Black Spaiders: breakdance-tanšši koštamukšittain

Black Spaiders: breakdance-tanšši koštamukšittain

Aleksandra Lesonen
06.02.2024
Koštamukšelaini Viktor Polin’ kerto muisselmieh omašta Black Spaiders -ryhmäštä. Vuosina 1991–1993 nuoret prihat harjoteltih breakdance-tanššie täššä ryhmäššä nuorešša kaupunkissa.
Tanššit loppuh rakentamattomašša uimahallissa. Kuva: Viktor Polin’in arhiiva
Tanššit loppuh rakentamattomašša uimahallissa. Kuva: Viktor Polin’in arhiiva

Koštamukšelaini Viktor Polin’, kumpani nyt eläy Moskovašša, kerto muisselmieh omašta Black Spaiders -ryhmäštä. Vuosina 1991–1993 nuoret prihat harjoteltih breakdance-tanššie täššä ryhmäššä nuorešša kaupunkissa. Šamoin Viktor kerto mitein tämä šuosittu tanššityyli šynty Koštamukšešša ta mitein šiih vaikutti Karen Šahnazarovin Kurjer-filmi. 

Viktor alotti kertomuštah tanššityylin istorijašta. Neuvoštoliitošša še ilmešty noin 1984–1985 vuosina. Enšin še piäsi diplomattien, šuurlähetykšien ta Ulkomuankaupan ministerijön ruatajien perehih: heijän lapšet tutuššuttih tanšših ulkomualla. 

Nuori šukupolvi tahto esittyä omua erikoisutta ta näin rupesi kehittymäh nuorisomuoti. Kellä oli mahollisukšie šuatih vuatteita ulkomualta – piäošin še mahollisuš oli varakkahien vanhempien lapšilla. Toiset laijittomašti oššettih niitä trokariloilta. A kellä ei ollun mimmosiekana mahollisukšie iče viillettih ta ommeltih vuatteita länšimallien mukah muamojen huomeneštakkiloista, pukšuloista ta kankahista, kumpasie šilloin šai löytyä. 

— Pihatanššijan piäesinehenä tietyšti on urheilutoššut. Vuotena 1984 myötih Kiinašša luajittuja muštie ta pruuninvärisie mallija. A tanššimista varoin piti olla kirkkahie ta värikkähie kenkie, šentäh monet ommeltih niitäki iče, šamoin kuin farkkujaki. Vuotena 1985 tanššityyli lopetti olla kultanuorison harraššukšena ta piäsi korttieriloista urheilušaliloih ta tanššikentillä. Šilloin ilmeššyttihki enšimmäiset tanšširyhmät, kumpasissa nuoret opaššuttih luatimah šamoja liikkehie ta temppuja, kumpasie oli nähty amerikkalaisissa filmilöissä breakdance-tanššista: “Breakin’” (1984), “Breakin’ 2: Electric Boogaloo” (1984) ta “Beat Street” (1984), muistelou Viktor.

Musiikkie ta uuvvissukšie šuatih Piiteristä, Moskovašta, Šuomešta.
Viktor Polin’

Vuotena 1986 Neuvoštoliitošša ilmešty Karen Šahnazarovin Kurjer-filmi. Še autto ymmärtyä šukupolvien ristiriitojen teemua, šamoin elokuva yritti šelittyä muutošajan nuorison uušie ihantehie ta peruštehie. “Kurjer” tuli elokuvateatterien vuuvven 1987 šuosituimmakši filmiksi ta myöhemmin ni parahakši kinokši Neuvoštoruutu-kuvalehen kyšelyn mukah. Še oli legendarini elokuva neuvoštoliiton breakdance-yleisöllä. Filmin loppukappalehešša pihatanššijat näytetäh omua meštarutta pihakentällä. Kinošša šoittau B. T. & The City Slickers -ryhmän Rockit-musiikkikappaleh: amerikkalaisen šäveltäjän ta pianošoittajan Herbi Henkokin musiikkikappalehen šovituš. 

Viktor Polin’ kertou, jotta Koštamukšešša, šamoin kuin Neuvoštoliiton toisissaki alovehissa, breakdance-tanššityyli ilmešty vuosina 1987–1988 mainitun filmin jälkeh.

— Leningradista tultih opaštajat ta ruvettih opaštamah koštamukšilaisie poikie. Liikkehet, temput, erikoisšalat šiirryttih muasterilta opaštujilla ta niitä otettih käyttöh monipäiväsien harjottelujen avulla. Musiikkie ta uuvvissukšie šuatih Piiteristä, Moskovašta, Šuomešta šekä kačottih MTV-kanavašša ta kuunneltih Radio-MAFIA-ratijošša. Mie tulin breikkih vuotena 1990, šitä ennein harraššin hiihtuo urheilukoulušša. Monet prihat tultih tanššimah Koštamukšen dz’udo-koulušta, monet kuultih meistä tuttavilta, šanelou Viktor.

Musiikkie ta uuvvissukšie šuatih Piiteristä, Moskovašta, Šuomešta.
Viktor Polin’

Viktor Polin’ muistelou, jotta enšin piti harjotella kaupunkin koulujen juhlašaliloissa šekä aukivolla. Šiitä tanššijat šovittih kulttuuritalon johtajien kera ta šuatih lupa ilman makšuo viettyä harjotteluja Družba -kulttuuri- ta urheilukeškukšešša. Paikalliset tanššijat esiinnyttih kouludiskoissa ta kaupunkin KVN-illoissa. Nuoret tanššittih aukivoilla, kattoloilla ta loppuh rakentamattomašša uimahallissa.

— Myö keräytymä joka paikašša, missä vain voima! Pelasima potkupalloh ta koripalloh, kaikešta rikenempäh 3. koulun viereššä, min takie toima äijän proplemoja paikallisilla eläjillä. Šamoin myö luatima piirruššukšie kaupunkin rakennukšien šeinih. Myö olima yštävyššuhtehissa kulttuuritalon diskoklubin ta kaikkien koulujen kera. Družba-keškukšen pienellä lavalla šeiso meijän seiffi ta škuappi, missä myö šäilyttimä nauhurin ta harjottelupukuja. Tanššimista varoin myö valiččima amerikkalaista räppie. Neuvoštoliittolaini ta venäläini räppi ei šopin šitä varoin, še vašta ilmešty ta alko kehittyö. Kaupunkissa ilmeššyttih enšimmäiset hip-hop-esittäjät. Myö keškuštelima ta olima yštävinä toisien kaupunkišeurojen kera: rokki-, rokabilli-, pankki-, metalisti-, mažorišeurojen kera. Meijän kešen melkein ei ollun ristiriitoja. Myö rakaštumaki! Meilä oli ihailijatyttöjä, kumpaset keräyvyttih kulttuuritalon ikkunojen alla ta kačeltih meijän harjotteluja. Eryähät pojat meijän ryhmäštä käytih KVN-ryhmän kera Sočin festivalih, šanelou Viktor.

Vuuvven 1994 jälkeh Black Spaiders -breakdanceryhmän istorija loppu, ka Viktor Polin’ huomuau, jotta heijän 1990-vuuvvet oltih tovellah vilkkahie.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Karjalan Sanomat
Karjalan Vozduh lähtee Talviukon pajakylästä
Musiikkitapahtuma järjestetään kolmipäiväisenä 14.—16. kesäkuuta Petroskoissa. Festivaalin ensimmäiset esiintyjät on jo julkistettu.
Karjalan Sanomat
Ennätysluminen talvi lisää kevättulvariskiä
Suuret lumimäärät edellyttävät varautumista kevään tulviin. Huoltoyritysten tulee olla valmiita siivoustöihin.
Oma Mua
Paavo Lesonen: Hänen kotišeutu
Kalaštajašta, kirvešmieheštä, rakentajašta ta hyväštä imehniseštä Paavo Lesosešta voipi kertuo äijän. Konša pakajat hänen kera, ni aina šuat kuulla mukavan karjalaisen šananlašun taikka šananpolven. Niitä Pavel Aleksandrovičin muississa on äijän.
Karjalan Sanomat
Petroskoi lauloi viittomakielellä
Ensimmäinen viittomakielinen Tunne rytmi -laulufestivaali järjestettiin Petroskoissa.
Oma Mua
Jiämäen harjas
Kielen, literatuuran da histourien instituutan tilois on avvoi arheolougien muzei. Muzeih on kerätty kallehimat arheolougizet materjualat, kudamat kuvaillah Karjalan muinazien eläjien eloksentabua.
Karjalan Sanomat
Lääkärit palvelevat lähellä asuinpaikkaa
Karjalan terveysministeriön suunnitelmissa on rakentaa tänä vuonna kaksi ja korjata kymmenen terveysasemaa.
Karjalan Sanomat
Työmatka 1900-luvulle: kolmas osa julki
Uudessa osassa journalisti ja kotiseuduntutkija Juri Šleikin kertoo 1900-luvun sekä 2000-luvun Karjalan merkkihenkilöistä ja -tapahtumista.
Kipinä
Lapšien ta nuorison talvihuvija
Karjalaisilla lapšilla ta nuorilla talvella oli kaikenmoisie kisoja pirtissä. Niistä tekstin luatijalla kerto muamoh Santra Remšujeva viime vuosišuan lopušša.
Karjalan Sanomat
Omin Silmin käynnisti uuden ohjelman
Suomenkielinen luento kielen kehityksestä avasi Tietoja talteen -ohjelman Karjalan vähemmistökielillä. Seuraava luento on karjalaksi.
Oma Mua
Jänöiselgy armas
Vieljärven kyläkunnan Jänöisellän kylän ainavo eläi 85-vuodehine Viktor Sumkin saneli kylän da oman perehen jygies elaijas.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль