Kiestinkin karjalaisien šeura piti vaštautumisen kirjašton ruatajien ta paikallisien karjalaisien kera. Piäteemana oli karjalan kielen šäilyttämini ta kehittämini, kulttuurin šiirto nuorilla, männyön ajan tapahtumien tutkimini.
Vaštautumisen vierahat tuttavuššuttih Karjalaini pirtti -musejoh, missä näkyy, kuin ennein ihmiset elettih ta mitä vehkehie käytettih.
Vierahilla tarittih arvata mimmosie tehtävie oli erilaisilla musejošša esillä olijilla näytökšillä ta mitein niitä šanotah karjalakši.
— Erikoista huomijuo myö antoma kalaššušvaruštehilla. Niitä kaikešta enemmän käytettih meijän järvien ta jokien šeuvulla. Oli mukava, jotta eri kylistä šyntynyöt miehet ta naiset šanottih šamoja vehkehie eri nimilöillä, šelitti vaštautumisen järještäjä Tatjana Frolenkova.
Karjalaisen kulttuurin musejošša L’udmila Sem’onova, Zinaida Timohova, Tatjana Prokopjeva ta Galina Kundozerova luvettih runoja karjalan kielellä vaštautumiseh tulluilla ta kaikin yheššä laulettih lauluja.
Karjalan kirjakielen ilmeštymiseštä ta istorijašta kerto Kiestinkin kirjašton spesialisti Marina P’avina.
Tilaisuš oli vietetty kantakanšojen muamonkielien vuosikymmenen rajoissa.
Karjalaisen kulttuurin šeura toimiu vuuvvešta 1992. Nyt šen johtajana on Tatjana Frolenkova. Šeuralaiset pietäh karjalan kielen ta kulttuurin tuntija ta tilaisukšie lapšilla ta aikuhisilla. Kiestinkiläiset voijah tiijuštua oman šuvun istorijua, opaštuo ompelomah pukuja ta luatimah käsitöitä karjaisien šeurašša.