Šuuri Lahti – Onegan niemimuan kulttuurikeškuš

Vaikka Šuurešša Lahešša on vähän nähtävykšie, ka še on piirikeškuš ta šen istorijašša on mukavie tietoja. Kuva: Uljana Tikkanen

Vapuat muat šekä lämpiejä ilmašto Venäjän pohjosella kiinnoššettih Novgorodin ta Pihkovan alovehen venäläisie. Hyö ruvettih šiirtymäh elämäh Onegan niemimualla 1200-luvun lopušša – 1300-luvun alušša. Tiälä voi kašvattua leipyä, pityä karjua, meččyä oli riittäväšti šekä kalua Onegašša riitti kaikilla. 

Šitä ennein Onegan niemimualla elettih karjalaiset – šiitä kerrotah eryähät karjalaisperäiset paikannimet, kuin Kuuširanta, Lammašoja, Karjalaini-šuari Kižin lähellä. Nämä kanšat šekauvuttih ta näin ilmešty šuuri etnorymä – oneganiemiläiset. Parahina aikoina heitä oli noin 28 tuhatta ihmistä, nyt alkuperäiskanšan väki-luku on noin 5000 henkie.

Onegan niemimuan kautta kohta šuau piäššä Kižin šuarella. Näin matka tulou halvemmakši, mitä laivamatka Petroskoista, ka še ottau enemmän aikua. Kižin šuari on muajilman merkittävä nähtävyš, ka još ajua šinne manterehen kautti, niin mintäh ei ottua matkaohjelmah tutuštumista Onegan niemimuan vanhoih kylih?

Matkuštamisen kehitykšeššä on riittäväšti proplemua, esimerkiksi, niemimualla ei ole yhtänä hotellie, pensiiniašemua, ei riitä tiijotuštauluja šeuvušta eikä ole kahviloja ta infrastruktuuri ei ole kehitetty. 

Šuuri Lahti – kyläkunnan keškuš

Nyt Onegan niemimuan alovehen muun muašša matkailun kehittämistä hommuau yhteiskunnallini järještö “Onegan niemimuan pirtti”. Šen jäšenet pienin aškelin yritetäh luatie omie paikkoja paremmiksi, kirjutetah projektija, šuahah raha-apuo ta käytetäh šitä kylien ta kyläneläjien hyväkši. 

Šuurešša Lahešša melkein ei jiänyn vanhoja taloja. Kylän kešellä šeisou Jermolinien talo, missä nyt toimiu Onegan niemimuan käsityömuasterien jarmankka. Kylän alušša on Kostinin talo, kumpasella on jo yli šata vuotta ta kumpani on šäilyn vain šen takie, jotta šiinä koko aika elettih.

Paikalliset eläjät mielelläh näytetäh oman šeuvun parahie paikkoja vierahilla ta hyö vuotetah ta toivotah, jotta kohta piiri tulou mukavammakši turistilla, jotta infrastruktuuri kehittyy.

Vaikkapa kyläššä on vähän nähtävykšie, Šuuri Lahti on niin šanottu piirikeškuš ta šen istorijašša on mukavie tietoja. 

Kyläššä niise šuau tuttavuštuo paikalliseh käsityöperinteheh, kuunnella Slavutnitsa-ryhmän esittämie Onegan niemimuan lauluja, maissella paikallista ruokua, kaččella käsityökalujen kokoelmua. 

Enšimmäisien rautatehtahien kotimua

Patrovo- ili Foimoguba -kylä šeisou kaunehella paikalla järven rannalla. Šatoja vuosie takaperin muanviljeilijät noššettih šielä omie taloja. 

Kylä on tunnettu šillä, jotta juuri šen lähellä rakennettih enšimmäini vaškitehaš, myöhemmin šen paikalla avattih enšimmäiset rautatehtahat. Šielä valettu rauta oli parašta Venäjällä. Kylän eläjät tiijetäh missä tehtahien jäljekšie on šekä ollah valmehie näyttyä niitä turistiloilla ta kertuo rautatehtahien istorijašta.

Toini kylän nähtävyš on paikallini kultturitalo-kirjašto, missä on kotišeutumusejo ta taulujen gallereja.

Lehen artikkelih ei mahu kertomuš kaikešta, mitä šuau nähä ta tiijuštua Onegan niemimualla. Kerroin vain šiitä, missä iče olin. 

Varmašti šuau šanuo, jotta Onegan niemimualla on rikaš istorija ta še on hyvä perušteh turismin kehittämisekši. Paikalliset eläjät mielelläh näytetäh oman šeuvun parahie paikkoja vierahilla, hyö vuotetah ta toivotah, jotta kohta piiri tulou mukavammakši turistilla, jotta infrastruktuuri kehittyy. 

Onegan niemimuašta kerrotah ta kirjutetah äijän, ka on parempi kerran nähä, mitä šata kertua kuulla.