Kindahan zuakkunat on elavutettu festivualis

Kindahan zuakkunat on elavutettu festivualis

Jelena Ruppijeva
22.06.2022
Mennyt pyhänpiän, 19. kezäkuudu, Kindahan kyläs jo 36. kerdua piettih juumorufestivuali. Tänävuon se oli omistettu syömizile da syöndytavoile.
Juumorupruazniekas petroskoilaine Karjalan rahvas -teatru on nerokkahasti ozutannuh spektaklin Kindahan zuakkunoin mugah. Kuva: Jelena Ruppijeva
Juumorupruazniekas petroskoilaine Karjalan rahvas -teatru on nerokkahasti ozutannuh spektaklin Kindahan zuakkunoin mugah. Kuva: Jelena Ruppijeva

Pyhänpiän jo huondestu myöte nägyi, ku vihmusiä voi rikkuo festivualin luadijoin da gostien pluanat. Ga eibo sidä roinnuh. Pahah siäh kaččomattah rahvastu Kindahan kyläh, 36. juumorufestivualih tuli äijy da kaikkielpäi. Oli tulluzien joukos eri Karjalan linnois da kylispäi tulluzii da Karjalan ulgopuolel eläjii. Festivualin aigah vaihtelii siä nikelle ei olluh tiel. Kaikin suadih huogavuo, pidiä iluo da suaja uuttu neruogi muasteripajois. 

Tämän vuvven festivualin teemakse sen luadijat vallittih syömizii da syöndytaboi, sendäh enimät festivualin aigah ruadanuot vesseldys- da kižuandulagevot da kohtat oli omistettu tälle teemale. Erähäs kižakohtas lapset da nuoret mielihyväl suadih kalua kalarokakse, kannettih vetty korendol, opastuttih panemah päččih piiraiproutivuo. Toizes voidih viessata suuril puuhizil lauččuviesoil kai, midä tarvitah keittäjes libo tiijustua gadaičendan vuoh sidä, midä ei pidäs syvvä da mi ei ole tervehys ozua ennustannuole ristikanzale. 

Suurel laval toine toizele jälles tuldih pajattamah karjalan da ven’an kielel Karjalan kuulužat pajojoukot. Heijän ezityksien välis festivualin vedäjät yhtytottu opittih ihaškoittua rahvastu, kučuttih heidy lavale ozuttamah omii neroloi eri kilvois. Net tietty dielo oli omistettu syöndäle da syömizile. Yksil kilbuniekoil pidi silmät salvas vaiku n’uustandan vuoh ovvostua, mittumua syömisty taritah heile kilvan pidäjät. Toizil pidi yhtes minuutas syvvä enämbän kaikkii pel’menii. Rahvas ei painettu lauččou, mielihyväl nostih lavale ozuttamah omii neroloi da suadih sit hyvät lahjat kilvois. Pruazniekan piälimäzenny lahjannuhäi oli delegy höštötty, sen omistai sai tiijustua arbajazis.

Konzu pihal täytty vägie pajatettih, tansittih, kižattih da kilbailtih, kylän ei suurehkos muzein talois petroskoilaine Karjalan rahvas -teatru ihaškoitti festivualin gostii omal spektaklil. Se oli mielenkiinittäi da mielehpainui ozutus Kindahan zuakkunoin mugah. Näbielöih karjalazih ruuttih šuorivunnuot artistat ylen maltajen da nerokkahasti ozutettih yhtes spektaklis mondu Kindahan miehile tapahtujua priiččua da kummua. Kaikile tuttavat Kindahan zuakkunat – “Oligo piä?”, “Juotattau”, “Voi aitas”, “Mužikku kadoi”, “Zirkalozeh näh”, “Mučoi” – tuldih ezile yhten ozutuksen aigua. Rahvas ylen äijäl miellyttih teatran ozutukseh, pläkytettih käzii artistoile da kučuttih vie kerran lavale. Artistat rouno ku vai kaksi kerdua huavattih ozuttua omua spektaklii, sen sai lugie spektaklin kučunduilmoitukses, ga ozutettih äijiä enämbän, moine kuulužu da kyzyttävy rodih heijän ozutus festivualin gostien keskes. Nerokkahat petroskoilazet artistat Kindahan kylän festivualin jälles jo suadih kučun tulla ezittymäh toizih kohtih. Himoittas ku heijän neros tiijustettas muijal. 



ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Ratijo
Karjalan kirjailijan Antti Timosen kertomuš oli valmissettu vuotena 1928.
Kipinä
Vepsän ma taihehkuviš
Venäman Rahvahaližele kuvadajale, akademikale, tetabale Karjalan mastarile Boris Nikolajevič Pomorcevale necen voden täudui 90 vot.
Karjalan Sanomat
Runola: Uusi kalenteri myyntiin marraskuussa
Vuoden 2023 etnokalenteri käsittelee paitsi Karjalan mytologiaa myös ekologiaan liittyviä aiheita sekä Kalevala-eepoksen historiaa.
Karjalan Sanomat
Ammattikoulutuksen laatu paranee
Uudet laitteet on hankittu Petroskoin teknologian ja yrittäjyyden opiston kahteen työpajaan. Tulevat kokit ja parturi-kampaajat harjoittelevat taitojaan mukavissa olosuhteissa.
Oma Mua
Uuzi opastusvuozi algavui uvvistetus školas
Priäžän školan opastujat on ruvettu opastumah uvvistetus školas. Kezän aigua školas on pietty perustehelline kohendamine.
Oma Mua
Taitaja Hovatta-muasteri oli hyvä laulaja
Palaka Remšu kerto, jotta hiän hyvin muistau omua ukkuoh. Ukko oli Niskajärven Hovatta, Lešoni. Hiän kävi laulamah lienöykö Petroskoih, vain ihan Moskovah šuaten 1937 vuotena. Ukko oli mainijo muasteri.
Karjalan Sanomat
Kaivospaikoista uusi matkailureitti
Uusi reitti on yhdistänyt Prääsän, Pitkärannan ja Suojärven piirien paikat, joissa aiemmin toimivat rautaruukit ja kaivokset.
Karjalan Sanomat
Teatterilaboratoriosta uusia kokemuksia
Teatr Natsyi -teatterin laboratorio toimi Karjalan kansallisessa teatterissa. Tämän näyttelijöiden lisäksi mukana oli näyttelijöitä Almetjevskin draamateatterista.
Oma Mua
Tverinkarieloissa: tiedomatka Ruameškan piirin karieloih
Tutkimušmatkakunda keräili Tverin oblastin karieloin kylissä lingvistizie da etnologizie materialoida.
Oma Mua
Etnopuusto Priäžän kylän keskučas
Vie mennyön vuvven lopus Priäžäs allettu ruado etnopuuston luajindas on loppenuhes. Kylän keskuččah on suadu oma etnopuusto.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль