Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvussa

Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvussa

Marina Tolstyh
21.03.2024
Kuluvana lukuvuonna Petroskoin yliopistossa opiskelee yli 600 ulkomaalaista opiskelijaa Aasian, Afrikan ja Lähi-idän maista. Lääketiede on suosituin opintolinja.
Jordanialainen Nuran (vas.) opiskelee Petroskoin valtionyliopistossa lääketiedettä. Hän osallistui yhdessä muiden ulkomaalaisten opiskelijoiden kanssa yliopiston kielimessuille helmikuun lopussa. Kuva: Marina Tolstyh
Jordanialainen Nuran (vas.) opiskelee Petroskoin valtionyliopistossa lääketiedettä. Hän osallistui yhdessä muiden ulkomaalaisten opiskelijoiden kanssa yliopiston kielimessuille helmikuun lopussa. Kuva: Marina Tolstyh

Syyriasta kotoisin olevat Sheima Bakr ja Kamar Husein opiskelevat nyt venäjän kieltä Petroskoin yliopiston valmentavassa tiedekunnassa. Toinen on lukenut kieltä neljä kuukautta ja toinen kaksi kuukautta.

— Suunnitelmissani on opiskella kuusi vuotta yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa neurologiksi, Bakr sanoo.

Husein lähtee venäjän kurssin jälkeen Moskovaan opiskelemaan hammaslääkäriksi.

Bakrin mielestä Karjala on kaunis, täällä asuu hyviä ihmisiä ja on rikas kulttuuri.

— Nyt minun on jo helpompi ymmärtää ja puhua venäjää kuin alussa. Olen oppimassa kieltä koko ajan, myös kaupassa käynnin aikana, kun kysyn, paljonko tavara maksaa, Bakr hymyilee.

Haastattelussa opiskelijoita auttoi heidän venäjän kielen opettajansa Anna Soboleva. Hän on ollut töissä yliopiston valmentavassa tiedekunnassa kahdeksan vuotta.

— Kuitenkaan venäjän kielen vuosikurssi ei riitä ulkomaalaisille, koska kieli on vaikeaa. Pidän joka ryhmässä neljä tai kuusi oppituntia joka päivä. Ryhmässä on alle kymmenen opiskelijaa, Soboleva kertoo.

Suunnitelmissani on opiskella kuusi vuotta yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa neurologiksi.
Sheima Bakr, opiskelija Syyriasta

Sobolevan mukaan valmentavassa tiedekunnassa opiskelee nyt 60 nuorta Jordaniasta, Syyriasta, Kanadasta, Turkmenistanista, Afganistanista, Azerbaidžanista, Intiasta, Sri Lankasta ja Afrikan maista.

— Venäjän kieltä puhuvat etupäässä ne opiskelijat, jotka saapuvat Petroskoihin Neuvostoliiton entisistä maista. Suurin osa ulkomaalaisista ei osaa venäjää lainkaan, opettaja sanoo.

Venäjän lisäksi ulkomaalaiset voivat lukea tiedekunnassa myös kemiaa, biologiaa, matematiikkaa ja historiaa. Oppianeiden valikoima riippuu tiedekunnasta, johon ulkomaalainen haluaa sitten päästä.

Jordanialainen Omar Nassar opiskelee lääketieteellisen tiedekunnan kolmannella vuosikurssilla.

— Suunnitelmissani on opiskella yliopistossa vielä viisi tai kuusi vuotta. Haluan tulla naistentautilääkäriksi. Haluan auttaa naisia lasten synnytyksissä ja tehdä näin perheistä onnellisia, nuori mies selittää.

Ennen Petroskoin-matkaa hän opiskeli venäjää etänä Jordaniassa. Nassar sanoo, että hän on perheessään ensimmäinen, joka opiskelee lääketiedettä.

— Tuttavani oli opiskellut aikoinaan Petroskoin yliopistossa ja sitten hän sai hyvän työpaikan koulutuksensa mukaan Jordaniasta. Siksi minäkin olen valinnut saman yliopiston.

Petroskoin yliopiston rekisteröinti- ja viisumiosaston mukaan kuluvana lukuvuonna yliopistossa on yhteensä 642 ulkomaalaista.
Anna Soboleva, Petroskoin valtionyliopiston venäjän kielen opettaja

Opettaja Sobolevan mukaan viiden viime vuoden aikana ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä on kasvanut yli 1,5-kertaisesti.

— Petroskoin yliopiston rekisteröinti- ja viisumiosaston mukaan kuluvana lukuvuonna yliopistossa on yhteensä 642 ulkomaalaista, Soboleva sanoo.

Hänen mukaansa ulkomaalaiset opiskelevat melkein kaikilla yliopiston laitoksilla, paitsi fysiikan ja tekniikan sekä historian, poliittisten ja sosiaalisten tieteiden laitoksilla. Lääketieteellisen tiedekunnan linjat ovat venäjän ja englannin kielellä kaikista suosituimmat.

Nuran-tyttö Jordaniasta opiskelee lääketiedettä jo toista vuotta.

— En pysty puhumaan venäjäksi oikein kaikista asioista, mutta ymmärrän kieltä jo hyvin, opiskelija tunnustaa.

Nuran samoin kuin osa ulkomaalaisista ei voi sanoa varmasti, palaako hän opiskelun jälkeen kotimaahansa tai jääkö Venäjälle.

— Vanhempani maksavat opintoni. Lääkäriksi opiskelu maksaa täällä vähemmän kuin Jordaniassa, Nuran toteaa.

Sobolevan mukaan suomalaiset opiskelijat eivät ole opiskelleet Petroskoin yliopistossa enää muutamaan vuoteen.

Kielimessut tutustuttavat opiskelijoiden kotimaihin

Petroskoin yliopiston kielimessut on kuuluisa tapahtuma, joka kerää yhteen valtavan määrän ulkomaalaisia opiskelijoita. Viimeksi ulkomaalaiset ja venäläiset opiskelijat kokoontuivat messuille kansainvälisen äidinkielen päivän yhteydessä.

— Pidämme arvossa kaikkien opiskelijoiden äidinkieliä. Messuille osallistui opiskelijoita yli kymmenestä maasta, esimerkiksi Marokosta, Jordaniasta, Intiasta, Venäjältä, Costa Ricasta, Armeniasta sekä Etelä-Afrikan maista, kertoo tilaisuuden järjestäjä ja Mir-klubin johtaja Robija Amanova.

— Toivomme, että tällaiset tilaisuudet auttavat venäläisiä ja ulkomaalaisia opiskelijoita tutustumaan toisiinsa paremmin, hän jatkaa.

Esimerkiksi vapaaehtoiset Karjalan sairaanhoitajaopiston opiskelija Ruhšona Zakiržanova sekä Venäjän kansantalous-ja virkamiesakatemiassa juristiksi opiskeleva Naseva Kobzar esittelivät messuilla uzbekkien häissä käytettäviä kansanpukuja ja koristeita.

— Nyt Länsi-Euroopasta tulee Petroskoihin hyvin vähän opiskelijoita. Taas täällä on paljon opiskelijoita Intiasta ja Afrikan maista, Amanova korostaa.

Hänen mukaansa vuonna 2021 perustetun Mir- eli Maailma-klubin päätehtävä on auttaa ulkomaalaisia opiskelijoita sopeutumaan opiskeluun yliopistossa ja elämään kaupungissa.

— Esimerkiksi tapaamme opiskelijoita rautatieasemalla, saatamme heidät opiskelija-asuntolaan ja autamme heitä täyttämään asiapapereita, Amanova kuvailee.

— Ulkomaalaisten on hankalaa tottua Karjalan ilmastoon. Ensi vuorossa viemme opiskelijoita kauppaan ostamaan lämpimiä vaatteita, Amanova sanoo.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Karjalan Sanomat
Liitto yhdistää, opettaa ja valistaa
Karjalan rahvahan liitto on täyttänyt 35-vuotta. Järjestön tuella tasavallan asukkaat lukevat karjalaa, omaksuvat kulttuuria ja osallistuvat hankkeisiin.
Oma Mua
Vienan ta Repol’an Karjalan käsitöitä opaššettih Petroskoissa
Viime netälillä Petroskoissa piettih käsityökurššija. Trajektorija-fondin joukko opašti kaikkie halukkahie leikkuamah puušta ta ompelomah.
Karjalan Sanomat
Ystävyysseura aikoo lopettaa toimintansa
Karjala–Suomiystävyysseuran puheenjohtaja kutsuu jäseniä kokoukseen päättääkseen seuran kohtalosta. Järjestön toiminta lienee loppusuoralla.
Oma Mua
Vaiku pagizemal suau tiijustua, midä rahvas tahtotah
Karjalan Rahvahan Liitto täyttäy tänä vuon 35 vuottu. Vuvvennu 1989 Liitto on yhtistännyh lujii karjalazii, Karjalan muan suvaiččijoi, oman rahvahan uskottavii puolistajii, oman kielen kandajii.
Karjalan Sanomat
Kostamuksen teatteri: 66 näytelmää yleisölle
Kostamuksen draaman ja komedian kansanteatteri juhli pyöreitä vuosia aidolla italialaisella komedialla.
Karjalan Sanomat
Koirat parantavat lasten hyvinvointia
Koirat auttavat lasten fyysisessä ja psyykkisessä kuntoutuksessa Petroskoissa. Tänä vuonna koiraterapiaan on jo osallistunut yli 90 lasta.
Oma Mua
Mustu kaži Markiz
Jo tahtoin heittiä paginan meijän pienembih velleksih näh, ga uvvessah nouzi silmien edeh mustu kaži – valgei bantu kaglas da viizahat kullankarvaizet silmät.
Karjalan Sanomat
Ruskeala houkuttelee maisemakierrokselle ja tapahtumiin
Marmoripuistossa voi nauttia upeista maisemista, osallistua urheilukisoihin ja kuulla huippuluokan muusikoita.
Oma Mua
Ol’ga Stepan’an: “Minä kunnivoičen perindöllizii ruuttii”
Petroskoilaine Ol’ga Stepan’an ombelou ainavoluaduzii karjalazii da vepsäläzii perindöllizii ruuttii. Nygöi perindöllizis sovis rahvas kävväh ei vaiku folklourupruazniekkoih, niilöi pietähgi argipäivinny.
Karjalan Sanomat
Nuori karjalainen vaatebrändi kiikarissa
Muotisuunnittelija Julia Pavlova esitteli tuoreen vaatekokoelmansa muotiviikolla Moskovassa.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль