Aglomeratijon instituutti antau mahollisukšie

Aglomeratijon instituutti antau mahollisukšie

Irina Zaitseva
14.03.2024
Karjalan piämieš vietti neuvottelun, missä käsiteltih Kemin piirin sosialitalouvellista kehityštä. A šeuravana päivänä neuvottelušša paistih Belomorskin piiristä.
Belomorskin piirissä tärkeimpänä projektina on Vienanmeren kallivopiirrokšet -musejon vierailukeškukšen rakentamini. Kuva: Karjalan piämiehen lehistöpalvelu
Belomorskin piirissä tärkeimpänä projektina on Vienanmeren kallivopiirrokšet -musejon vierailukeškukšen rakentamini. Kuva: Karjalan piämiehen lehistöpalvelu

Vuuvven 2023 lopušša Venäjän piäministeri Mihail Mišustin valmisti luvettelon tukikohista, kumpaset ollah merkittävie pisyvällä sosialitalouvellisella kehitykšellä ta kanšallisen turvallisuon šäilyttämisellä. Luvetteloh liitty arktisen alovehen 16 aglomeratijuo, muun muašša Karjalan Kemin ta Belomorskin piirit. Niillä valmissetah istorijallisešti Solokanšuarih šivottujen alovehien kehityškonseptijuo.

Artur Parfenčikov korošti, jotta omašša kehitykšeššä Kemin ta Belomorskin piirit ruvetah täyventämäh toini toista aglomeratijon rajoissa, ta še antau vetyä federalisie varoja.

Merkittäväkši tapahtumakši Kemillä Karjalan piämieš šano uuvven koulun rakentamisen lopettamista Opaššuš-projektin rajoissa. Koulu on tarkotettu 1200 opaštujalla.

— Kemin uuši koulu on tosi erikoini opaššuškeškuš. Šiinä on urheiluobjektija šekä lepotiloja lapšie varoin. Rakennuš on tilava ta valosa. Piätehtävänä on varuštua koulu kešäkši, jotta viettyä urheiluleirie. Rakentamini vuati kakši miljardie rupl’ua, mistä 60% on federalisie varoja ta 40% on tašavallan varoja, šano Artur Parfenčikov.

Toisena tärkienä projektina on Beloporožskaja 1. ta 2. vesivoimalien rakentamini. KSM-yrityš on rakentamisen loppuvaihiešša. Tänä vuotena vesivoimalat on pantava käyntih.

Neuvottelušša käsiteltyjen kyšymykšien luvušša oli kaašutuš:

— Viime vuotena Kemissä tašavallan varoilla korjattih pumppupuhaššušašema, mi on perspektiivistä piirin kaašutukšella. Vuuvvekši 2027 pannah käyntih Volhov—Belokamenka -piäkaašujohto, kumpani kulkou Karjaluaki myöten. Meijän on alettava rakentua kaašuo jakajie verkkoja, ašemie.

— Yhekšän miljardie kuutijometrie kaašuo jokavuotisešti annetah Karjalah ta Murmanskin alovehella. Vuotena 2028 meijän pitäy panna käyntih kaašuo pohjoispiirilöissä, šano Karjalan piämieš.

Kemin uuši koulu on tosi erikoini opaššuškeškuš. Šiinä on urheiluobjektija šekä lepotiloja lapšie varoin. Rakennuš on tilava ta valosa. Piätehtävänä on varuštua koulu kešäkši, jotta viettyä urheiluleirie.
Artur Parfenčikov, Karjalan tašavallan piämieš

Šamoin neuvottelušša Artur Parfenčikov kerto, jotta Arktini hehtari -ohjelma on šuosittu Kemin piirissä.

— Muapaloja aktiivisešti annetah ilmaseh käyttöh. Täh aikah on luajittu 213 positiivista piätöštä, muun muašša vuuvven alušta on luajittu 43 piätöštä. Piäasiešša ihmiset valitah muapaloja, jotta rakentua omie taloja, järještyä taloutta tahi luatie turistiobjektija, kerto Karjalan piämieš.

Lisäkši Kemin piirissä kašvau yrittäjien miärä. Vuotena 2023 54 yrittäjyä šai yli 22 miljonin rupl’an kannatukšen.

Kemin piirin toisena ratkaistavana proplemana on muapalojen antamini lapšikkahilla perehillä:

— Täh aikah muapaloja vuottau 46 perehtä. 15 muapalua on jo annettu. Vuotena 2023 myö valmistima talojen rakentamisella tarkotettujen alovehien šuunnitelman. Nyt käsitelemma 16 muapalan antamista. Kaikkieh tänä vuotena šuunnittelemma antua 20—25 muapalua, šelitti Kemin piirin johtaja Svetlana Dolinina.

Neuvottelušša Artur Parfenčikov kerto tervehyšhoitoalan kehitykšeštä. Vuotena 2023 korjattih Kemin piirin keškuššairalan terapeftiošašto ta lapšien poliklinikka, oššettih viisi kappalehta liäketiijollisie laittehie ta Lada Granta -auto, ašetettih liäketiijollini mobiilikompleksi ta B-luokan enšiapuauto. Karjalan tervehyšhoitoministeri Mihail Ohlopkov korošti, jotta vuuvvekši 2025 on šuunniteltu oštua tietokonehtomografi.

Tieinfrastruktuurin kehitykšen alalla vuotena 2024 Kemin piirissä on šuunniteltu lopettua Kemijoven piäličči Puanajärven pos’olkah kulettajan ehätyšlautan rakentamini, rakentua Kemin keškikouluh viejä tie ta valmistua projektidokumenttija Kemi—Rabočeostrovsk-autotien rekonstruoinnašta, mi tarkottau niise polkupyörätien ašettamista.

— Šeuruavan viijen vuuvven aikana piäinstrumenttina pitäy olla Kemi—Belomorski -aglomeratijon instituutti, mi antau kehityštaipalie, korošti Artur Parfenčikov.

Täh aikah meijän piätehtävänä on piäššä federaliseh miäräykšeh, kumpani koškou Belomorskin ta Kemin arktisen aglomeratijon kehityštä. Šen rajoissa vietämmä piätoimenpitoja.
Artur Parfenčikov, Karjalan tašavallan piämieš

Belomorskin piirissä tärkeimpänä projektina on Vienanmeren kallivopiirrokšet -musejon vierailukeškukšen rakentamini. Šiinä on 150-paikkani kahvila, hotelli, konferenšši- ta näyttelyšali, autojen pitopaikkoja. Uuši objekti tuou 98 työpaikkua piirin eläjillä. Rakentamisešta vaštuau Development grupp -yrityš. Vierailukeškuš avautuu enši vuotena.

Alovehen piämieš on varma, jotta vierailukeškukšen rakentamisen anšijošta turistien miärä kašvau muutomah kertah. Vuotena 2023 Belomorskin piiri otti vaštah 30 tuhatta vierašta, mi on 5000 enämpi kuin vuotena 2022.

— Viime vuotena Belomorskin piirissä vielä nellä investointiprojektie šai Arktisen alovehen residentin statussin. Nyt niitä on yhekšän. Projektien šuuntina ollah liman šuanta ta muokkauš, ruuvvan tuotanto, graniittimuru, kerto Karjalan piämieš.

Investointiprojektien toteuttamini tuou piirih 267 työpaikkua. Vuuvven 2023 yhekšäššä kuukauvešša pienih ta keškiyritykših šijotettih noin 765 miljonie rupl’ua.

Vuotena 2023 Belomorskin kaupunkipiirin b’utžettih tuli noin 339 miljonie rupl’ua.

Šamoin Belomorskin piirissä kašvau yrittäjien miärä. Vuotena 2023 32 yrittäjyä šai noin 15 miljonin rupl’an kannatukšen.

Arktini hehtari -ohjelman rajoissa täh aikah on luajittu 264 positiivista piätöštä muapalojen antamisešta, muun muašša vuotena 2023—160 piätöštä.

— Täh aikah meijän piätehtävänä on piäššä federaliseh miäräykšeh, kumpani koškou Belomorskin ta Kemin arktisen aglomeratijon kehityštä. Šen rajoissa vietämmä piätoimenpitoja, korošti Artur Parfenčikov.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Karjalan Sanomat
Nuoret oppivat laulamaan joikuja
Petroskoissa maanantaina käynnistyneellä etnoleirillä tutkitaan karjalaista kansanlauluperinnettä. Tänä vuonna saatiin ennätysmäärä hakemuksia laulunharrastajilta eri puolilta Venäjää.
Oma Mua
Rohkeimmat otettih ošua talvikalaššukšeh
Kalevalašša piettih perintehellini talvikalaššukšen kilpailu.
Karjalan Sanomat
Balettitanssijat rikkoivat myytin Lumitytöstä
Nykybaletti Vertikaali ensiesitettiin Karjalan musiikkiteatterissa osana Lumityttö: myytti ja todellisuus -hanketta. Baletti esitetään myös kansainvälisellä DanceInversion-nykytanssifestivaalilla Moskovassa.
Karjalan Sanomat
Liitto yhdistää, opettaa ja valistaa
Karjalan rahvahan liitto on täyttänyt 35-vuotta. Järjestön tuella tasavallan asukkaat lukevat karjalaa, omaksuvat kulttuuria ja osallistuvat hankkeisiin.
Oma Mua
Vienan ta Repol’an Karjalan käsitöitä opaššettih Petroskoissa
Viime netälillä Petroskoissa piettih käsityökurššija. Trajektorija-fondin joukko opašti kaikkie halukkahie leikkuamah puušta ta ompelomah.
Karjalan Sanomat
Ystävyysseura aikoo lopettaa toimintansa
Karjala–Suomiystävyysseuran puheenjohtaja kutsuu jäseniä kokoukseen päättääkseen seuran kohtalosta. Järjestön toiminta lienee loppusuoralla.
Oma Mua
Vaiku pagizemal suau tiijustua, midä rahvas tahtotah
Karjalan Rahvahan Liitto täyttäy tänä vuon 35 vuottu. Vuvvennu 1989 Liitto on yhtistännyh lujii karjalazii, Karjalan muan suvaiččijoi, oman rahvahan uskottavii puolistajii, oman kielen kandajii.
Karjalan Sanomat
Kostamuksen teatteri: 66 näytelmää yleisölle
Kostamuksen draaman ja komedian kansanteatteri juhli pyöreitä vuosia aidolla italialaisella komedialla.
Karjalan Sanomat
Koirat parantavat lasten hyvinvointia
Koirat auttavat lasten fyysisessä ja psyykkisessä kuntoutuksessa Petroskoissa. Tänä vuonna koiraterapiaan on jo osallistunut yli 90 lasta.
Oma Mua
Mustu kaži Markiz
Jo tahtoin heittiä paginan meijän pienembih velleksih näh, ga uvvessah nouzi silmien edeh mustu kaži – valgei bantu kaglas da viizahat kullankarvaizet silmät.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль