Jänöiselgy armas

Jänöiselgy armas

Alina Gapejeva
20.02.2024
Vieljärven kyläkunnan Jänöisellän kylän ainavo eläi 85-vuodehine Viktor Sumkin saneli kylän da oman perehen jygies elaijas.
Viktor da Diana (oigiel) Sumkinat Lena-tyttärenke. Kuva: pereharhiivu
Viktor da Diana (oigiel) Sumkinat Lena-tyttärenke. Kuva: pereharhiivu

Vieljärven kyliä myöte kävelles Viktor Ivanovič Sumkin kodvan aigua kaččelou korgiedu mägie, kudai kohuou loitomba Viljärven piäl. Sie lumiahon keskes kokottau korgei pedäi. Viktor Ivanovič da hänen Diana-akku istutettih se pienenny puunnu.

— Kočo, kui kazvoi 60 vuvves, kai kahten kilometrin piäs nägyy, duumaiččou ičekseh mies.

Sie mail, kunne muga äijäl suvaiččou kaččuo Viktor Ivanovič, on hänen roindumua. Mies on Jänöisellän ainavo kandueläi nygöi. Sie häi tiedäy joga troppazen, joga suon da tuhjon. Sie main n’okal seizoi kaksikerdaine viiziseinäine Sumkinan taloi. Nygöi sen suuren taloin sijas seizou pienembi kodi, kudamas eläygi Viktor Ivanovič.

Vuvvennu 1957 Jänöiselgy, kuigi Ruisniemi, Pogostu da Jovensuu ruvettih kuulumah Vieljärven kyläs. Yhtelläh mies kui lapsusaijasgi pidäy sidä eri kylänny. Jänöiselgy elävyy vaiku kezäl, konzu rubieu käymäh daččuniekkoi.

Eliä yksinäh mäil talvel Viktor Ivanovič nikui ei tahtonuh, piätti eliä talven lähembä tsivilizatsiedu Vieljärves. Muuttuakseh Jänöisellälpäi Vieljärveh misty avvutettih vieljärveläzet. Häi eläy yhtes Černiš-kažinke kunnostetus yhteiskois, eloisijan andoi paikalline administeratsii. Omamualazes pietäh huoldu Viktor Ivanovičas.

— Nadežda gostitti kois pastettuloil čupukoil. Natajla tänäpäi käi tiijustamah. Rahvas Vieljärves hyvät ollah, ei anneta igävöijä, sanou Viktor Ivanovič.

Viktor Ivanovičal, voibi sanuo, ei olluh lapsusaigua, aijoi pidi eliä täyigäzen ristittyön mielin. Kai elos oli junokas rouno: juno valgei, toine mustu.

Mulloi kuoli akku, kudamanke Viktor Ivanovič, yhtes oli eletty 62 vuottu. Tytär jo ammui on miehel, eläy Estounies. Nygöi sevätä omua lastu nikui ei sua, paistah vai videon kauti. Viktor Ivanovič sen periä opastui käyttämäh gadžettua.

Meidy istuttih baržale, kumadal oli enämbi sadua hengie rahvastu. Suomelazet ruvettih ambumah. Nouzi varavohäly: lapset itkiettih, vahnembat kirruttih. Snar’uadu puutui lähäl olijah baržah, opittih kaikin, ket oldih sie.
Viktor Sumkin, Jänöisellän kylä

Viktor Sumkin on rodivunnuh vuvvennu 1938, vuvvennu 1941 kyläh tuli hädä…

— Tuatto Ivan Nikolajevič enne voinua ruadoi piirilehten toimittajannu. Muamo Anna Kazimirova oli Rahvahan suvvon ruadajannu. Yhtes toizien kylän mužikoin kel tuatto lähti frontale. Muamo, hänen vahnembat da myö, kolme lastu, menimmö evakkoh. Matku Arhangel’skoin alovehen N’andoma-kyläh oli pitky da varattavu. Matkas kuoli Van’atka-velli. Häi ei ehtinyh ni Petroskoissah ajua. Meidy istuttih baržale, kumadal oli enämbi sadua hengie rahvastu. Suomelazet ruvettih ambumah. Nouzi varavohäly: lapset itkiettih, vahnembat kirruttih. Snar’uadu puutui lähäl olijah baržah, opittih kaikin, ket oldih sie, mustelou Viktor Ivanovič.

Pienen Vit’an muamo da buabo ruattih mečäs. Lapse oldih died’oinke kois, syömisty ei olluh nimittumua. Viktor mustau, kui ristittyöt kuoldih nälgäh pihal. Muamo da buabo ruattih kaikkie sih niškoi, ku Vit’a da Volod’a jiäjäs hengeh.

Vuvvennu 1944 Sumkinat tuldih järilleh Jänöiselgäh. Vaiku tuatto oli vie frontal, häi tuli kodih vai konzu voinu loppih.

Školan jälles mene opastumah sinne, kus syötetäh-juotetah da šuoritetah. Myö emmo syötetäh teidy kahtu.
Viktor Sumkin, Jänöisellän kylä

Jänöiselläs kai oli murendettu. Ei ni žiäli vargahil olluh vahnua časounua. Se poltettih kogonah, jäi vaiku enzimäine venču. Sumkinan suures talois suomelazil oli štuabu.

— Suomelazet jätettih kodi puolekse riičitynny. Huonuksis ei oluh jo nigo seinii nigo lattieloi: poltettih halgoloikse. Vuiškal da luondalas lövvimmö bul’koin da avtomuatoin suuret varat. Meijän saldatat sit viettih iäres niilöi gruuzumašinal. Tuatto piätti nostua uuzi kodi meijän pereheh niškoi, viehäi pereheh vuotettih lastu, mustelou Viktor Ivanovič.

Kyläs ruvei uvvessah ruadamah Stalinan nimine kolhozu.

— Kaksi mökkii da 15 eloh jiännyttyy kodii, vot sinul i kolhozu, nagrau mies.

Silloihäi brihaččuloil nagrattavua oli vähä, lapsen ilolois pidi unohtua. Naizet päivät kai niitettih, kylvettih, nynnettih muadu kolhozas. Kaikkii kodiruadoiloil pidi ruadua brihaččuloil: varustettih syömisty, piettih kozii, kačottih piendy sizärdy. Sidä paiči laihat brihačut paimendettih kolhozan heboloi da astavoittih pelduo.

Viktor Ivanovič mustelou, ku kaikkih vaigevuksih kaččomattah, rahvas elettih silloi kunnolleh: ruattih, perehtyttih, opastuttih.

Vie mies mustau, ku voinan jälles piästih vallale hukat. Hukat toiči tuldih ristikanzah käzin. Mužikat orožat käzis aiven kaimaltih lapsii Vieljärven školah.

— Školan jälles mene opastumah sinne, kus syötetäh-juotetah da šuoritetah. Myö emmo syötetäh teidy kahtu, nevvoi muamo poigua.

Mugai raudoi Vit’a. Seččemenden kluasan jälles briha piäzi opastumah Fabriekku-zavoduopastuksen školah Matrosan kyläs, tahtoi suaja traktoristan ammatin.

Kuuzitostuvuodine traktoristu ruadoi oman muan hyväkse Puudogas, a sit Vieljärves.

Sit Vit’a lähti armieh. Vit’a Sumkin kazvoi, dai hänen elos muutteli kebjiembäkse da parembakse.

Meile kerdyi rahvastu kaikkielpäi. Sinä piän oli tavannu olla ruadamattah. Käimmö toine toizelluo gostih, tansimmo karjalastu kruugua, kadrielii patefonan soitol.
Viktor Sumkin, Jänöisellän kylä

Kylärahvahan elokseh kiännyttih pruazniekat. Suurimannu pruazniekannu oli Voitonpäivy. Vie ylen tärgienny pruazniekannu oli kyläs Voznesen’n’u.

— Meile kerdyi rahvastu kaikkielpäi. Sinä piän oli tavannu olla ruadamattah. Käimmö toine toizelluo gostih, tansimmo karjalastu kruugua, kadrielii patefonan soitol, mustelou Viktor Ivanovič.

Yhtenny moizenny pruazniekkupäivänny Viktor vastai oman tulien akan — Dianan. Čoma hoiskei neidine estounielastu roduu kučui kudžerpiän brihan valgiele tansile. Briha sebäi neidizen da ei tahtonuh enämbiä piästiä. Nuoret mendih kirjoih Vieljärven kylänevvostos. Ruavon jälle Vit’a ainos kiirehti kodih: sie handy vuotettih akku da tytär.

— Joga talvekse tytär otti meidy Diananke oman ičen luo Estounieh. Tänävuon pluanat muututtih, da minä jäin talvekse Černiš-kažinke, sellittäy Viktor Ivanovič.

Talvi tänävuon on pakkaine. Paikallizet aktivistat luajittih yhteskoin pertis, kus eläy Viktor Ivanovič, remontan. Nygöi sie on lämmin da hyvä olla. Ikkunan tagan syätinlaudazen luo aiven čiristäh talvilinnut. Miehellyö kävväh feršali da sotsiualuruadai. Mustetah misty endizet ruadodovarisatgi — meččyalan ruadajat. Viktor Ivanovič tundou läs jogahistu vieljärvelästy nimel. Ei ni segavu bunukoin da pruavobunukoin nimis.

Hyvä on eliä kunnostetus pertizes, ga syväin käsköy roindumuale. Viktor Ivanovič jo täytty vägie vuottau kevätty. Häi tulou omah kodih, kudaman nosti hänen tuattah, panou päčin lämmäh, panougi čuainiekan kiehumah. Sie Jänöiselläs vahnan pedeäjän ladvan ual ollah hänen mustot.


Viktor Ivanovič Sumkin eläy tänä talven Vieljärven yhteiskois, ainos on rahvahien keskes. Kuva: Alina Gapejeva



SIMILAR ARTICLES
Karjalan Sanomat
Liitto yhdistää, opettaa ja valistaa
Karjalan rahvahan liitto on täyttänyt 35-vuotta. Järjestön tuella tasavallan asukkaat lukevat karjalaa, omaksuvat kulttuuria ja osallistuvat hankkeisiin.
Oma Mua
Vienan ta Repol’an Karjalan käsitöitä opaššettih Petroskoissa
Viime netälillä Petroskoissa piettih käsityökurššija. Trajektorija-fondin joukko opašti kaikkie halukkahie leikkuamah puušta ta ompelomah.
Karjalan Sanomat
Ystävyysseura aikoo lopettaa toimintansa
Karjala–Suomiystävyysseuran puheenjohtaja kutsuu jäseniä kokoukseen päättääkseen seuran kohtalosta. Järjestön toiminta lienee loppusuoralla.
Oma Mua
Vaiku pagizemal suau tiijustua, midä rahvas tahtotah
Karjalan Rahvahan Liitto täyttäy tänä vuon 35 vuottu. Vuvvennu 1989 Liitto on yhtistännyh lujii karjalazii, Karjalan muan suvaiččijoi, oman rahvahan uskottavii puolistajii, oman kielen kandajii.
Karjalan Sanomat
Kostamuksen teatteri: 66 näytelmää yleisölle
Kostamuksen draaman ja komedian kansanteatteri juhli pyöreitä vuosia aidolla italialaisella komedialla.
Karjalan Sanomat
Koirat parantavat lasten hyvinvointia
Koirat auttavat lasten fyysisessä ja psyykkisessä kuntoutuksessa Petroskoissa. Tänä vuonna koiraterapiaan on jo osallistunut yli 90 lasta.
Oma Mua
Mustu kaži Markiz
Jo tahtoin heittiä paginan meijän pienembih velleksih näh, ga uvvessah nouzi silmien edeh mustu kaži – valgei bantu kaglas da viizahat kullankarvaizet silmät.
Karjalan Sanomat
Ruskeala houkuttelee maisemakierrokselle ja tapahtumiin
Marmoripuistossa voi nauttia upeista maisemista, osallistua urheilukisoihin ja kuulla huippuluokan muusikoita.
Oma Mua
Ol’ga Stepan’an: “Minä kunnivoičen perindöllizii ruuttii”
Petroskoilaine Ol’ga Stepan’an ombelou ainavoluaduzii karjalazii da vepsäläzii perindöllizii ruuttii. Nygöi perindöllizis sovis rahvas kävväh ei vaiku folklourupruazniekkoih, niilöi pietähgi argipäivinny.
Karjalan Sanomat
Nuori karjalainen vaatebrändi kiikarissa
Muotisuunnittelija Julia Pavlova esitteli tuoreen vaatekokoelmansa muotiviikolla Moskovassa.
Login
Register
Password
Confirm password