Jokahisella on oma šyy tutuštuo pukuh

Jokahisella on oma šyy tutuštuo pukuh

Uljana Tikkanen
22.03.2024
Jo kymmenen vuotta Vokrug krosno -studijošša naiset Karjalan eri paikoista opaššutah ompelomah karjalaisie pukuja šekä luatimah käsitöitä perintehen mukah.
Vokrug krosno -kurššien opaštujat opaštajah Natalja Denisovan (keš.) kera. Kuva: Natalija Romanovskaja
Vokrug krosno -kurššien opaštujat opaštajah Natalja Denisovan (keš.) kera. Kuva: Natalija Romanovskaja

Jo kymmenen vuotta Vokrug krosno -studijošša naiset Karjalan eri paikoista opaššutah ompelomah karjalaisie pukuja šekä luatimah käsitöitä perintehen mukah.

— Studijolla on pitkä istorija. Kaikki alko šiitä, jotta miulä šynty halu kutuo ta mie löysin kutomiskerhon. Kakši vuotta myö opaštuma virallisella opaššuškurššilla Rovesnik-keškukšešša, a šiitä myö toisien opaštujien kera tahtoma jatkua yhtenäistä käsityötoimintua ta järještima ryhmän “Krosno”, alottau kertomuštah Natalja Denisova, Vokrug krosno -kurššien vetäjä.

‘Krosno’ merkiččöy kankašpuita, niin jotta studijon nimi karjalakši on “Kankašpuijen ympäri”. Näillä kurššiloilla naiset ei opaššuta kutomah, ka opaššutah ompelomah ta luatimah perintehellisie käsitöitä. Nyt kurššien ohjelman keškipaikalla on karjalaisen puvun ompelomini. Mintäh šilloin šemmoni nimi jäi?

— Enšin tämä nimi oli annettu näyttelyllä, kumpasella oli esillä Krosno-ryhmän käsitöitä. A mie šamalla aikua ruavoin Käsityötalošša ta järješšin ompelukurššija. Kotvan ajan piäštä nämäki kurššit oli virallisešti pantu kiini, ka meijän ryhmä tahto jatkua perintehellisien vuatteijen ompelomista. Šilloin myö ottimaki näyttelyn nimen “Vokrug krosno” ompelijaryhmällä, šentäh kun myö emmä kuton enyä, ka ruatoma šemmosie käsitöitä, mit ollah meijän ympäri ta meijän entisen studijon ympäri, šelittäy Natalja.

Vokrug krosno -studijon opaštajana ta järještäjänä on Natalja Denisova, Natalija Romanovskaja on valokuvuaja ta järještäjä. Hyö kahen ruatah yheššä jo kymmenen vuotta. Lisäksi Vokrug krosno -kurššien rajoissa järješšetäh toisieki kurššija: Jekaterina Logvinenko opaštau luatimah venččöjä ta Natalja Kukuškina viettäy kultalankamerkkaukšen ta perintehellisen merkkaukšen kurššija.

— Tänä vuotena jo alettih perintehellisen puvun kurššit. Naiset ommellah šuvi- tahi pohjoiskarjalaisen naisen räččinyä, koštuo ta peretnikkyä. Ken kerkiey, voipi vielä ommella miešpaijan ta pukšut tahi tavallisen sorokan tai čäpčän. Vielä myö vuotamma lisyä ošallistujie merkkauškurššiloilla, jotta neki olis šuatu alkuo. Perintehelliset pohjoset venčät -kurššie tänä vuotena myö emmä järješšä, šanou Natalja Denisova.

Miušta kaiken tämän toiminnan piätulokšena on še, jotta nyt karjalaista pukuo tiijetäh.
Natalja Denisova, Vokrug krosno -studijon opaštaja

Kurššit toimitah jo kymmenen vuotta ta niih käypi jo monta kymmentä ihmistä. Jokahisella oli oma šyy tuttavuštuo perintehelliseh pukuh. Kurššiloih käyväh käsityömuasterit, kellä puku tarviččou, jotta käyvä jarmankoilla tahi tilaisukšissa, kulttuurista innoštunuot ihmiset, ompelijat, kulttuurialan spesialistit, kumpaset tahotah šuaha tietyä uutta. Kurššit keššetäh muutoma kuukauši, ka vaikutukšie näköy monien vuosien aikana. Opaštujat kekšitäh omie projektija, järješšetäh klubija, čukelletah kulttuurih šyvemmin, monet tullah yštäviksi.

— Esimerkiksi, kurššiloih kävi Ol’ga Husu. Hiän unelmoičči, jotta Karjala-ryhmän ošallistujilla oltais oikiet puvut. Nyt tanššiyhtyvehen naisien, neiččyijen, prihojen ta miehien puvut ollah istorijallisešti oikiet. Toisena alottehena kurššien jälkeh oli še, jotta hiän valmisti Pihaetiketti-projektin ta šen kautti rupesi kertomah puvušta videojen ta kirjan kautti šekä piirilöissä eläjien ihmisien kera vaštautumisien avulla, šanelou Natalja.

Eryähät opaštujat käytih kurššiloih lähipiirilöistä, esimerkiksi, Kontupohjan, Priäžän, Oneganiemen piirilöistä. Šiitä kurššilaiset alettih viettyä omie kurššija omilla paikoilla. Näin tiijot levitäh.  

Svetlana Volkova joka pyhäpäivä kävi enšimmäisillä pukukurššiloilla Latvašta Petroskoih. Nyt hiän on tunnettu naismekkojen ompelija. Hänen ompelomie mekkoja oššetah kuin Karjalan naiset, niin ni naiset Piiteristä ta Moskovašta šekä tilatah vuatteita miehillä ta lapšilla. Svetlanan luova taival alko niise Nataljan kurššilta. Šielä hiän tiijušti, kuin ommella alušpaitoja tahi räččinöjä. Ne mallit tultih luatijan mekkojen peruštehiksi.

— Mie opaššuin ompelomah vielä 1990-vuosina, a kanšanvuatteita mie ompelen noin kymmenen vuotta. Kurššiloilla mie ompelin perintehellisen puvun ta panin šen piällä jarmankalla, missä möin mettä. Muissan hyvin, kuin mukava oli, konša eräš naini tuli kehumah miun pukuo. Enšimmäini mekko oli ommeltu omua iččie varoin kešäkši. A nyt miun eryähillä asiekkahilla on kymmenen mekkuo, a toiset koko perehineh käyväh pruasniekoissa miun ompelomissa vuatteissa, kertou Svetlana.

Kymmenen vuuvven aikana Svetlana Volkova otti kaikenmoisie tilaukšie. Hänen onnistu ratkaissa tovellah vaikeita tehtävie, konša häneltä tilattih vaikeita mallija. Ka Svetlana on oman ruavon muasteri, valiččou hyvie kankahie ta tietäy mitein luatie niin, jotta joka puku hyvin paššuais omalla emännällä.

— Muotikkahat neiččyöt Piiteristä tahi Moskovašta tilatah mekkoja. Mie kačoin heijän šivuja internetissä ta nävin yhellä neiččyöllä Judaškinin mekon. Moušot ne riputah yheššä vuatehuonehešša, muhiu Svetlana.

Nyt Svetlana Volkova ottau vähemmän tilaukšie, ka ei kieltäyvy n’euvon antamisešta.

Kurššiloilla mie ompelin perintehellisen puvun ta panin šen piällä jarmankalla, missä möin mettä. Muissan hyvin, kuin mukava oli, konša eräš naini tuli kehumah miun pukuo.
Svetlana Volkova, naismekkojen ompelija, Latva

Mukava tapahuš šattu kurššien ošallistujalla Tiškina Annalla. Hiän näki pereharhiivan valokuvašša oikein kaunehena venčän pravoämmön piäššä ta tahto luatie šamanmoisen.

— Alotan šiitä, jotta enšin miula oli himo ommella puku ičellä. Myö potruškan kera rupesima käymäh Nataljan kurššiloilla. Šiitä myö tiijuštima, jotta Karjalan kanšallisen musejon spesialisti Jekaterina Logvinenko opaštu luatimah venččöjä. Mie rupesin kyšymäh, voiko hiän opaštua meitäki ta hiän opašti. Myöhemmin mie halusin šuaha tietyä, mimmoni on pravoämmön Klavdija Dmitrijevnan venčän kohtalo. Tiijuššin, jotta hiän anto šen musejoh. Niin mie tuaš tulin Jekaterinan luokši kyšymykšien kera. Ta šattu niin, jotta juštih še venččä, kumpasen mukah Jekaterina opaštu luatimah venččöjä ta opašti milmaki, onki miun pravoämmön venččä. Še on kummaššuttava, mitein mie iče šitä tuntomatta luajin šamanmoisen venčän, mi oli miun pravoämmöllä ta nyt šäilyy musejošša, šanou Anna Tiškina.

Anna esiintyy Kajahuš-ryhmäššä ta hänen kokoelmašša on šuvi- ta pohjoiskarjalaini puku šekä kaupunkilaisen puku. Šuunnitelmissa on ommella čäpčä, šentäh kun nyt naini on miehellä.

Šemmosie mukavie juttuja voipi kerätä vielä äijän. Ta niitä tulouki enämpi. Kanšallisen puvun teemašša aina on mitä šuaha tietyä ta millä alalla parentua omie tietoja.

— Miušta kaiken tämän toiminnan piätulokšena on še, jotta nyt karjalaista pukuo tiijetäh. Ennein vain kulttuurin ammatilliset tutkijat ommeltih ta tutkittih tätä teemua, a nyt tietuo voipi šuaha joka halukaš, koroštau Natalja Denisova.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Ei voi olla! Minä olen sijalline…
Erähiči minä keriän must’oidu zdaittavakse. Tässäh nedälin aloh kävyin sinne, keräin da zdaičin. Toiči kai kahteh kerdah päiväs kävyin: huondeksel da ehtäl, a päiväl koisgi ruaduo on.
Karjalan Sanomat
Sanelu: Murmanskin alue mukana tempauksessa
Huhtikuun 19.—26. päivinä voi kirjoittaa sanelun karjalan ja vepsän kielellä. Tänä vuonna tempaukseen liittyy Murmanskin alue.
Karjalan Sanomat
Periodika esittelee itsensä Venäjä-messuilla
Karjalan suomen-, karjalan- ja vepsänkielisiä lehtiä ja kirjoja julkaiseva kustantamo Petroskoista tutustuttaa messuvieraita tuotteisiinsa ja karjalaiseen kulttuuriin.
Karjalan Sanomat
Nuoret oppivat laulamaan joikuja
Petroskoissa maanantaina käynnistyneellä etnoleirillä tutkitaan karjalaista kansanlauluperinnettä. Tänä vuonna saatiin ennätysmäärä hakemuksia laulunharrastajilta eri puolilta Venäjää.
Oma Mua
Rohkeimmat otettih ošua talvikalaššukšeh
Kalevalašša piettih perintehellini talvikalaššukšen kilpailu.
Karjalan Sanomat
Balettitanssijat rikkoivat myytin Lumitytöstä
Nykybaletti Vertikaali ensiesitettiin Karjalan musiikkiteatterissa osana Lumityttö: myytti ja todellisuus -hanketta. Baletti esitetään myös kansainvälisellä DanceInversion-nykytanssifestivaalilla Moskovassa.
Karjalan Sanomat
Liitto yhdistää, opettaa ja valistaa
Karjalan rahvahan liitto on täyttänyt 35-vuotta. Järjestön tuella tasavallan asukkaat lukevat karjalaa, omaksuvat kulttuuria ja osallistuvat hankkeisiin.
Oma Mua
Vienan ta Repol’an Karjalan käsitöitä opaššettih Petroskoissa
Viime netälillä Petroskoissa piettih käsityökurššija. Trajektorija-fondin joukko opašti kaikkie halukkahie leikkuamah puušta ta ompelomah.
Karjalan Sanomat
Ystävyysseura aikoo lopettaa toimintansa
Karjala–Suomiystävyysseuran puheenjohtaja kutsuu jäseniä kokoukseen päättääkseen seuran kohtalosta. Järjestön toiminta lienee loppusuoralla.
Oma Mua
Vaiku pagizemal suau tiijustua, midä rahvas tahtotah
Karjalan Rahvahan Liitto täyttäy tänä vuon 35 vuottu. Vuvvennu 1989 Liitto on yhtistännyh lujii karjalazii, Karjalan muan suvaiččijoi, oman rahvahan uskottavii puolistajii, oman kielen kandajii.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль