Arhippa Perttusen šuuri perintö

Arhippa Perttusen šuuri perintö

Aleksandra Lesonen
06.03.2024
Šuuren panokšen Kalevala-eepossan šyntymiseh luati runonlaulaja Arhippa Perttunen. Vuotena 1834 Elias Lönnrot kävi hänen luokše Latvajärven kyläh.
Igor’ Kirejev ta hänen käsin rakentama talon muotoni muistomerkki Latvajärveššä. Kuva: Igor’ Kirejevin kuva-arhiiva
Igor’ Kirejev ta hänen käsin rakentama talon muotoni muistomerkki Latvajärveššä. Kuva: Igor’ Kirejevin kuva-arhiiva

Tuiskukuun 28. päivänä vietetäh Kalevalan päivä. Juštih tänä päivänä vuotena 1835 šuomelaini runoilija ta folkloristi Elias Lönnrot allakirjutti kirjaimilla “E. L.” “Kalevalan” alkušanat ta toi eepossan käsikirjutukšen painettavakši kuštantamoh. 

Vuosina 1835–1836 “Kalevala” näki päivänvalon kahtena pienenä kirjana, kumpasen painošmiärä oli 500 kappalehta. Lönnrot jatko ruatuo runoelman kera vielä nellätoista vuotta. Lopullini täyši versijo oli julkaistu vuotena 1849. Šiih aikah eepossa oli jo tunnettu Europašša ta XX-vuosišualla še tuli tunnetukši koko muailmašša.

Šuurin oša eepossan runoista oli kerätty Vienan Karjalašša, kumpaseh nyt kuuluu Koštamukšen kaupunkipiiri. 

Šuuren panokšen eepossan šyntymiseh luati runonlaulaja Arhippa Perttunen. Vuotena 1834 Elias Lönnrot kävi hänen luokše Latvajärven kyläh. Karjalais-šuomelaisen folklorin keryäjä muutoma päivä kirjutti Perttusen esittämie runoja. Mahtavalta runonlaulajalta Arhippa Perttuselta oli šuatu yli 6000 runošäjettä – še on enemmän, kuin toisilta runonlaulajilta. 

“Kalevalua” kirjuttamašša Lönnrot käytti ainutluatusen runonlaulajan runotekstien lisäkši esittämisen tapua, keinoja ta logiikkua. 

Arhippa Perttunen kuoli vuotena 1841 ta oli hauvattu Latvajärven kalmismualla. Oman tuaton ruatuo jatko hänen poika Miihkali Perttunen, kumpasen muistomerkki on ašetettu Vuokkiniemeššä. Omašta runomeštaruošta elämän šuurimman ošan šokiena ollun Miihkali oli kučuttu “pohjois-Homerokši”. Arhippa ta Miihkali Perttusien hauvat Latvajärven Kalmošuarella kuulutah Koštamukšen kaupunkipiirin istorijan ta kulttuurin muistomerkkien luvetteloh. 

‒ Miun onnistu ošallistuo Arhippa Perttusen jiännökšien hautajais-seremonijah 1980-luvun lopušša. Jiännökšet tuotih tietomiehet. Myö läksimä Latvajärveh ta hautasima ne Kalmošuarella. Kyläneuvoššon piämiehenä ollešša mie allakirjutin piätökšen. Myöhemmin mie šain tietyä, jotta ošallissuin oman heimolaisen hautajaisih. Miun ämmö Irina Ivanovna Perttunen oli Arhippa Perttusen pravopunukka. Jiännökšien mukah oli valmissettu Arhipan muotokuva, šentäh kun hänen valokuvua ei ollun mahollista luatie elämän aikana, kerto Venehjärven kylän eläjä Aleksandr Lesonen.

Arhippa ta Miihkali Perttusien hauvat Latvajärven Kalmošuarella kuulutah Koštamukšen kaupunkipiirin istorijan ta kulttuurin muistomerkkien luvetteloh.

Koštamukšešša toimiu 1990-luvulla peruššettu Arhippa Perttusen fondi. Šen jäšenet kannatetah toimintua karjalaisen kulttuurin ta kielen šäilyttämisekši, šekä pietäh piirin kunnoštamista. 

Vuotena 2018 runonlaulajan entisen talon paikalla Latvajärveššä oli ašetettu muistotaulukko. Še ilmešty nykyjäh Kalevalašša eläjien latvajärviläisien vanhojen šukujen jälkiläisien ruavon, Arhippa Perttusen fondin ta Viena-šeuran jäšenien, Juminkeko-fondin ta paikallisen eläjän Igor’ Kirejevin kannatukšen anšijošta. 

Mahtimieš Kalevalašta luati muistotaulun, kumpaseh on luajittu kirjutuš karjalakši ta venäjäkši: 

“Tällä paikalla šeiso tunnetun karjalaisen runonlaulajan Arhippa Perttusen talo”. 

Vuotena 2018 entisen časoun’an paikalla Perttusien šuvun jälkiläiset ašetettih risti. Šen pyhitti Kalevalan kirikön pappi Jevgenii Korenev. 

Vuotena 2020 ennein mainitun taulun viereššä Igor’ Kirejev rakenti talon muotosen muistomerkin. Še on luajittu kylän talojen paikoilta kerätyistä kivilöistä. Ylähänä on karjalaisešša tyylissä luajittu katto, kumpasen vešti nerokaš muasteri Ivan Fomkin. Muistomerkin kešellä on taulukko, missä on runoilijan ta kantelen kuvat šekä šyntymän ta kuoloman päivämiärät. Talo-muistomerkki šeisou puolitonnisella kivilevyllä. Igor’ Mstislavovič yheššä paikallisen aktivistin Aleksandr Rengvistin kera šiirrettih še šopivah paikkah traktorilla. 

Miun onnistu ošallistuo Arhippa Perttusen jiännökšien hautajais-seremonijah 1980-luvun lopušša. Jiännökšet tuotih tietomiehet. Myö läksimä Latvajärveh ta hautasima ne Kalmošuarella.
Aleksandr Lesonen, Venehjärvi

Igor’ Kirejev on Leningradista šyntysin. Hiän tuli Koštamukšeh vuotena 1991 ta kerto, mintäh näin tarttu karjalaiseh kyläh šiih šukujuurella šitomatta.

– Mie iče olen pohjolaini šyntymäštä alkuan, šentäh kun olen šyntyn Leningradissa. Šen lisäksi mie aina tykkäsin Viipurie. Lapšena elin Kaunasissa Liettuašša. Lopetin Leningradin šotilašopissot: Suvorovin opisson ta Kokreimman tykkikomento-opisson. Olin šotilašpalvelušša Čehoslovakijašša, Länši-Siperissä, šamoin olin työmatalla Länši-Afrikašša. Kevätkuušta 1991 alkuan oraškuuh 1999 šuaten palvelin Koštamukšen kaupunkišotilaškomitietašša. Mie valičin palvelun Koštamukšešša monien toisien ehotukšen kešen. Mie vähäsen tiesin näistä paikoista ta ne šovittih miula. Lapšuošta mie tiijän ta tykkyän Kalevala-eepossua, šentäh konša piäsin Koštamukšeh meijän Karjalan luoteis-ošan muat ta šen kylien perinneh tultih “ikuhisekši rakkahuokši”. Latvajärveššä miula on talo, šamoin mie tykkyän Venehjärven kylyä. Myö olemma yštävie Aleksandr Lesosen perehen kera. Aleksandr auttau milma čukeltuo istorijah. Miun tyttö Ol’ga Viktor-mieheh kera eletäh miun eholla Kormilo-huuttorilla. Tiälä on ihanie paikkoja, šelitti Igor’ Mstislavovič.

Elokuun 14. päivänä Latvajärveššä juhlitah kyläpruasniekkua – Marja-Makoveita. Tänä päivänä kyläh tulou välinpitämättömie ihmisie, jotta juhlie Marja-spuassuo ta kunnivoittua muistuo runonlaulajašta.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Karjalan Sanomat
Nuoret oppivat laulamaan joikuja
Petroskoissa maanantaina käynnistyneellä etnoleirillä tutkitaan karjalaista kansanlauluperinnettä. Tänä vuonna saatiin ennätysmäärä hakemuksia laulunharrastajilta eri puolilta Venäjää.
Oma Mua
Rohkeimmat otettih ošua talvikalaššukšeh
Kalevalašša piettih perintehellini talvikalaššukšen kilpailu.
Karjalan Sanomat
Balettitanssijat rikkoivat myytin Lumitytöstä
Nykybaletti Vertikaali ensiesitettiin Karjalan musiikkiteatterissa osana Lumityttö: myytti ja todellisuus -hanketta. Baletti esitetään myös kansainvälisellä DanceInversion-nykytanssifestivaalilla Moskovassa.
Karjalan Sanomat
Liitto yhdistää, opettaa ja valistaa
Karjalan rahvahan liitto on täyttänyt 35-vuotta. Järjestön tuella tasavallan asukkaat lukevat karjalaa, omaksuvat kulttuuria ja osallistuvat hankkeisiin.
Oma Mua
Vienan ta Repol’an Karjalan käsitöitä opaššettih Petroskoissa
Viime netälillä Petroskoissa piettih käsityökurššija. Trajektorija-fondin joukko opašti kaikkie halukkahie leikkuamah puušta ta ompelomah.
Karjalan Sanomat
Ystävyysseura aikoo lopettaa toimintansa
Karjala–Suomiystävyysseuran puheenjohtaja kutsuu jäseniä kokoukseen päättääkseen seuran kohtalosta. Järjestön toiminta lienee loppusuoralla.
Oma Mua
Vaiku pagizemal suau tiijustua, midä rahvas tahtotah
Karjalan Rahvahan Liitto täyttäy tänä vuon 35 vuottu. Vuvvennu 1989 Liitto on yhtistännyh lujii karjalazii, Karjalan muan suvaiččijoi, oman rahvahan uskottavii puolistajii, oman kielen kandajii.
Karjalan Sanomat
Kostamuksen teatteri: 66 näytelmää yleisölle
Kostamuksen draaman ja komedian kansanteatteri juhli pyöreitä vuosia aidolla italialaisella komedialla.
Karjalan Sanomat
Koirat parantavat lasten hyvinvointia
Koirat auttavat lasten fyysisessä ja psyykkisessä kuntoutuksessa Petroskoissa. Tänä vuonna koiraterapiaan on jo osallistunut yli 90 lasta.
Oma Mua
Mustu kaži Markiz
Jo tahtoin heittiä paginan meijän pienembih velleksih näh, ga uvvessah nouzi silmien edeh mustu kaži – valgei bantu kaglas da viizahat kullankarvaizet silmät.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль