Tatu: apuo ta voimua lahjottaja piiruššuš

Tatu: apuo ta voimua lahjottaja piiruššuš

Maria Spitsyna
18.02.2021
Kalevalan piiristä kotosin olija Jekaterina Švidova nykyjäh eläy ta ruatau Petroskoissa. Nerokaš muasteri luatiu tatuja šekä mualuau tauluja ta kirjojen kuvitukšie.
Jekaterina Švidova on kotosin Kalevalan piiristä. Kuvat: Jekaterina Švidovan kuva-arhiivašta
Jekaterina Švidova on kotosin Kalevalan piiristä. Kuvat: Jekaterina Švidovan kuva-arhiivašta

Jekaterina on taiteilija. Hiän on piiruštan ta mualannun lapšuošta alkuan. Tämä on hänen ammatti ta mielehini ruato. Nuori naini šanou iččieh Katriniksi. Omie töitä hiän allakirjuttau juuri tällä nimellä. Katrin harraštau taitotatuointie. Hiän tykkyäy ruatua realismin tyylissä. 

– Mie lopetin Petroskoin pedagogisen opiston taito- ta grafikkaošašton. Šuunnittelin lähtie opaštumah taitoakatemijah. Ka Kalevalan keškikoulušša milma jo vuotti opaštajan työpaikka. Šen lisäkši muamoni kučču miut kotikyläh. Mie šuoššuin. Kalevalan keškikoulušša mie ruavoin kuuši vuotta, šiitä läksin ruatamah Welt-turistifirmah, kertou Jekaterina.

Uuši työ ei miellyttän Katrinie. Šiitä hänen hyvä yštävä kučču neiččyön ruatamah Petroskoih tatu-muasteriksi ta Katrin ajattelomatta šuoštu. Nyt hiän ruatau tašavallan piäkaupunkin tatu-salonissa.

татушки (1).jpg

Ei kaikki ihmiset tykätä tatuja eikä ymmärretä, mitä varoin pitäy koristua niillä omua vartaluo. Šehän jiäy koko elämäkši. Toisilla tatu on ičenilmaisuon keino, ka toisilla še on ainut ulošpiäšy proplemašta. 

Esimerkiksi, još ihmisen vartalošša on minih nuarmi tahi palantahisen jälki, niin ihmini voit kainoššella omua vartaluo. Hiän peittäy šitä, jotta toiset ei nähtäis. Täštä vaikiešta tilantehešta on piäšy. Apuo voit löytyä tatu-salonista. Tatu-muasteri, šemmoni kuin Jekaterina Švidova, mielelläh auttau.

– En voi šanuo, jotta miun ruato on helppo. Ei, še on vaikie! Konša piiruššat ihmisen vartalolla, šiula on enemmän vaštuuta. Kaikki pitäy luatie ruttoh ta taitavašti, jotta ihmini keštäis vähemmän kipuo, jotta hiän ei käršis. Tämä työ on vaikie, ka mie mielelläni kačon šen tulokšie, niän ihmisen tuntehie, konša hiän tulou peilin luo ta kaččou iččieh. Mie tykkyän nähä ihmisen iluo, jatkau Jekaterina.

Konša piiruššat ihmisen vartalolla, šiula on enemmän vaštuuta. Kaikki pitäy luatie ruttoh ta taitavašti, jotta ihmini keštäis vähemmän kipuo, jotta hiän ei käršis.
Jekaterina Švidova, taiteilija

Muasterin šanojen mukah, naiset oikein tuntehellisešti reagiiruijah tatun tulokšeh:

– Kerran mie luajin tatun neičyöllä, kumpani čuipotteli näyttyä pal’l’ahie jalkoja. Hiän jo unohti, konša viimekši heitti jalašta muššat šukkapukšut. Viimesen hoijon jälkeh neičyt tuli miun luokše oikein lyhyöššä hamehešša ta ilman šukkapukšuja. Hiän šano, jotta hameh nyt on paraš vuate hänen škuapissa. Tämä neičyt alko kukkie. Miula še on paraš palkinto työštäni. On hyvä nähä, jotta šiun ruato on tarpehellini ta tärkie! 

Jekaterinalla on niin šanottu Jumalan anti, luonnonlahja. Tatujen lisäkši hiän mualuau tauluja ta kirjojen kuvitukšie. Jekaterinan töijen luvušša on elukkojen, kašvien ta ihmisien kuvie šekä Kalevala-eepossan henkilöjä, Väinämöisen muotoni tatu.

Jekaterina on vuatimatoin ihmini. Kerran eräš naini šano Katrinilla:

– Šie iče et ymmärrä, mitein šie autat ihmisie ta mitein šillä hetkellä muuttuu iče ihmisen henkilö. 



ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Mie toivon myöštyö
Kanšallisešša musejošša esitettih kirja liäkäristä Anatolii Martinovista. Kirjan luatijana on Valentina Sukotova, Oneganiemi-kanšalaisjärještön johtaja, ihmisoikevukšien puoluštaja, Anatolii Martinovin yštävä ta apulaini.
Kodima
Muštsijad, kuti voinan jäl’ged
Kalages om völ kaičenus sijoid, miččed starinoičeba voinan aigoiš da kaičeba istorijad. Suomalaižed batarejad Kalag’-posadas vahvištoitaba ristituiden starinoid. Nügüd’ nece azegsija tuleb Kalag’-külän melentartuisijaks, no vähän, ken tedab, mikš nece batarei sijadase ani mägel i min täht se oli tehtud.
Karjalan Sanomat
Lahdenpohja: Suomalaisesta kartanosta museoalue
Kesämökiksi vuosikymmeniä sitten muuttunut suomalainen kartano on nyt tarkoitus peruskorjata. Omistajat suunnittelevat taloon museota ja pihapiiriin kivirakennelmien puistoa.
Karjalan Sanomat
Ei tullutkaan äänettömyys
Uudessa Äänettömyys-ohjauksessaan Sergei Pronin nostaa esiin vähemmistökielen säilyttämisen ongelmaa. Esityksessä ei puhuta, mistä kielestä kyse on.
Oma Mua
Henna Massinen: Kai karjalan kielen murdehet ollah armahat
Henna Massinen ruadau Päivännouzu-Suomen yliopistos suomen kielen da kiändämizen opastajannu. Yhteltiedy häi on loppemas omassah väitöskirjua rajakarjalazien murdehien suomelastumizeh näh. Ližäkse Henna kirjuttau karjalan kielen syvendäjien opindoloin tutkielmua karjalazis žiivatoin nimis.
Karjalan Sanomat
Nukketeatteri voitti Kultaisen naamion
Karjalan nukketeatterin esitys Kalastajasta ja kalasta sai Venäjän ylimmän teatteripalkinnon Paras esitys nukketeatterissa -sarjassa.
Kodima
Endevanhan vepsläižen naižen sädod
Tedat-ik tö, mitte irdnägo oli vepsläižel naižel äi vozid tagaze? Miččed sädod oliba da miččes kanghaspäi ned oli tehtud? Sen polhe mö pagižem Natalja Denisovanke, Karjalaižiden, vepsläižiden da suomalaižiden mediakeskusen radnikanke.
Oma Mua
El’vira Derevl’ova: oma kieli da pajot ollah ainos sydämes
Karjalaine El’vira Derevl’ova on rodužin Veškelyksespäi, ga äijän vuottu eläy Petroskois. Vastavuimmo El’vira Derevl’ovan kel Petroskois Belije kl’uči -sanatouries, kus naine ruadau – järjestäy pidoloi gostile.
Kodima
Vepsläine delegacii ajoi Salehard-lidnaha
Sulakun 4.-8. päivil vepsläine delegacii Karjalaspäi radoi Salehard-lidnas. Sigä mäni Venäman Pohjoižen, Sibirin da Edahaižen Päivnouzman igähižiden rahvahiden toine forum.
Karjalan Sanomat
Sota naisen silmin
Karjalan laulu- ja tanssiyhtye Kanteleen uusi musiikkiesitys Heijastus esitettiin suurella menestyksellä Petroskoissa maanantaina. Vuoden päästä esitys pääsi lopultakin ensi-iltaan.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль