Kevätloma: Kulttuuri- ta opaššušohjelma LNR:n lapšilla piätty

Kevätloma: Kulttuuri- ta opaššušohjelma LNR:n lapšilla piätty

31.03.2023
14 koululaista Luganskin kanšantašavallašta vietti kevätlomua Karjalašša.
Luganskin kanšantašavallan lašet Kižin šuarella. Kuva: Galina Gorelikovan Vkontakte-šivu
Luganskin kanšantašavallan lašet Kižin šuarella. Kuva: Galina Gorelikovan Vkontakte-šivu

Karjalan lakienhyväkšymisissunnon järještämä kulttuuri- , huvituš- ta opaššušohjelma piätty tänäpiänä. Netälin aikana Luganskin kanšantašavallan lapšet tuttavuššuttih Karjalan ammattiopistoih, kulttuurilaitokših, nähtävykših, tutuššuttih šamanikäsien lapšien kera.

Ennein kotihlähtyö hyö vaštauvuttih lomamatan järještäjien kera Karjalan lakienhyväkšymisissunnon salissa ta kerrottih omista vaikutelmista.

— Oli oikein mukava nähä Kižin šuaren piäkirikköjä ulko- ta sisäpuolelta. Matka Onegajärvie myöten šinne ta takasin niise oli kiinnoštava. Petroskoissa myö šaima nähä Karjalan kanšallisen šoittimen kantelehen, šillä kaunehešti šoitettih šamannimisen ansamblin musikantit. Koko tämä matka jiäy muistih, Karjala on kaunis mua, šillä on rikaš istorija, kerto koululaini Luganskin kanšantašavallan Slavjanoserbskin piiristä Jaroslav.

Matan aikana erikoista huomijuo annettih tutuštumisella koulutušsistemih. Lapšet ošallissuttih Karjalan opistojen järještämih muasteri-oppiloih ta šuatih tiijuštua mih ammattih voipi opaštuo Karjalašša.

— Myö tahtoma näyttyä heilä opaššušsistemie, šentäh kun hyö ollah jo ammattivalinnan kynnykšellä. Niise oli tärkie antua heilä mahollisuon šeuruššella opistojen opaštujien ta opaštajien kera. Šuurempana lahjana meilä oli, konša lapšet ruvettih muhimah. Ohjelman avulla myö antoma heilä kaunehutta, ihmislämpyö ta tavallisie elämäniloja, kumpasien palasie hyö otetah mukah kotih, missä šitä oikein tarvitah, šano Karjalan lakienhyväkšymisissunnon opaššuš-, urheilu- ta nuorisopolitiikan komitietan johtaja Galina Gorelikova.

Matan lopušša lapšet šuatih muistolahjoiksi Karjalašta kertojie kirjoja, valokuvaal’pomie ta šuojeluesinehie. Karjalan kevätloman järještäjät toivotettih hyvyä kotimatkua ta lisättih, jotta ois iloista vaštautuo uuvveštah Karjalan mualla.


Aihiešta voit lukie niise šuomekši.


ПОХОЖИЕ НОВОСТИ
Kipinä
Suomalaiž-ugrilaižes školas lopihe vepsän kelen nedal’
Kaikuččen voden Petroskoin Suomalaiž-ugrilaižes školas tehtas karjalan da vepsän keliden nedalid. Nene akcijad om omištadud Karjalan da vepsän kirjutuzkeliden päiväle.
Karjalan Sanomat
Karjalassa avataan visakoivun koekenttä – Tänä vuonna istutetaan 2 500 puuta
Mittavaa projektia toteuttavat julkinen osakeyhtiö Segeža group, tasavallan hallitus ja Venäjän tiedeakatemian Karjalan tutkimuskeskuksen tutkijat.
Karjalan Sanomat
Seulontatutkimus: Karjalassa tutkitaan muun muassa tasavallan asukkaiden lisääntymisterveyttä
Petroskoin poliklinikassa numero 3 on avattu osasto, jossa tutkitaan lisääntymisikäisiä tasavallassa.
Kodima
Karjalan kodikeliden opendajad vediba ozutandurokad Petroskoiš
Karjalas 28. kerdan tehtas ”Karjalan Voden opendai”-konkurs. Sihe ühtni 33 opendajad. Kaks’ heišpäi vedäb školiš vepsän kel’t.
Karjalan Sanomat
Aerofoniyhtye soittaa bändinä ja orkesterin osana
Aerofonisoittajat tutkivat karjalaisia perinteisiä puhallinsoittimia, soittavat yhtyeessä ja edustavat aerofoneja kansallisoitinorkesterissa.
Karjalan Sanomat
Taajaman kerhotoiminnan tueksi – Lahkolammen kulttuuritalo saadaan kuntoon
Kulttuurilaitoksessa vaihdetaan ikkunat uusiin sekä korjataan katto ja lattiat. Korjaustöitä tehdään Kulttuuri-kansallishankkeen rahatuella.
Karjalan Sanomat
Petroskoihin suunnitellaan tunnelin rakentamista
Tunneli aiotaan rakentaa radan alle. Tunneli johtaa Dostojevskinkadulta Halturininkadulle. Uuden rakennushankkeen tarvitaan seitsemän miljardia ruplaa.
Kipinä
Kipinä vierailee: luetaan karjalaa lehden kanssa
Kipinä-lehden toimittajat kertoivat koululaisille lastenjulkaisun valmistamisprosessista ja ominaisuuksista. Lapset lukivat karjalan kieltä pelien avulla.
Karjalan Sanomat
Karjalassa avataan Arktista aluetta tutkiva laboratorio
Laboratorion tavoitteena on tutkia alueen ympäristöä ja taloustilannetta.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль