Kanšallisen kulttuurin korvuamattomie ihmisie

Kanšallisen kulttuurin korvuamattomie ihmisie

Irina Zaitseva
02.03.2021
Lähtiessä Karhumäkeh mie meinasin kirjuttua lyhyön muistihpanon paikallisešta visitti-keškukšešta. Ka paistuo šen johtajan Jelena Ol’šakovan kera muutin mieltä.
Jelena Ol’šakovan mieleštä kutomini antau voimie, innoššuttau ta rauhottau. Kuva: Irina Zaitseva
Jelena Ol’šakovan mieleštä kutomini antau voimie, innoššuttau ta rauhottau. Kuva: Irina Zaitseva

Jelena Ol’šakova on Seesjärven karjalaini. Hiän on šyntyn šulakuun 20. päivänä vuotena 1984 Karhumäješšä. Lapšuošta alkuan Jelena on putkahtan musiikkih ta omah karjalaiseh kulttuurih.

– Miun juuret ollah Karhumäjen piirin Lazarevon kyläštä. Nykyjäh še on elämätöin kylä. Šiinä on šäilytty 1500-luvun časoun’a ta oikein šuuri pokosta. Karhumäješšä mie lopetin koulun ta musiikkikoulun. 1980–1900-luvulla meilä oli kešämökki Mäntyšelän (Šuvipeän) kyläššä. Mie mielelläni kävin paikallisien ijäkkähien naisien luona kaččomah mitein hyö kuvottih, kerittih lampahie ta paimennettih lehmie, muistelou Jelena. 

Mäntyšeläššä eli starinankertoja ta itkijä Praskovja (Paša-täti) Saveljeva. Kyläššä olleššah Jelena rikeneh kävi kuuntelomah Paša-täjin itkuviršijä ta opaštumah tietošanoja. 

– Mie olen myöhäni lapši. Ruavahina ta kokenehina ihmisinä ollešša, miun vanhemmat välitettih miula omie tietoja. Miun muamuoni kašvatettih ukko ta ämmö, kumpasilta hiän omakšu karjalan kieltä. Muamo pakasi karjalakši miun kera, a nyt pakajau miun pojan kera. Kun tulemma kyläh, häneltä emmä kuule yhtänä šanua venäjän kielellä, koroštau Jelena. 

Lopetettuo koulun, Jelena piäsi opaštumah Petroskoin Karl Rautiolla nimitettyh musiikkiopistoh kanšallisen kuoron ohjuajakši. Šen jälkeh hiän jatko omua koulutušta Petroskoin Aleksandr Glazunovilla nimitetyn valtijonkonservatorijan šuomelais-ugrilaisien rahvahien musiikin laitokšella. 

Šynnynmua vuotti häntä

– Konservatorijašša mie tutuššuin Nikolaih, miun tulijah mieheh. Juuriltah hiän on lyydiläini. Opaštujana mänin miehellä ta šynnytin Van’a-pojan. Hiän kohta täyttäy 15 vuotta. Ivan tykkyäy istorijua, šoittau eri šoittimilla ta vähän pakajau karjalakši, kertou Jelena. 

Lopetettuo konservatorijan Jelena ta Nikolai lähettih ruatamah Kalevalah, missä elettih kymmenen vuotta. Jelena šoitti urkuloilla l’uteranikiriköššä ta ruato Kulttuuritalošša: ohjasi lapšien yhtyvehtä, venäläisen laulun kuoruo ta Kalevala-yhtyvehtä. Nikolai oli haitarin- ta akkordeoninšoittajana Kulttuuritalošša. 

Ajan mittah Jelena ta Nikolai rakennettih oma talo Kalevalašša. Ka tuli muutokšien aika. 

– Erähänä päivänä myö mänettimä ruavon. Myö piättimä myyvvä talon ta myöštyö Karhumäkeh. Šielä heti rupesima ruatamah Kulttuuritalošša. Olemma elän kotikaupunkissani jo viisi vuotta. 

Jelena on Karhumäjen musiikkikoulun valmissušošašton johtaja. Hiän opaštau nuorimmilla kašvattiloilla ritmikkua ta pianuo. Šen lisäkši Jelena ta Nikolai aktiivisešti ruatah Kulttuuritalošša. 

– Viisi vuotta takaperin peruššin Karjalan helmi -yhtyvehen. Myö rekonstruoimma vanhoja karjalaisie priasniekkoja ta pitoja. Ohjuan niise venäläisen laulun kuoruo. Kuoro esittäy kanšallisie ta luatijan lauluja. Myö äijän ruamma Karhumäjen piirin paikallisien runoilijien kera. Nikolai opaštau Kultuuritalon tiloissa toimijien luomisryhmien kašvattija šoittamah harpulla ta kantelehella. 

Uuvvet šuavutukšet

Korkiekoulutukšeltah Jelena ta Nikolai ollah etnografit ta etnomusikologit. Hyö aina haluttih realisoija iččie tällä alalla. 

– Vuuvven 2019 šajekuušša Kultturitalon Kižapertti-studijošša myö pitimä Kegripäivä-tilaisuon. Šen lopušša järještimä pyörien stolan, kumpaseh otti ošua piirin halinnon etuštajie, lehtimiehie, kanšalaisjärještöjen jäšenie ta aktivistija. Lopulta piättimä peruštua järještön, kumpani olis auttan karjalaisen kulttuurin ta kielen kehittämistä kaupunkissa ta kylissä. Niin šynty Kondi-järještö, muistelou Jelena. 

Kondi-järještön jäšenet valmissettih kakši projektie: “Oneganiemi on kolmaš Rooma” ta “Värttinä, pyöri”. 

Voisin šanuo, jotta Karhumäjen eläjät tarvittih šemmoista visitti-keškušta kuin ilmua. Myö šuamma lämpimie arvošteluja.
Jelena Ol’šakova, Karhumäjen vierailu-keškukšen johtaja

Oneganiemi on kolmaš Rooma -projektin tarkotukšena oli näyttyä kašvajalla šukupolvella šynnynmuan kaunehutta. Projektin rajoissa piettih kanšallisien käsitöijen ta ruokien valmistamisen muasteri-oppija. Värttinä, pyöri -projekti oli šuunnattu oneganiemiläisien ta Seesjärven karjalaisien etnokulttuuriperinnön šäilyttämisellä. Šen rajoissa piettih karjalan kielen tuntija, eri muasteri-oppija ta alovehienvälini online-etnokulttuurifestivali, kuvattih videoita karjalaisista häistä ta Kegripäiväštä, ašetettih kakšikielisie tauluja katujen nimien kera. 

– Lisäkši projektin rajoissa oštima kankašpuita, kantelehie, ruuvun, samovuaran ta paissinkiukuan, šanou Jelena. – Juteltuo paikallisien eläjien kera ymmärtimä, jotta luajempua toimintua varoin tarvičemma huonehta. Niin ilmešty Karhumäjen piirin visitti-keškuš -projektin ideja. Projekti hyväkšyttih ta annettih rahotušta. Šen rajoissa myö korjasima huonehen, ašettima rampin Kulttuuritalon lähellä šekä kakšikielisie tiijotuštauluja.

Niitä tarvitah kuin ilmua

Visitti-keškukšen peruštamisen tarkotukšena on oneganiemiläisien ta Seesjärven karjalaisien kulttuurin šäilyttämini. 

– Keškukšešša voit nähä piirin eläjien tuomie jokapäiväsie esinehie eri kylistä: rukkija, värttinöitä, patoja, skuatterija Kumšjärveštä, Kažmašta, Sellinkyläštä. Lisäkši kävijät voijah tuttavuštuo paikallisien muasterien luajokših ta oštua niitä, kertou Jelena. 

Visitti-keškukšešša pietäh eri muasteri-oppija, kumpasien aikana Jelena opaštau halukkahie kutomah ta merkkuamah. 

– Kuvonnan kurššit ollah tosi šuositut. Nykyjäh miula on 20 opaštujua. Myö keräyvymmä pienin ryhmin, vet kankašpuita on vähän ta še ruato vuatiu individulista opaššantua. Miula aina šoitetah ne, ket halutah ilmottautuo kurššilla. 

Tuanoin visitti-keškuš kiinitti koulujen opaštajien huomijuo. Opaššušprosessin rajoissa koululaiset ruvetah käymäh visitti-keškukšešša, Jelena rupieu kertomah heilä karjalaisien, vepšäläisien ta saamelaisien istorijašta.

– Voisin šanuo, jotta Karhumäjen eläjät tarvittih šemmoista visitti-keškušta kuin ilmua. Myö šuamma lämpimie arvošteluja, koroštau Jelena.

Mieleh tulou še, jotta kanšallini kulttuuri kuin ilmua tarviččou juuri šemmosie innokkahie, vuatimattomie, ruatajie ta voimakašluontosie ihmisie, vet ilman niitä mitänä ei ilmeštyis. Hyö ollah korvuamattomie.



ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Mie toivon myöštyö
Kanšallisešša musejošša esitettih kirja liäkäristä Anatolii Martinovista. Kirjan luatijana on Valentina Sukotova, Oneganiemi-kanšalaisjärještön johtaja, ihmisoikevukšien puoluštaja, Anatolii Martinovin yštävä ta apulaini.
Kodima
Muštsijad, kuti voinan jäl’ged
Kalages om völ kaičenus sijoid, miččed starinoičeba voinan aigoiš da kaičeba istorijad. Suomalaižed batarejad Kalag’-posadas vahvištoitaba ristituiden starinoid. Nügüd’ nece azegsija tuleb Kalag’-külän melentartuisijaks, no vähän, ken tedab, mikš nece batarei sijadase ani mägel i min täht se oli tehtud.
Karjalan Sanomat
Lahdenpohja: Suomalaisesta kartanosta museoalue
Kesämökiksi vuosikymmeniä sitten muuttunut suomalainen kartano on nyt tarkoitus peruskorjata. Omistajat suunnittelevat taloon museota ja pihapiiriin kivirakennelmien puistoa.
Karjalan Sanomat
Ei tullutkaan äänettömyys
Uudessa Äänettömyys-ohjauksessaan Sergei Pronin nostaa esiin vähemmistökielen säilyttämisen ongelmaa. Esityksessä ei puhuta, mistä kielestä kyse on.
Oma Mua
Henna Massinen: Kai karjalan kielen murdehet ollah armahat
Henna Massinen ruadau Päivännouzu-Suomen yliopistos suomen kielen da kiändämizen opastajannu. Yhteltiedy häi on loppemas omassah väitöskirjua rajakarjalazien murdehien suomelastumizeh näh. Ližäkse Henna kirjuttau karjalan kielen syvendäjien opindoloin tutkielmua karjalazis žiivatoin nimis.
Karjalan Sanomat
Nukketeatteri voitti Kultaisen naamion
Karjalan nukketeatterin esitys Kalastajasta ja kalasta sai Venäjän ylimmän teatteripalkinnon Paras esitys nukketeatterissa -sarjassa.
Kodima
Endevanhan vepsläižen naižen sädod
Tedat-ik tö, mitte irdnägo oli vepsläižel naižel äi vozid tagaze? Miččed sädod oliba da miččes kanghaspäi ned oli tehtud? Sen polhe mö pagižem Natalja Denisovanke, Karjalaižiden, vepsläižiden da suomalaižiden mediakeskusen radnikanke.
Oma Mua
El’vira Derevl’ova: oma kieli da pajot ollah ainos sydämes
Karjalaine El’vira Derevl’ova on rodužin Veškelyksespäi, ga äijän vuottu eläy Petroskois. Vastavuimmo El’vira Derevl’ovan kel Petroskois Belije kl’uči -sanatouries, kus naine ruadau – järjestäy pidoloi gostile.
Kodima
Vepsläine delegacii ajoi Salehard-lidnaha
Sulakun 4.-8. päivil vepsläine delegacii Karjalaspäi radoi Salehard-lidnas. Sigä mäni Venäman Pohjoižen, Sibirin da Edahaižen Päivnouzman igähižiden rahvahiden toine forum.
Karjalan Sanomat
Sota naisen silmin
Karjalan laulu- ja tanssiyhtye Kanteleen uusi musiikkiesitys Heijastus esitettiin suurella menestyksellä Petroskoissa maanantaina. Vuoden päästä esitys pääsi lopultakin ensi-iltaan.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль