Haukkašuaren kešäkoulun aikana šattu istorijallini tapahtuma

Haukkašuaren kešäkoulun aikana šattu istorijallini tapahtuma

Uljana Tikkanen
29.07.2022
Heinäkuušša Haukkašuaren kyläššä toimi perintehellini kešäkoulu. Tänä vuotena šen lopetti muutoma kymmenen nuorta ihmistä.
Kiži-musejon piärestaurattori Viktor Jandovskii uuvven melličän luona. Kuva: Uljana Tikkanen
Kiži-musejon piärestaurattori Viktor Jandovskii uuvven melličän luona. Kuva: Uljana Tikkanen

Heinäkuušša Haukkašuaren kyläššä toimi perintehellini kešäkoulu. Tänä vuotena šen lopetti muutoma kymmenen nuorta ihmistä. Nyt kaikin hyö iče šuatetah luatie perintehellisie käsitöitä. Šamoin koulun aikana šattu istorijallini tapahtuma.

Tämän vuuvven Haukkašuaren kešäkoulun lopetti muutoma kymmenen nuorta ihmistä. Nyt kaikin hyö iče šuatetah luatie perintehellisie käsitöitä. Šamoin koulun aikana šattu istorijallini tapahtuma. Viime vuotena noššettu tuulimelliččä tänä vuotena šai tuulta kimppuh omilla šiipilöillä ta rupesi pyörimäh. 

Haukkašuaren kylä on Repol’an kunnašša Mujejärven piirissä. Šuaren ympäri on šuuri ta kaunis Liekšajärvi tuhanšine šuarineh ta puhtahine vesineh. Rikkahat vejet ta mečät šyötettih ihmisie monie šatoja vuosie.

Viime vuotena rupesima rakentamah melliččyä, kumpani šeiso tiälä vuuvvešta 1886. Viime vuosišuan lopušša melliččä šiirrettih Kiži-šuarella, missä šitä šuau nähä nytki.
Konstantin Petrov, Haukkašuaren kešäkoulun johtaja

Vuuvvešta 2016 Haukkašuarešša alko omua toimintuah Trajektorija-fondi. Istorijašta kiinnoštunuot ta paikan kaunehuošta ihaštunuot ihmiset, kumpasie johti Konstantin Petrov alettih kylän elvyttämistä. Joka vuosi tiälä pietäh kešäkouluo ta šen aikana šuoritetah rakennušruatoja.

– Viime vuotena rupesima rakentamah melliččyä, kumpani šeiso tiälä vuuvvešta 1886. Viime vuosišuan lopušša melliččä šiirrettih Kiži-šuarella, missä šitä šuau nähä nytki. Šielä še on muistomerkkinä. A meijän tarkotukšena oli rakentua toimija melliččä, kerto Haukkašuaren kešäkoulun johtaja Konstantin Petrov.

Melličän rakentamisešta vaštasi puušeppien ošašto. Šen johtajana on Kiži-musejon piärestaurattori Viktor Jandovskii. Melličän eryähät vaikeimmat ošat oltih luajittu Kižin verštahašša.

– Še on čuuto! Mie rupesin ruatamah Karjalašša, Kižin šuarella, konša melliččä tuotih šinne. Nyt mie olen tiälä ta melliččäki on tiälä. Enši vuotena myö ašetamma šiih jauhinkivet ta miun unelmana on tuuvva Haukkašuareh šäkkisen vil’l’ua, jotta šiitä ottua kotih tämän melličän jauhomua jauhuo, šano Viktor Jandovskii.

Puušeppien ošašton lisäkši kešäkoulušša toimi ečintäjoukko, kumpani kaivo vanhan Kanasen talon, šen lähellä šeisojan riihen ta kirikkömäjellä šeisojan kirikön pohjat. Ošašton jäšenet luajitah šuatujen tietojen mukah rakennukšien mallija, kumpaset autetah niijen uuvveštah noštamisešša. Ečintäjoukon johtajana oli Aleksandr Jäskeläinen.

Kolmantena ošaštona oli etnografini ošašto. Nadežda L’apsina opašti ompelomah pukuja, a toiset ošallistujat luajittih kaikenmoisie käšitöitä šekä n’euvottih toisie. Šamoin koulušša luvettih etnografisie kirjoja ta tutkittih perintehie. Šanakši, kolmešša vuuvvešša “Trajektorija” keräsi rikkahan kirjakokomukšen. 

Nelläš oša oli omissettu puun veššännällä. Luokan johtaja Jurii R’abinkin opašti kaikkie veštämäh eriluatusešta puušta rakennušošien korissukšie ta luatimah pienie vehkehie, esimerkiksi, lusikkoja tai mal’l’oja.

– Monet opaštujista enšimmäistä kertua piettih työkaluja käsissä. Koulušta hyö lähetäh neroh opaššettuiuna ta još tämä käsityö miellytti heitä, ni hyö voijah ielläh kehittyä šitä, korošti Konstantin Petrov. 

Šamoin Haukkašuaren kešäkoulun rajoissa oli pietty karjalan kielen tuttavuštumistunti. Šen aikana koulun nuoret ta vanhemmat jäšenet šekä opaštajatki tiijuššettih šanojen merkitykšie, kumpasie hyö jo nähtih paikkojen nimilöissä.

Puolen tunnin aikana opaštujilla tuli šelvä, mitä merkitäh lähisien jokien, ojien, šuarien, niemien ta lakšien nimet. Šen lisäkši hyö opaššuttih tuttavuštumah karjalakši, kyšymäh mistä päin olet ta mitä pakinakaverilla kuuluu.

Mie rupesin ruatamah Karjalašša, Kižin šuarella, konša melliččä tuotih šinne. Nyt mie olen tiälä ta melliččäki on tiälä. Enši vuotena myö ašetamma šiih jauhinkivet.
Viktor Jandovskii, Kiži-musejon piärestaurattori

Järještäjillä on šyntyn šuunnitelma viettyä täyvellini karjalan kielen kuršši enši vuotena. Opaštaja Uljana Tikkanen šamoin näytti, mitein voit käyttyä online-kurššie Oma Media-saitilla ta kerto karjalan kielen opaštumismahollisukšista.

Haukkašuarella on tavallista nähä tyttöjä kirveš kiäššä, istuo myöhäh iltah šuaten ropivon viereššä, a huomenekšella olla tuaš reippahana. Kešäkoulun ošanottajat ušotah unelmih ta ošatah toteuttua niitä. Kyläššä aikaki kuuluu toisin tavoin, a piäššä pyöritäh toiset ajatukšet. Opaštajien taito on niin mahtava, jotta opaštuo šuau vain kačellen heitä. Šamua mieltä olijat ihmiset konšana ei unoheta Repol’an šeuvun Liekšajärven šuarta, vet hyö jätettih šinne šyväimen palani, mi rupieu šäilymäh heinäššä, veješšä, mečäššä ta kallivoissa.



ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Vienan henki šäilyy muuttomattomana
Karjalaisien pruasniekkojen kalenteri on täyši tapahtumie. Erityisešti kešällä. Joka netälinloppuna pietäh iluo Karjalan eri ošien kylissä.
Oma Media
Преображение Сортавала
Неравнодушные люди возрождают столицу Северного Приладожья к новой жизни.
Oma Mua
Oma – vieras
Kerdomus karjalazen Mari-nimellizen inehmizen elaijas. Suuren Izänmuallizen voinan algavuttuu da ukon voinale kaimattuu häi jiäy elämäh buat´uškan da pienen tyttären kel ”suomelazien vallan al”.
Karjalan Sanomat
Risteilymatkustajilla on kiire Karjalaan
Yli 20 000 matkailijaa käy tänä vuonna Karjalassa risteilyaluksilla. Turistit tutustuvat niin maailmankuuluihin Valamoon ja Kižiin kuin paikalliseen kansankulttuuriin.
Oma Mua
Natalja Gromova: “Kirjutan sendäh, ku enämbän tiettäs Karjalas da sen rahvahis”
Vuvven 2022 paras etnobloggari -kilvan diploman on suannuhgi liygiläine — Oma Pajo -horan pajattai, Karjalan Rahvahan Liiton hallindoh kuului Natalja Gromova.
Karjalan Sanomat
Opettaja, radisti, rautatieläinen
Heinäkuun 26. päivänä Suuren isänmaallisen sodan veteraani ja Venäjän rautatieyhtiön ansioitunut työntekijä Raisa Pronkina on täyttänyt sata vuotta.
Oma Mua
Priäžäs on kel pidiä huoldu kukkuvagolois
Kukkii kylä -projektu on todevutettu. Projektan todevuttajannu oli priäžäläine Tatjana Korz’uk da Priäžän kylän veteruanoin nevvosto.
Karjalan Sanomat
Vapaa-ajantilat ajankuluksi ja hyödyksi
Säpsässä avatuista tiloista tuli esimerkki hyväntekeväisyystoiminnasta. Daniil Fedulin on toteuttamassa tilahanketta jo toista vuotta.
Oma Mua
Karjalan kieli rodih nägyvis Veškelykses
Järven randu -projektan aigua Veškelyksen kyläh on azetettu kylän da kyläkunnan ven’an- da karjalankielizet kartat, viittehet da uuliččoin nimilaudazet.
Oma Mua
Tatjana Jaškovan perintyö esillä näyttelyissä
Kalevalatalo-etnokulttuurikeškukšešša ativoijah näyttelyt “Kuvadka. Onnie tuoja kukla” ta “Joka paikašša omašša kruutašša”. Ne tultih Kalevalah Petroskoin Kiži-musejon varaštoista.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль