“Kalevalan mua” keräi ystävii

“Kalevalan mua” keräi ystävii

Valentina Mironova
20.03.2024
Kalevalan mua -perindölline etnofestivuali keräi Piiterih enämbän 6 000 hengie 62 eländypaikas.
Fotokuvakilvas sordavalalazen As’a Legkonogovan Suarnalline Karjalu -kuva sai toizen sijan. Kuva: As’a Legkonogova
Fotokuvakilvas sordavalalazen As’a Legkonogovan Suarnalline Karjalu -kuva sai toizen sijan. Kuva: As’a Legkonogova

Kalevalan mua -perindölline etnofestivuali keräi Piiterih enämbän 6 000 hengie 62 eländypaikas. Tänävuon festivualis piettih viizi suurdu kilbua, voittajien nimet sanottih 13. kevätkuudu Piiterin čomas Tavriičeskoin dvorčan suures zualas. Rahvastu sinne kerävyi äijy, tulluzien keskes oli gostii Karjalaspäigi.

Alovehienväline yhteiskunnalline Karjalaine ystävysliitto keräi liittoh rahvastu, kuduat tahtotah kehittiä omua karjalastu kul’tuurua da identitiettua. Liiton ozastot ruatah Moskovan linnas da Moskovan alovehel, Tveris, Piiteris, Leningruadan alovehel da Karjalan Tazavallas. Karjalaine ystävysliitto algai oman ruavon vuvvennu 2014 da nygöi sil on allekirjutettu sobimuksii 75 valdivollizien da yhteiskunnallizien järjestölöinke. Liitol on virrallizii ezittäjii Ven’an prezidentan tyves ruadajan Karjalan tazavallan pyzyvän ezitystön nevvostos, Ven’an muantiijollizes yhtistykses, Piiterin gubernuatoran tyves ruadajan rahvahien- da uskoloinkeskeizien välilöin nevvonandainevvostos, Leningruadan alovehen gubernuatoran tyves ruadajan kanzoinvälizien välilöin nevvostos, Moskovan da Piiterin Kanzoin taloloin yhteiskunnallizien nevvonandai- da nuorižonevvostos, Leningruadan alovehen Ystävystalois, Karjalan Tiedokeskukses, Ven’an Taidokriitikoin liitos, Piiterin tiedomiehien liitos. Vuvven aigua Karjalaine ystävysliitto pidäy läs 50 kul’tuuru-, opastus-, tiedo- da ižänmuansuvaičuspiduo. 

Liitol on oma ekspertoin da ilmoihpiästämönevvosto, volont’ouroi da jalgumiäččyjoukko. Kaikil Ystävysliitoh kuulujil on yhteiskunnalline stuatussu, heijän projektat suahah tiedokannatustu da ekspertoin abuu. Jogahizel on mahto kävvä kaikkih pidoloih, painua omii kirjutuksii Liiton valmistettavih kniigoih, luadie oma sivu järjestön saital, suaha tilua omah biznessah näh, liittolazet alalleh suajah kunnivomerkilöi da kiitändykirjazii hyväs ruavos.

Liittolazekse voijah tulla täyzi-igäzet Karjalah rodivunnuot dai Tazavallan ystävät, myös yhteiskunnallizet järjestöt, kuduat tahtotah kannattua Liiton toimindua. 

Tänäpäi Karjalazen ystävysliiton johtajannu on Vladimir Sergejevič Golovačev, ammatillizennu taidolijannu olles häi ruadau ližäopastuksen opastajannu. Omis taidoruadolois häi puaksuh kuvuau Piiterin da Karjalan histouriellizii tapahtumii da paikkoi.

Ystävysliiton suurembannu pivonnu on jogavuodine suuri Kalevalan mua -etnofestivuali. Sidä tavan mugah järjestetäh Piiterin eri kul’tuuru- da opastuslaitoksien tilois.

Ystävysliiton suurembannu pivonnu on jogavuodine suuri Kalevalan mua -etnofestivuali. Sidä tavan mugah järjestetäh Piiterin eri kul’tuuru- da opastuslaitoksien tilois. Vuvves 2006 Vladimir Golovačev on festivualin johtajannu. Tänä vuon tädä piettih jo 18. kerdua da se keräi enämbän 6 000 hengie 62 eländypaikas. 

Festivualis ainos on suuri ohjelmu, sendäh omii neroloi voijah ozuttua lapset da ruavahat. Täl kerdua piettih viizi suurdu kilbua: Lapsien luomisruadoloin kilbu “Kalevala – päiväzen mua”, Etnomotiivu-dizainukilbu, Karjalan muan kazvot -fotokuvakilbu, Etnotuuru-kilbu, Etnokačahtus-kilbu. Omii ruadoloi kaikin festivualih yhtynyöt työttih valličuskunnan kačottavakse edukädeh. Voittajien nimet sanottih piäpivos, kidai oli 13. kevätkuudu Piiteris čomas Tavriičeskoin dvorčan suures zualas. Rahvastu sinne kerävyi äijy, tulluzien keskes oli gostii Karjalaspäigi. Karjalazien ruavot oli korgiesti arvostettu. Gruafiekkudizainas petroskoilaine Jekaterina Jeremejeva piäzi kolmandele sijale Aino-kortin luajindas, ezinehien dizainas petroskoilaine Julija Kuznetsova sai kolmanden sijan Očel’e-oččučomendukses, Kulduseppien kilvas petroskoilaine Ol’ga R’abikova sai ezmäzen sijan Žemčugujogiloin kavotut uardehet -juveliiruruavos, samas nominatsies petroskoilaine Julija Guščina sai kolmanden sijan Ennevahnalline Karjalu -čomenduksis. Fotokuvakilvas Pitkänrannan eläi Tatjana Grigorjevan Louhen akku -kuva sai ezmäzen sijan, sordavalalazen As’a Legkonogovan Suarnalline Karjalu -kuva sai toizen sijan. Lapsien luomisruadoloin kilvas petroskoilaine Milena Gokkojeva voitti toizen sijan Louhi Pohjolan emändy -ruavos. Petroskoilaine Jaroslava Osolotkina sai kolmanden sijan Tulien aijan melliččy -ruavos. Etnokačahtus-kilvas arvostettih žurnalistoin neroloi, kui hyö omis kirjutuksis libo ohjelmis kuvatah Karjalan čomuttu da Karjalan matkoi. Täs nominatsies toizele sijale piäzi Karelia News -verkojulguamon ruadai Jevgenii Bel’ančikov, kolmandele – Sampo telekompuanien ruadai Tatjana Čepligina. Etnotur-kilvas Etnoprojektu-nominatsies ezmäzen sijan suadih Zaonežje obetovannoje» i partn'ori -projektujoukot, Etno-objektu - nominatsies Ruskelalan jiävestokset suadih ezmäzen sijan, toizen – Lahdenpohjan lähäl olii Filinan vuori. Etnomatku-nominatsies ezmäzen sijan sai Arktizen Karjalan kivikaglučomendus.

Seminuaran aigua minä, Kielen, literatuuran da histourien instituutan rahvahan runohuon tutkii Valentina Mironova da Periodika-julguamon johtai Natalja Sinitskaja saneltih Vahnat karjalazet runot -virtuallizes ozuttelus. Uskommo, gu meijän paginan jälles tädä mieldykiinittäjiä ozutteluu kaččou enämbi rahvastu.

Palkičuspivon jälles ruado jatkui seminuarois. Istundoloi piettih kahtes joukos, ezmäzes šeikuittih matkuongelmii, toizes paistih kul’tuurah näh. Kaikil oli mahto sanuo, midä hyö ruatah karjalan kul’tuuran säilyttämizekse da tiijustua toizien toimindolois. Seminuaran aigua minä, Kielen, literatuuran da histourien instituutan rahvahan runohuon tutkii Valentina Mironova da Periodika-julguamon johtai Natalja Sinitskaja saneltih Vahnat karjalazet runot -virtuallizes ozuttelus. Uskommo, gu meijän paginan jälles tädä mieldykiinittäjiä ozutteluu kaččou enämbi rahvastu.

Etnofestivualin alallizinnu gostinnu ollah Jessoilan kylän aktivistat. Tälgi kerdua suuri joukko jessol’čua yhtyi seminuaroin ruadoh. Hyö saneltih omis karjalazis pidolois, Karjalan Rahvahan Liiton Jessoilan ozaston ruavos, Jessoilan školas. Paginua piettih Galina Borisovna Vasiljeva da Dina Vasiljevna Kanaševič. Hyö ozutettih kaikile Karjalan Rahvahan Liiton 35- vuozipäiväle omistetun fotokuva-al’bouman da fil’man Jessolan kylän Gorbačovien perehes.

– Galina Borisovna, suuret passibot teile hyvis sanois da huomivos! Ainos on hyviä mieldy nähtä teidy da teijänke yhtesruadajii. Proskikkua, ku pagizemmo ainos keskikiirehty, en ehti olla teijänke enämbän aigua! Sih kaččomattah ylen äijäl kunnivoičen, suvaičen, ihailen teidy, teijän suurdu ruaduo, kirjutti jällespäi Karjalazien ystävysliiton piämies Vladimir Golovačov Galina Vasiljevale sotsiualuverkos.

Tämänmoizet pivot da paginat seminuaroin aigua ainos tuvvah uuzii tuttavii da uuzii projektoi. Nenga yhtehine dielo kehittyy.

Etnofestivuali on mennyh, ga ruavot jatkutah. Tulien vuvven festivuali tuas keriäy yhteh Karjalan muan, karjalan kul’tuuran da “Kalevalan” suvaiččijoi.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Karjalan Sanomat
Nuoret oppivat laulamaan joikuja
Petroskoissa maanantaina käynnistyneellä etnoleirillä tutkitaan karjalaista kansanlauluperinnettä. Tänä vuonna saatiin ennätysmäärä hakemuksia laulunharrastajilta eri puolilta Venäjää.
Oma Mua
Rohkeimmat otettih ošua talvikalaššukšeh
Kalevalašša piettih perintehellini talvikalaššukšen kilpailu.
Karjalan Sanomat
Balettitanssijat rikkoivat myytin Lumitytöstä
Nykybaletti Vertikaali ensiesitettiin Karjalan musiikkiteatterissa osana Lumityttö: myytti ja todellisuus -hanketta. Baletti esitetään myös kansainvälisellä DanceInversion-nykytanssifestivaalilla Moskovassa.
Karjalan Sanomat
Liitto yhdistää, opettaa ja valistaa
Karjalan rahvahan liitto on täyttänyt 35-vuotta. Järjestön tuella tasavallan asukkaat lukevat karjalaa, omaksuvat kulttuuria ja osallistuvat hankkeisiin.
Oma Mua
Vienan ta Repol’an Karjalan käsitöitä opaššettih Petroskoissa
Viime netälillä Petroskoissa piettih käsityökurššija. Trajektorija-fondin joukko opašti kaikkie halukkahie leikkuamah puušta ta ompelomah.
Karjalan Sanomat
Ystävyysseura aikoo lopettaa toimintansa
Karjala–Suomiystävyysseuran puheenjohtaja kutsuu jäseniä kokoukseen päättääkseen seuran kohtalosta. Järjestön toiminta lienee loppusuoralla.
Oma Mua
Vaiku pagizemal suau tiijustua, midä rahvas tahtotah
Karjalan Rahvahan Liitto täyttäy tänä vuon 35 vuottu. Vuvvennu 1989 Liitto on yhtistännyh lujii karjalazii, Karjalan muan suvaiččijoi, oman rahvahan uskottavii puolistajii, oman kielen kandajii.
Karjalan Sanomat
Kostamuksen teatteri: 66 näytelmää yleisölle
Kostamuksen draaman ja komedian kansanteatteri juhli pyöreitä vuosia aidolla italialaisella komedialla.
Karjalan Sanomat
Koirat parantavat lasten hyvinvointia
Koirat auttavat lasten fyysisessä ja psyykkisessä kuntoutuksessa Petroskoissa. Tänä vuonna koiraterapiaan on jo osallistunut yli 90 lasta.
Oma Mua
Mustu kaži Markiz
Jo tahtoin heittiä paginan meijän pienembih velleksih näh, ga uvvessah nouzi silmien edeh mustu kaži – valgei bantu kaglas da viizahat kullankarvaizet silmät.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль