Kalevalan muan laulut

Kalevalan muan laulut

Aleksandra Lesonen
14.02.2024
Koštamukšešša piettih Kanšainvälini šuomelais-ugrilaisien kanšojen kulttuurin Kanteletar-festivali.
Orvokki-kuklatetteri esitti kaččojilla spektakli Kalevala-eepossan enšimmäisen runon mukah. 6+. Kuva: Aleksandra Lesonen
Orvokki-kuklatetteri esitti kaččojilla spektakli Kalevala-eepossan enšimmäisen runon mukah. 6+. Kuva: Aleksandra Lesonen

Tuiskukuun 8.—10. päivinä Koštamukšešša piettih Kanšainvälini šuomelais-ugrilaisien kanšojen kulttuurin Kanteletar-festivali.

Festivalin alušša Orvokki-kuklatetteri esiinty Družba-kulttuuri- ta urheilukeškukšešša. Karjalaisien kulttuurin etnografisen Viena-šeuran ošallistujat esitettih kaččojilla spektakli karjalan ta venäjän kielellä Kalevala-eepossan enšimmäisen runon mukah.

Näyttämöllä Ilmatar šynnytti “Kalevalan” piähenkilön, Väinämöisen. Šamoin näytelmä koški eepossan toisie juonie — kuin šeppä Ilmarini luati Šammon, kuin Väinämöini kilpaili vohelon Joukahaisen kera ta ko’s’o kaunista Ainuo, kuin neičyt hävisi, kuin juteltih mieletöin mečäštäjä Lemminkäini ta vanha akka Louhi. Kukloja, pukuja ta rekvisiittie teatterin ohjuaja ta näyttelijät valmissettih iče.

Spektaklin lavaštaja Tatjana Grebzde kerto, jotta Kalevala-eepossa ammuin yllyttäy häntä luovah työh ta koko elämän aikana še on hänen käsikirja.

— Tämä on miun viiješ spektakli eepossan mukah. Enšimmäini tapahtu 1990-luvun alušša yheššä kanšanteatterin kera.

“Kalevala” ta eepossan runot ollah šytämeššäni. Šiinä on ušeita merkitykšie. Omissa näytelmissä käytän eepossan eri runoja ta juonie. Tätä spektaklie varoin luatima kukloja kahešša kuukauvešša.
Tatjana Grebzde, spektaklin lavaštaja, Koštamuš

— Omissa näytelmissä käytän eepossan eri runoja ta juonie. Tätä spektaklie varoin luatima kukloja kahešša kuukauvešša. Milma autto Viena-šeuran ošallistuja L’udmila Namestnikova. Luaties’s’a henkilöjen kuvie en ota huomijoh “Kalevalan” kuvittajie, jotta kuvat ei toissuttais, kerto Tatjana Grebzde.

Enšimmäini näytelmä niise oli šivottu eepossah. Šilloin enši kertua Tatjana Grebzde oli näyttelijänä Petroskoin valtijollisešša Šuomen dramateatterissa.

— Mie aloin oman teatteritoiminnan näyttelijänä, šiitä šiirryin ohjuajan ruatoh. Iče olen šyntyn Vienan Karjalašša, kašvoin Kalevalašša. “Kalevala” ta eepossan runot ollah šytämeššäni.

— Eepossan painokšen, kummaista käytän, mie šain tuatolta. Lapšuošta kiinnoššuin šiitä, kačoin, šiitä aloin lukie huolellisešti. Konša luven alkulähtettä, še liikuttau milma. Šiinä on ušeita merkitykšie. Jotta šyventyö kirjan ytimeh, pitäy lukie šitä kanšallisella kielellä, kuin Lönnrot luati šen, šano Tatjana F’odorovna.

Ohjuaja korošti, jotta uuvvet näyttelijät, Viena-šeuran ošallistujat oltih moločat. Vaikka hyö ei olla ammatillisie näyttelijie, hyö ruattih kaikkie, jotta spektakli ois männyn hyvin ta miellyttäis kaččojie.

Miula himottau, jotta “Kanteletar” iellähki jäis šuomelais-ugrilaisella muailmalla merkitykšellisekši tapahtumakši, kumpani on täyši luavullisie, rakkahuolla ta šykinnällä lavaššettuja esitykšie.
Ol’ga Lehtinen, Koštamuš

Tuiskukuun 10. päivänä festivalin vierahie vuotti rikaš ohjelma: folklori- ta tanššikollektiivien esitykšet Družba-keškukšen pieneššä šalissa, käsityöjarmankka ta Starinamaisen Šammon laulut -konsertti.

Enšimmäiseššä ošašša šuurella näyttämöllä esiinty Jurii Gladiševin ohjuama Kalevalan kantelistien yhtyveh, Koštamukšen kaupunkipiirin kanšallisie šeuroja ta Družba-keškukšen luovie kollektiivija. Karjalaini kanšallini Hete-kollektiivi näytti katkelman Antilahan kyly -spektaklista.

Toisešša ošašša näyttämöllä nouštih Petroskoin valtijonyliopisson kanšallisen musiikin Toive-yhtyvehen artistat. Yhtyvehen ohjelmissošša on Karjalan, Skandinavijan, Baltijan, Šuomen ta šuomelais-ugrilaisien maijen folklorie ta tanššija.

Šali lämpimäšti otti vaštah artistoja. Monet tanššittih, konša “Toive” esitti piirileikkijä. Piirileikkien piätehtävänä oli nuorien ihmisien tuttavuš ta kisauttamini, jotta hyö peruššettais perehie.

— Pitäy huolehtie kantakanšojen kulttuurista. Karjalaisien perehien ta kielen kantajie ei ole niin äijän. On iloista nähä, kuin näyttämöllä esiinnytäh nuoret, kumpaset ollah kanšallisen kulttuurin välittäjinä nykymuailmašša. Miula himottau, jotta “Kanteletar” iellähki jäis šuomelais-ugrilaisella muailmalla merkitykšellisekši tapahtumakši, kumpani on täyši luavullisie, rakkahuolla ta šykinnällä lavaššettuja esitykšie, šano oman mielen koštamukšelaini Ol’ga Lehtinen.


SIMILAR ARTICLES
Karjalan Sanomat
Liitto yhdistää, opettaa ja valistaa
Karjalan rahvahan liitto on täyttänyt 35-vuotta. Järjestön tuella tasavallan asukkaat lukevat karjalaa, omaksuvat kulttuuria ja osallistuvat hankkeisiin.
Oma Mua
Vienan ta Repol’an Karjalan käsitöitä opaššettih Petroskoissa
Viime netälillä Petroskoissa piettih käsityökurššija. Trajektorija-fondin joukko opašti kaikkie halukkahie leikkuamah puušta ta ompelomah.
Karjalan Sanomat
Ystävyysseura aikoo lopettaa toimintansa
Karjala–Suomiystävyysseuran puheenjohtaja kutsuu jäseniä kokoukseen päättääkseen seuran kohtalosta. Järjestön toiminta lienee loppusuoralla.
Oma Mua
Vaiku pagizemal suau tiijustua, midä rahvas tahtotah
Karjalan Rahvahan Liitto täyttäy tänä vuon 35 vuottu. Vuvvennu 1989 Liitto on yhtistännyh lujii karjalazii, Karjalan muan suvaiččijoi, oman rahvahan uskottavii puolistajii, oman kielen kandajii.
Karjalan Sanomat
Kostamuksen teatteri: 66 näytelmää yleisölle
Kostamuksen draaman ja komedian kansanteatteri juhli pyöreitä vuosia aidolla italialaisella komedialla.
Karjalan Sanomat
Koirat parantavat lasten hyvinvointia
Koirat auttavat lasten fyysisessä ja psyykkisessä kuntoutuksessa Petroskoissa. Tänä vuonna koiraterapiaan on jo osallistunut yli 90 lasta.
Oma Mua
Mustu kaži Markiz
Jo tahtoin heittiä paginan meijän pienembih velleksih näh, ga uvvessah nouzi silmien edeh mustu kaži – valgei bantu kaglas da viizahat kullankarvaizet silmät.
Karjalan Sanomat
Ruskeala houkuttelee maisemakierrokselle ja tapahtumiin
Marmoripuistossa voi nauttia upeista maisemista, osallistua urheilukisoihin ja kuulla huippuluokan muusikoita.
Oma Mua
Ol’ga Stepan’an: “Minä kunnivoičen perindöllizii ruuttii”
Petroskoilaine Ol’ga Stepan’an ombelou ainavoluaduzii karjalazii da vepsäläzii perindöllizii ruuttii. Nygöi perindöllizis sovis rahvas kävväh ei vaiku folklourupruazniekkoih, niilöi pietähgi argipäivinny.
Karjalan Sanomat
Nuori karjalainen vaatebrändi kiikarissa
Muotisuunnittelija Julia Pavlova esitteli tuoreen vaatekokoelmansa muotiviikolla Moskovassa.
Login
Register
Password
Confirm password