Hyvä ristitty kylän čomendau

Hyvä ristitty kylän čomendau

Elina Potapova
26.04.2021
L’udmila Makuševa on Kotkatjärven aktivistoi: pajattau, kehittäy karjalan kieldy da luadiu oman perehen sugupuudu. Äijän vuottu L’udmila Ivanovna opasti hiimiedu da biolougiedu kotkatjärveläzile lapsile.
L’udmila Makuševa mielihyväl yhtyi Oma Mua -lehten Kiännämmö yhtes -praktiekkuseminurah, kudai piettih Kotkatjärvel sulakuus. Kuva: Elina Potapova
L’udmila Makuševa mielihyväl yhtyi Oma Mua -lehten Kiännämmö yhtes -praktiekkuseminurah, kudai piettih Kotkatjärvel sulakuus. Kuva: Elina Potapova

L’udmila Ivanovna rodihes Kotkatjärvel vuvvennu 1946 Ivan Petrovič da Anna Nikolajevna Anisimovien pereheh. Anisimovil oli nelli lastu – yksi poigu da kolme tytärdy. 

Muamo, Anna Nikolajevna, oli vessel da ruadai ristikanzu. Häi rodivui suureh pereheh, kus oli seiččie lastu. Perehel oli suuri talovus, enne voinua oli oma fermu. Ijän kaiken Anna Nikolajevna ruadoi telefonistannu poštal. Voinan aigua naine eli suomelazien okkupatsies.

Tuatto, Ivan Petrovič, ezmäi ruadoi Kotkatjärven poštan piälikönny, sit – kolhouzan piälikönny dai myöhembi brigadiirannu. Tuatto oli rauhaine mies, perehes nikonzu ei olluh hoppuu. Mies kesti voinan, da oli nelli kerdua ruanittu. 

L’udmila Ivanovna vähän mustau omua buabua, tuatan muamua Jevdokija Konstantinovna Anisimovua. Enne voinua naine oli kylän nevvoston paginanvedäjänny da sit – deputuatannu Petroskois. Voinan aigua Jevdokija Anisimova oli suomelazien konsluageris nelli vuottu. Naine jäi hengeh, ga ylen äijäl voimatui. Voinan jälles häi ruadoi zavhouzannu školas.

L’udmilan rodn’oi oligi died’oin velli, Anisimov Nikolai Aleksandrovič. Kotkatjärvel rodivunnuh mies äijän vuottu eli Petroskois da ruadoi Karjalan tiedokeskukses, kus tutki karjalan kieldy. Nikolai Anisimov valmisti karjalan kielen opastundukniigoi.

“Roimmos opastajakse!”

Školan loppiettuu L’udmila lähti opastumah Petroskoin pedagougizeh instituuttah. Vuvvennu 1969 neidizes rodih hiimijen da biolougien opastai. Instituutan loppiettuu L’udmila työttih ruadamah školah Pitkänrannan piirin Räimälän kyläh. Sie naine ruadoi seiččie vuottu da sit tuli järilleh omah hieruh – kus ruadoi opastajannu eläkkehele lähtendässäh. Kaikkiedah školis L’udmila on ruadanuh 42 vuottu. Kotkätjärves naine ruadoi yhtel aigua opastajannu školas dai kazvattajannu školan tyves olijas internuatas.

– Enzimäzes kluasas opastujes duumaičin, vot roimmos vzrosloi – lähten ruadamah školah, roimmos opastajannu pienil lapsil. Konzu lähtin vahnembih kluassoih, duumaičin, – en, rubien ruadamah suurembien lapsienke. Mugai rodih, muheloitti L’udmila.

Omas kyläs omal kielel

Lapsusaijas L’udmila maltoi kaksi kieldy – karjalua da ven’ua. Kois paistih karjalakse, ga kezäl, konzu kyläh kävyi tuatan sizär perehinneh Kandalakšaspäi – paistih ven’akse. 

– Nygöi minä vähembän pagižen karjalakse. Konzu Leonid oli hengis, myö ainos karjalakse pagižimmo. Meijän Ivan-poigu eläy Petroskoil, Denis – Vitegras Voulogdan alovehel, ga mollei hyvin paištah karjalakse. Petroskoin vunukat opastutah suomelas-ugrilazes školas. Konzu kävelen bunukoinke, opastan heidy kieleh, staraičemmos. Minun susiedat kaikin da dovarišat paištah karjalakse, saneli L’udmila. 

Enzimäzes kluasas opastujes duumaičin, vot roimmos vzrosloi – lähten ruadamah školah, roimmos opastajannu pienil lapsil. Konzu lähtin vahnembih kluassoih, duumaičin, – en, rubien ruadamah suurembien lapsienke. Mugai rodih.
L’udmila  Makuševa

Mulloi L’udmila Makuševa rubei pidämäh ekskursieloi Kotkatjärvie myö karjalan kielel.

– Sanelen gostile hierun istouries, sit midä kus täs on, midä enne ruattih, midä nygöi ruatah. Midä vastah tulou – sit minä i sanelin. Meil sie on kaksi järvie – Villalanjärvi, se ei ole suuri järvi, toinah kaksi kilometrii pitkytty, a toižes puolespäi on sijoitannuhes suuri Kotkatjärven järvi. Järvilöin keskes on jogi, i sit joves poikki on sildu – i sanotah, ku se on buite lindu – kotku, saneli L’udmila Makuševa.

Kyläs on kaksi rajonua: Salmi sildassah da pogostu. Pogostal oli suuri kirikkö, nygöi sidä kirikkyö ei ole. 

– Ennevahnallištu on kaksi-kolme taloidu, kudualoil jo enämbi sada vuottu on. Yhtel koil on enämbi sadua vuottu, ga se on parembas kunnos, migu nuorembatt koit. Ongi taloloi, kuduat ollah jo hyllätty, muurendettu, jatkau roindukyläs L’udmila Makuševa.

Midä kyläs ruadua?

L’udmila Ivanovna on Kotkatjärven aktivistoi, yhtyy erilazih projektoih kylän hyväkse da kul’tuurupidoloih. Äijän vuottu L’udmila Ivanovna pajattau karjalan kielel Joguine-folklourujoukos. Pajattajat ajellah piirii myöte, setämä kerdu käydih Suomehgi. Erähii pajoloi joukkoh niškoi on kiändänyh karjalakse Zinaida Dubinina. L’udmila Makuševa pajattaugi ven’akse paikallizes Rodnik-muuzikkujoukos.

L’udmila maltau čomah luaduh niegluo da ommella tilkulois da pidi ombelumizen kursiloi naizih niškoi školas.

Enne L’udmila kävyi Lira-teatrustuudieh, häi yhtyi kahteh spektaklih ven’an kielel. Oligi enne Kotkatjärvel oli oma pieni teatrujoukko, kudai valmisti ezitelmii da ozutti niilöi karjalan kielel omas kyläs da toizis paikois, sanommo, Vieljärves. Sit teatrujoukon ohjuajat lähtiettih eläkkehele da teatrustuudii heitti ruandan. 

– Naižienke kävelemmö yhtyttottu keppilöinke. Meil on pieni joukko – nelli hengie. Mulloi kaheksa libo yheksä kerdua kävelimmö pohodah velosipedoil libo jallai järvirannale.Talvel daže kävelimmö pohodoih. Jallai kävelimmö kilometrii kolme-nelli, a velosipedoil loitombi – kilometrii nelli-viiži sinne ja järilleh. Meil ollah jo omat kohtat, kus myö kerävymmö. Otammo evähät keräle, ištummo da pajatammo. Jo äijän vuottu nenga dovarišoinke aigua vietämmö, saneli L’udmila Makuševa. 

  

ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Karjalan Sanomat
Lahdenpohja: Suomalaisesta kartanosta museoalue
Kesämökiksi vuosikymmeniä sitten muuttunut suomalainen kartano on nyt tarkoitus peruskorjata. Omistajat suunnittelevat taloon museota ja pihapiiriin kivirakennelmien puistoa.
Karjalan Sanomat
Ei tullutkaan äänettömyys
Uudessa Äänettömyys-ohjauksessaan Sergei Pronin nostaa esiin vähemmistökielen säilyttämisen ongelmaa. Esityksessä ei puhuta, mistä kielestä kyse on.
Oma Mua
Henna Massinen: Kai karjalan kielen murdehet ollah armahat
Henna Massinen ruadau Päivännouzu-Suomen yliopistos suomen kielen da kiändämizen opastajannu. Yhteltiedy häi on loppemas omassah väitöskirjua rajakarjalazien murdehien suomelastumizeh näh. Ližäkse Henna kirjuttau karjalan kielen syvendäjien opindoloin tutkielmua karjalazis žiivatoin nimis.
Karjalan Sanomat
Nukketeatteri voitti Kultaisen naamion
Karjalan nukketeatterin esitys Kalastajasta ja kalasta sai Venäjän ylimmän teatteripalkinnon Paras esitys nukketeatterissa -sarjassa.
Kodima
Endevanhan vepsläižen naižen sädod
Tedat-ik tö, mitte irdnägo oli vepsläižel naižel äi vozid tagaze? Miččed sädod oliba da miččes kanghaspäi ned oli tehtud? Sen polhe mö pagižem Natalja Denisovanke, Karjalaižiden, vepsläižiden da suomalaižiden mediakeskusen radnikanke.
Oma Mua
El’vira Derevl’ova: oma kieli da pajot ollah ainos sydämes
Karjalaine El’vira Derevl’ova on rodužin Veškelyksespäi, ga äijän vuottu eläy Petroskois. Vastavuimmo El’vira Derevl’ovan kel Petroskois Belije kl’uči -sanatouries, kus naine ruadau – järjestäy pidoloi gostile.
Kodima
Vepsläine delegacii ajoi Salehard-lidnaha
Sulakun 4.-8. päivil vepsläine delegacii Karjalaspäi radoi Salehard-lidnas. Sigä mäni Venäman Pohjoižen, Sibirin da Edahaižen Päivnouzman igähižiden rahvahiden toine forum.
Karjalan Sanomat
Sota naisen silmin
Karjalan laulu- ja tanssiyhtye Kanteleen uusi musiikkiesitys Heijastus esitettiin suurella menestyksellä Petroskoissa maanantaina. Vuoden päästä esitys pääsi lopultakin ensi-iltaan.
Kipinä
Kantele: kansankulttuuri ja nuoret
Kantele-yhtye täyttää 85 vuotta tänä vuonna ja nuorisostudio juhlii 20-vuotispäivää.
Kodima
Hüvä vaumičuz – korktad satused
Joga voden sulakus Karjalan opendusen kehitoituzinstitut tegeb kodikeliden olimpiadan, miše lapsed voižiba kodvda ičeze mahtoid vepsän, karjalan da suomen keliden tedoiš.  Kaiken olimpiadaha necil vodel ühtni 139 openikad 23 školaspäi.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль