

— Pruasniekkah lähtöy Viena-šeuran jäšenie ta 50 vierašta. Ošallistumisen piäehtona on panna piällä karjalaini puku tahi puku karjalaisešša tyylissä, tahi oman kanšan kanšallini puku. Myö tahomma näyttyä kaikilla, mitein viettyä perintehellisie pruasniekkoja, jotta niijen vanha merkityš šäilyis, kertou Julija.

Ennein pruasniekkua kolmen päivän aikana vietetäh Viena Camp -leirie. Šiih tulou 15 henkie Karjalan eri paikoista šekä Tverin alovehelta. Hyö ruvetah opaštumah käsitöitä ta tuuvvah mukana omie muasteri-oppija. 

— Leirin jälkeh hyö lähetäh meijän kera pruasniekkah ta autetah viettyä šitä. Irina Rinkevičin kera myö valmissamma metodisie ohjeita, mitä pitäy olla perintehelliseššä pruasniekašša, mi on šen peruštehena, a mitä ei pie olla šekä keryämmä tietuo, mitä pruasniekkojen vierahat mietitäh täštä kyšymykšeštä, šanou projektin johtaja. 

Viena Camp -leirin ošallistujiksi tullah nuoret ta aktiiviset etnokulttuurialan spesialistit, kumpaset ollah valmehet ruatua ta kumpasien ruavošta Vienašša šuahah lisyä kehityštä, ta vierahat iče tiijuššetah uutta oman piirin kulttuurin kehittämisekši. 

— Vielä kešällä myö vietämmä Šuuri pešupäivä -tapahtumua Ponkalahešša. Otamma valokuvie ta kuvuamma video, mitä ihmiset käytettih, konša šiivottih ta peštih kotie, mitein tavallisešti mäni šuovatta. Kerromma, kuin tärkie oli tämä päivä ihmisen elämäššä, konša šiivottih koti, peštih vuattiet ta iče pešeyvyttih, jotta pyhänäpiänä levätä, lisäsi Julija Filippova.

Käsityöopaštumisen ta pruasniekkojen viettämisen lisäkši Kotimuan voima -projekti järještäy luventojaki. Niijen tarkotukšena on šuaha lisyä tietuo karjalan kieleštä. Oraškuušša luventoja luvettih Uljana Tikkanen karjalan kieleštä ta opaššuškeinoista, ta Marija Kundozerova runonlauluperinteheštä pruasniekka- ta arkipäivänä.

Kešäpruasniekkojen jälkeh šykyšyllä Vienašša pietäh vielä luventoja ta kučutah Karjalašša tunnettuja tietomiehie. 

Kotimuan voima -projekti voitti Karjalan piämiehen fondin grantin. Šitä toteuttau Arhippa Perttusen šiätijö vuuvven loppuh šuaten.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Kalevalatalo: Karjalan paraš etnokeškuš
“Kalevalatalo” on valittu Karjalan vuuvven 2023 parahakši etnokulttuurikeškukšekši. Še voitti ECHO-liiton järješšetyššä kilpailušša.
Kipinä
Muisselmie lapšuošta
Lapšuon muisselmissa Ilmi Karhu kertou, kuin hänen muamo opaštu lukomah, konša hänellä oli jo kahekšan lašta.
Karjalan Sanomat
Vadelmantuotanto siirtyy tunneleihin
Valtion tuki vauhdittaa aunukselaisen yrittäjän vadelmantuotannon siirtymistä muovin alle.
Oma Mua
Runot jiähäh nykytärkeiksi täh päiväh šuaten
Karjalan kanšojen yštävyštaloššä mäni Karjalaiset runot – rahvahan kulttuurikoodin pohja -seminari. Šemmosie seminarija vietetäh jo nellä vuotta, ta käsiteltävie aiheita aina löytyy.
Oma Mua
Paasonvuaru – Spuasanvuaru
Paaso, Helylän rinnal olii aiga korgei mägi on tulluh kuulužakse turistukohtakse. Sen nimi toven on aiga vaigei arbaitus.
Karjalan Sanomat
Tutkimusmatka rikastuttaa murrekarttaa
Karjalan tutkimuskeskuksen tutkijat lähtivät Tverin alueelle keräämään karjalankielistä aineistoa VepKar-korpusta ja äänitearkistoa varten. Matka on järjestetty Venäjän maantieteellisen seuran tuella.
Kipinä
Tilkuine
Kerdomuksen personuažu sanelou omas matkas buabanke meččäh.
Karjalan Sanomat
Itsenäinen Itä-Karjala oli Suomen projekti
Historiantutkija Denis Popovin mielestä separatistisen Karjalan väliaikaisen hallituksen perustaminen oli osa valkosuomalaisten interventiota Itä-Karjalaan. ”Itsenäisellä” Karjalalla Suomi halusi toteuttaa aluevaatimuksensa Venäjälle.
Oma Mua
Kanšallisien kirjallisukšien kehityštä käsiteltih Moskovašša
Moskovan Ruškiella aukivolla X kirjafestivalin rajoissa oli pietty Kanšallisien kirjallisukšien festivali. Kirjailijat ta runoilijat šekä kielen ta kulttuurin aktiiviset šäilyttäjät tultih festivalih, jotta tutuštuo toini toiseh.
Karjalan Sanomat
Runolauluista pohja luoville toimijoille
Vanhat karjalaiset runolaulut ovat innostuksen lähde säveltäjille, laulajille, tutkijoille ja muille luoville ihmisille. Esimerkkejä siitä kerrottiin seminaarissa.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль