Vienan henki šäilyy muuttomattomana

Vienan henki šäilyy muuttomattomana

Uljana Tikkanen
08.08.2022
Karjalaisien pruasniekkojen kalenteri on täyši tapahtumie. Erityisešti kešällä. Joka netälinloppuna pietäh iluo Karjalan eri ošien kylissä.
Meri ta Anita Gunderivit šäilytetäh perintehellisie piirtehie käsitöissä. Kuva: Uljana Tikkanen
Meri ta Anita Gunderivit šäilytetäh perintehellisie piirtehie käsitöissä. Kuva: Uljana Tikkanen

Karjalaisien pruasniekkojen kalenteri on täyši tapahtumie. Erityisešti kešällä. Joka netälinloppuna pietäh iluo Karjalan eri ošien kylissä. Vienan eläjillä niitä višših ei riittän ta viime vuotena oli pantu alku uuvvella kešäpruasniekalla Pirttilahen kyläššä.

Pirttilahen kylä on šuurella niemellä Ylä-Kuitti -järveššä Vuokkiniemen lähellä. Matka mottorivenehellä Vuokkiniemeštä keštäy vain kymmenen minuuttie. Pirttilahteh kuuluu kakši ošua – iče kylä ta Taipale-huuttori. Šielä on kunnoššettu Marija Kallisen talo. Huutorin isäntä Leonin Gundirev pitäy huolta Taipalen vanhojen talojen šäilyttämiseštä ta huuttorin jatkoelämäštä.

Heinäkuun lopuušša pietyn pruasniekan keškitapahtumana oli Pirttilahen istorijašta kertojan infotaulun avuamini. Še oli luajittu Myö karjalaiset -projektin rajoissa. Venäjän kielellä tekstin valmisti ta kiänti šen karjalakši huuttorin isäntä Leonid Gundirev.

Tietotaulun avajaisissa Taipalen isäntä kerto kylän istorijašta, omašta šuvušta ta Taipalehen nykyiseštä ta tulovaisuošta.

̶  Nyt myö perehen kera vietämmä tiälä kešyä. Kunnoššamma omua paikkua ta tahomma, jotta šiitä tulis taitopaikka, kunne ihmiset voitais tulla šuaha innoššušta. Taipalen talo oli šäilytty hyväššä kunnošša, šentäh kun tiälä 1980-luvun loppuh šuaten eli Marija Petrovna Kallio, kummaista šanottih Taipalen Muarie. Tämä talo on ainut koko Vienašša niin hyväššä kunnošša šäilynyn talo, šelitti Leonid.

Tietotaulušta šuau lukie mimmoni elämä oli tiälä ennein, kuin äijän ihmistä eli kyläššä, mitä kylän nimi merkiččöy, nähä šen vanhoja valokuvie. Kaunehen puulauvan šitä varoin luati vuokkiniemiläini Aleksandr Lesonen.

 ̶  Tämä on kolmaš tietotaulu, kumpasen myö olemma ašettan tänä kešänä. Enšimmäini oli Koynäškošella, toini – Ponkkalahešša ta kolmaš – tiälä. Kaikilla niillä on šama tarkotuš, kertuo paikan istorijašta, šano projektin johtaja Julija Filippova.

Taipalen talo oli šäilytty hyväššä kunnošša, šentäh kun tiälä 1980-luvun loppuh šuaten eli Marija Petrovna Kallio, kummaista šanottih Taipalen Muarieksi. Tämä talo on ainut koko Vienašša niin hyväššä kunnošša šäilynyn talo.
Leonid Gundirev, huutorin isäntä

Vuokkiniemen kylän eläjät, Viena-šeuran jäšenet, Koštamukšelaiset, Vienan Karjalan eläjät ta vierahat šuatih tulla kešäpruasniekkah Pirttilahen kylän Taipale-huuttorilla.

Tapahtuma yhisti karjalaisen kulttuurin innoštunuita jo toista vuotta. Tiälä šai ošallistuo karjalaisen kaparokan ta uuhhan keittämiseh, a kaikenmoisie piirakkoja kalan, marjan ta hutun kera, kalua šavuštettuna tahi šuolattuna vierahat tuotih mukah. Kaikki oli järješšetty kuin ennein. Horšmačäijyö keitettih samovuaroissa ta kerralla piti keittyä vettä vähintäin kolmešša, jotta šitä riittäis kaikilla.

Pruasniekan ohjelmašša oli lauluja karjalakši ta šuomekši, Koštamukšešta tullut duetti: akkordenilla šoittaja Oleg Kaliničev ta laulaja Jalmar Pavilainen esitettih ihanie vilkkahie ta hitahie karjalaisien ta šuomelaisien šäveläjien šävelmie šekä kanšanlauluja ta Viena-šeuran vanhemman šukupolven jäšenet opaššettih nuorempie tanššimah. Tyytyväisekši jiätih kaikki.

– Meilä on oikein mukava, jotta ihmiset tykätäh lauluista, kumpaset myö esittimä. Vaikkapa kaikki ei ošata tanššie karjalaisie tanššie ta on ilo nähä, jotta hyö ei čuipotella eikä šeisota šivulla, a tullah tanššimah kuin tahotah. Myö ei niin ammuin laulamma duetissa ta tiälä šaima šuurta innoššušta, šano Jalmar Pavilainen.

Pruasniekalla oli niise mitä opaštuo. Ol’ga Remšu järješti muasteri-oppi, missä šai luatie olkiheposie ta lintusie lankašta, kaikki halukkahat šuatih auttua Gunderivien perehtä jauhomah vil’l’ua jauhinkivilöillä, Uljana Tikkanen piti karjalan kielen interaktiivini oppituntti, a Ondrei Ponomarjov opašti šoittamah jouhikolla. Oli niise kantelehie, kumpasilla joka halukaš voipi šoittua lyhyitä kappalehie tahi šepittyä omie šävelmie. 

Tämä on kolmaš tietotaulu, kumpasen myö olemma ašettan tänä kešänä. Enšimmäini oli Koynäškošella, toini – Ponkkalahešša ta kolmaš – tiälä. Kaikilla niillä on šama tarkotuš, kertuo paikan istorijašta.
Julija Filippova

Perintehellisešti Meri ta Anita Gunderivit kitaran šoitolla laulettih šukutalon portahilla istuos’s’a.

̶  Vašta olen luken Ervastin kirjan Vienan kylih matkuštamisešta ta šielä oli kertomuš kyläpruasniekkah käymiseštä. Ta netälin piäštä myö tulima tiälä. Mie nävin mitein valmistauvuttih pruasniekkah. Konša ajoma venehellä ta aštuma huuttorilla männykkyö läpi oli tunnelma, jotta piäšet vierahanvaraisuon paikan šepäykšeh ta šyntyy tunneh, jotta šilma tiälä vuotetah. Lapšet ta aikuhiset, naiset ta miehet ollah hyvällä mielellä. Pruasniekalla tuntu perehen lämpyö, šano Vienan Karjalan ta Taipale-huuttorin vieraš Irina Rinkevič.

Lisäkši pitäy koroštua, jotta Taipalen isännän Gunderivin perehellä täytti 30 vuotta. Leonid ta Svetlana armahašti šäilytetäh perehistorijua ta kašvatettih kolme lašta, nyt autetah punukkojen kašvattamisešša. Šuuri rakkahuš perehellä ta kotimualla eläy šielä.

Ta pruasniekan lopušša on vain šuuri toiveh, jotta Vienan kylillä olis pitkä elämä, hyvie päivie ta rauhallisie öitä, jotta šiinä kašvais uušie taloja ta niissä šyntyis tervehie lapšie, jotta piettäis vesselie pruasniekkoja, jotta ihmiset vietettih Vienašša parašta aikua ta šäilytettih kotipaikkojen istorijua.



ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Karjalan Sanomat
Avoin loppu jätti katsojan odottamaan jatkoa
Karjalassa viime vuonna kuvattu psykologinen draama ensiesitettiin Petroskoissa. Elokuvassa esiintyvät sekä tunnetut moskovalaiset että petroskoilaiset näyttelijät.
Karjalan Sanomat
Liity mukaan puheiden keräämiseen
Kielitieteilijät ovat käynnistäneet projektin, jossa halukkaat voivat äänittää vepsän tai karjalan murteita puhuvien sukulaistensa tai tuttaviensa puhetta.
Oma Mua
Roštuon vetehini
Luve Kalevalan karjalan kielen kurššien opaštujien starina ta šuat tietyä mitä kummua voit šattuo Roštuon taika-aikana.
Kipinä
Loksi
Kontupohjalaiset koululaiset Daniil ja Sofia Rigoninit keksivät kertomuksia käpylinnun poikasesta Loksista.
Karjalan Sanomat
Laboratoriossa vatkataan teatteria ja suomen kieltä
Suomenkielisen teatterin laboratorio aloitti tänään toimintansa Suomi-talossa Pietarissa. Kuukauden aikana sen jäsenet opiskelevat näyttelijäntyötä ja suomen kieltä.
Oma Mua
Opastajien desantu Videles
Talvikuul Anuksen čupun Videlen kyläs vastavui enämbi nelliäkymmendy školan ruadajua Karjalan eri čuppulois.
Kipinä
Todesižed starinad živatoiden polhe
Todesižed starinad kodi- da mecživatoiden polhe.
Kodima
Vepsän kul’turan voz’ lopihe čomal praznikehtal
Vepsän kul’tursebr tegi 2022. voden ühthevedoid Karjalan rahvahiden sebruden kodiš.
Oma Mua
Makšalillit
Pekka Perttu kertou tarinan, mintäh Pirttilahen koko kylövehtä ruvettih nimittelömäh Makšalilliksi.
Karjalan Sanomat
Rinteen sukutarina: kirja ilmestyi nyt venäjäksi
Petroskoilaissyntyinen muusikko ja toimittaja Arto Rinne on venäjäntänyt oman elämäkerrallisen kirjansa Karjalaan kaikonneita.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль