Perehmusejo avautu Liušunvuaralla

Perehmusejo avautu Liušunvuaralla

24.05.2023
Vuokkiniemen kyläššä Liušunvuaran huutorilla on vanhojen vehkehien uuši musejo.
Vanhat vehkehet on kerätty yli 100-vuotiseh latoh. Kuva: Julija Filippova
Vanhat vehkehet on kerätty yli 100-vuotiseh latoh. Kuva: Julija Filippova

Koštamukšelaini, Viena-etnokeškukšen johtaja kerto uuvven musejon avuamisešta Vuokkiniemeššä Liušunvuaralla. Vanhoja vehkehie on kerätty entiseh latoh, kumpani oli tuotu Vuokkiniemeh Ponkalahešta.

— Miun ukko käytti vielä tätä latuo ta šillä on varmašti yli šatua vuotta. Ponkalahešta še šiirrettih Liušunvuaralla, enšikši jotta šäilyttyä ta toisekši meijän perehen talouštarpehilla. Nyt še šeisou talon takana, kerto Julija.

Julija šano, jotta on valokuva, missä näkyy, jotta lato on kakšikerrokšini. 20—25 vuotta takaperin še tuotih Liušunvuaralla ta šilloin ei ollun mahollisutta rakentua šitä šamoin kakšikerrokšisena. Jo ammuin Julijalla oli unelma järještyä lavošša musejo, noin 15 vuotta ajatuš oli kypšymäššä.

— Konša mie rupesin keryämäh vehkehie äijän mitä löytyi Ponkalahešta, niistä taloista, kumpasien isännät lähettih pois kyläštä, lakoissa oli äijän vanhua tavarua. Šiitä pereheššä ta kyläššä tiijuššettih, jotta mie keryän entisen elämän vehkehie ta rahvaš tuotih ne miula. Ken ymmärtäy vanhan tavaran hinnan še tuou šitä šäilyttämiseh musejoh eikä vie roškien paikalla. Näin kokomuš ni keräyty. 15 vuotta hil’l’akkaiseh nämä vehkehet keräyvyttih kokoelmah ta šiitä vain muutomašša päiväššä šain innoššušpotun ta järješšin musejon, lisyäy musejojärještäjä.

Esillä on miehien ruatokaluja, esimerkiksi viisi höylyä ta Šuomešta tuotu taša. On vehkehet, kumpaset joka koissa oltih: korvot šuuremmat tai pienemmät. On vanha, vain hyväššä kunnošša olija värttinä. Jotta šäilyttyä še, esineh annettih Julijalla. Värttinä on toimija ta voipi käyttyä šitä muasteri-oppiloissa.

Nyt Julija tahtou järještyä musejošša opašretkijä ta kirjuttua joka vehkehen nimi karjalakši ta venäjäkši. Kertuo ne ihmisillä ta šamalla opaštuo kieltä šekä näyttyä, mitein šitä vehkehtä käytettih.


ПОХОЖИЕ НОВОСТИ
Kodima
Piteriš pagištas Pohjoižen naižen roliš valdkundan da rahvazkundan elos
Koume päiväd Piteriš mäneb ezmäine Pohjoižen naižiden forum. Sen ühtnikoiden keskes oma vepsän rahvahan ezitajad-ki Karjalaspäi, Piterin da Vologdan agjoišpäi.
Karjalan Sanomat
Maidontuotanto saa valtiolta lisätukea
Venäjän maatalouden kehitysohjelmaan on tulossa neljä uutta alaohjelmaa. Tukea myönnetään maissin, vihannesten ja viljan viljelyyn sekä lypsykarjan hoitoon.
Karjalan Sanomat
Kulttuuritapahtumia taskussa – Petroskoissa on laadittu uusi matkaopas
Kesäisen Petroskoin reitit -matkaopas löytyy Petroskoin museoista, ravintoloista sekä lento- ja rautatieasemilta.
Karjalan Sanomat
Tasavallan päivä Pitkärannassa – Valmistelutyöt ovat täydessä vauhdissa
Parhaillaan Pitkärannassa korjataan katuja ja kunnostetaan julkisia alueita. Tänä vuonna Karjalan tasavalta täyttää 103 vuotta.
Karjalan Sanomat
Ruskeala Symphonyn lipunmyynti käy vilkkaana – Lauantaipäivän istumapaikkaliput on loppuunmyyty
Tänä vuonna festivaali järjestetään kaksipäiväisenä 14.—15. heinäkuuta Ruskealan marmoripuistossa.
Karjalan Sanomat
Punkkikausi: yli 2,6 miljoonaa venäläistä on rokotettu puutiaisaivotulehdusta vastaan
Rospotrebnadzorin mukaan koko maassa puutiaishavaintoja on tehty yhteensä 185 000.
Karjalan Sanomat
Petroskoin kaupunginvaltuusto: kioskien julkisivumääräys sai kannatusta
Uudet standardit otetaan käyttöön asteittain. Säännöt lisäävät kaupungin matkailullista vetovoimaa.
Kodima
Svetlana Jeršovale Kurbaspäi anttihe ”Arvostadud eläi”-nimi
Piterin agjan Kurban eläjale, vepsän kul’turan kaičijale Svetlana Jeršovale anttihe ”Podporožjen rajonan arvostadud eläi”-nimi.
Karjalan Sanomat
Tempaus: Puškinia lausutaan suomeksi, karjalaksi ja vepsäksi
Kansallinen teatteri liittyi Pietarin Aleksandrinski-teatterin järjestämään flashmobiin. Puškinia esitetään muissakin Karjalan teattereissa.
Karjalan Sanomat
Kesä 2023: yli 1 500 lasta viettää lomaansa Karjalan kesäleireillä
Karjalassa avataan 39 lasten päiväleiriä. Lasten lomanviettoon on myönnetty yli 14 miljoonaa ruplaa.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль